2018 Uutiset

Kannabiksen luokittelu ja kansainvälisen huumevalvonnan tulevaisuus

Keskustelu YK:n huumebyrokratiassa on edelleen polarisoitunutta: toisaalla Venäjä ja Kiina liittolaisineen jatkavat 1900-luvun autoritaarista ja dogmaattista sanelupolitiikkaa, ja toisaalla huumepoliittisia uudistuksia toteuttavat valtiot haluavat nostaa keskusteluun käytännön tuloksia. Alan asiantuntijat ja WHO komppaavat jälkimmäisiä.

YK:n huumebyrokratia valmisteli marraskuun alussa joulukuun CND:n kokousta, jossa käsitellään kannabiksen luokittelua sekä Wienissä keväällä 2019 järjestettävää ministeritason huumehuippukokousta. Yli kaksi vuotta sitten järjestetyssä erikoisyleiskokouksessa UNGASS2016 kannabista ei mainittu juuri lainkaan, mutta nyt tärkeimmiksi puheenaiheiksi nousivat kannabiksen luokittelu, sen laillistaminen sekä koko valvontajärjestelmän tulevaisuus.

Kanada ankaran hyökkäyksen kohteena

Ankara hyökkäys tarkoittaa YK:n huumebyrokratian kontekstissa enää Venäjän ja sen liittolaisten närkästyneitä puheenvuoroja, joissa toistetaan mantraa, että kannabiksen laillistaminen rikkoo huumesopimuksien velvoitteita.

Tämä mantran toistaminen alkoi 7.11. pidetyssä istunnossa INCB:n edustajan alkupuheenvuorosta. INCB täyttää 50 vuotta ja sen presidentti hehkutti lautakunnan lahjomatonta uraa, mutta nosti sitten esille sopimusjärjestelmää eniten uhkaavan tekijän eli kannabiksen laillistamisen:

“Lautakunnan velvollisuus on sopimusten täytäntöönpanon valvonta, ja olemme varoittaneet siitä, että laillistamistoimenpiteet ovat ristiriidassa jäsenvaltioiden velvoitteiden kanssa ja ovat vakava rikkomus niitä kohtaan”.

Kiina (Aasian Tyynen meren alueen valtioiden mandaatilla) ilmoitti omassa puheenvuorossaan “toistavansa huolensa siitä, että kannabiksen laillistaminen selvästi rikkoo sopimuksia”.

Singapore, joka edusti kymmentä Kaakkois-Aasian alueen maata:

“Viihdekäytön laillistaminen ei todellakaan sisälly sopimukseen. Lähetämme väärän viestin omaksumalla tällaisia lakeja, se on ristiriidassa pyrkimystemme kanssa eikä tällä suojella lapsiamme haitoilta.”

Venäjä:

“Kanadan hallituksella on vaikeuksia kunnioittaa lapsen oikeuksia uudella lainsäädännöllään. Tämän uuden lain voimassa ollessa, vaikka sen kahdeksantoista vuoden ikärajaa noudatettaisiinkin, tulee kannabis yhä helpommin alaikäisten saataville eikä hallitus pysty estämään tätä.”

Kanada vastasi kritiikkiin, että aikaisemmat hallitukset noudattivat sopimuksia INCB:n vaatimalla tavalla ja se johti niihin ongelmiin, joita huumepolitiikan uudistamisella yritetään korjata.

“Meidän kieltolakimme ei johtanut luvattuun menestykseen. Päätimme alkaa valvomaan kannabiksen saatavuutta laillisessa viitekehyksessä, jotta saisimme pidettyä sen pois lastemme ulottuvilta ja rahat pois laittomilta markkinoilta.”

“Olemme samaa mieltä INCB:n presidentin kanssa ihmisoikeuksien painotuksesta. Se on aivan yhtä merkittävä velvoite jäsenmaille kuin huumekaupan tukahduttaminen.”

Kanadan kanta sai tukea useilta edustajilta, ja lisäksi kutsutut asiantuntijat sekä WHO komppasivat kannabismyönteistä linjaa.

Venäjän edustaja tarttui WHO:n edustajan puheenvuoroon: 

“WHO:n edustaja mainitsi, että ihmisoikeudet ovat kaikkien päätöksien perustana, minkä täytyy olla totta. Kuinka paljon tällä huumeella on vaikutuksia syntymättömälle lapselle lääketieteelliseltä kannalta?”

WHO vastasi Venäjälle: “Tiedämme, että melkein kaikilla psykoaktiivisilla aineilla on haitallisia vaikutuksia sikiön kehitykseen. Kaikista haitallisimmat vaikutukset ovat alkoholilla. Löytyy tieteellistä näyttöä sille, että kannabiksella on haittavaikutuksia sikiön kehitykselle, mutta ne ovat paljon vähäisemmät kuin alkoholilla.”

Asiantuntijalausuntoja

John Walsh (WOLA:n huumepolitiikan ja Andien alueen osaston johtaja) antoi lausuntonsa 7.11. YK:n huumebyrokratian uudesta tilanteesta: 

“Laillisten kannabismarkkinoiden sisällyttäminen nykyiseen sopimusjärjestelmään ei ole lähitulevaisuudessa näkyvä ratkaisumalli. Olemme venyttäneet sopimusten jouston äärimmilleen ja tämä vie perustan kansainväliseltä sopimusjärjestelmältä. Lailliseen valvontaan siirtyvien valtioiden pitää hakea muita ratkaisuja sovittaakseen yhteen politiikan muutokset kansainvälisten sitoumusten kanssa. 

WHO voi suositella asiantuntijakomitensa, ECDD, arvion pohjalta valvotun aineen ottamista pois huumeluokituksesta ja CND voi äänestyksen kautta omaksua tämän suosituksen. ECDD:n ensimmäinen kriittinen arvio kannabiksesta on tulossa juuri, ja se mitä suurimmalla todennäköisyydellä tulee aiheuttamaan muutoksia kannabistuotteiden kansainvälisessä luokittelussa.

Emme vielä tiedä, suositteleeko WHO kannabiksen poistamista sopimusjärjestelmästä kokonaan, mutta sellainen suositus ei todennäköisesti saa enemmistöä taakseen CND:ssä (vuoden 1961 sopimuksen muutoksiin tarvitaan yksikertainen enemmistö 53:sta valtiosta ja vuoden 1971 sopimuksen kohdalla 2/3:n enemmistö). 

Toinen mahdollisuus, joka ei vaadi konsensusta, on yksipuolinen sopimuksesta irtisanoutuminen ja liittyminen uudelleen varausten kanssa (kuten Bolivia teki kokapensaan lehden kanssa) tai yhdessä muiden valtioiden kanssa sopimuksen inter se muutosten kanssa, jolloin kaksi tai useampi valtio tekee sopimusvarauksia keskenään.”

YK:n huumetoimiston, UNODC, tilasto-osaston johtaja Angela Me antoi 8.11. lausuntonsa huumeongelmaan liitettyjen tunnuslukujen muutoksista. Lisäksi hän summasi yhteen tuloksia kannabiksen laillistamisen aiheuttamista muutoksista:

“Tilastojen mukaan kannabismarkkinat alkoivat muuttua vuonna 2007 paljon ennen uusia lakeja, joten silloin kun nämä laillistamiset tapahtuivat, oli markkinoiden laajeneminen jo käynnissä. Kaikki laillistamisen jälkeiset muutokset ovat osittain seurausta tästä edeltävästä prosessista, jossa käsitys kannabiksen haitallisuudesta on lieventynyt – syyn ja seurauksen erottaminen on vaikeaa.

Jos vertaamme kannabiksen lääkekäytön laillistaneita osavaltioita toisiin osavaltioihin, niin huomaamme markkinoiden muuttuvan molemmissa. Kannabista käyttävien lukumäärä ei ole kasvanut eivätkä käyttötavat muuttuneet dramaattisesti. Varsinainen muutos on tapahtunut käsityksissä kannabiksen haitallisuudesta ja hintatasossa. Muuttuvien kannabismarkkinoiden pääpiirteet ovat: lääkekäyttö, yksityisen sektorin osallistuminen, mainonta ja aivan erilainen uusi lainsäädäntö.”

Kannabiksen luokittelun kriittinen arviointi ja itselääkinnän käsite

Marraskuun 12. – 16. päivinä Genevessä kokoontuu WHO:n asiantuntijakomitea, ECDD, jonka kokouksesta tiedetään, että siinä tullaan käsittelemään kolme asiakokonaisuutta:

1. CBD:tä ei pidä asettaa kansainväliseen huumeluokitukseen, tästä päätettiin jo viime vuoden joulukuussa.

2. Marraskuussa arvioidaan kannabiskasvi ja siitä erotettu hartsi, kannabisuutteet ja -tinktuurat, THC ja sen isomeerit.

3. Kolmanneksi komitea on jo todennut, että “THC:n kriittiseen arviointiin on kerätty tarpeeksi tietoa sen ratkaisemiseksi, onko sen asema sopimusjärjestelmässä tarkoituksenmukainen”. Toisin sanoen olisiko uudelleenluokittelu tarkoituksenmukainen ratkaisu?

ECDD:n kannabista ja sen hartsia käsittelevä raporttiCannabis and cannabis resin. Critical review on ensimmäinen tieteellinen arvio kannabiksesta sitten vuoden 1935.

Raportin kohdassa Section 5: Epidemiology 2.3.1 Self-medication sivulla 15 käsitellään itselääkintää, mikä on merkittävä kehitysaskel tässä keskustelussa. Ideologinen ja dogmaattinen näkökulma on korostanut väärinkäyttöä, riippuvuutta ja nuorison viihdekäyttöä mutta sivuuttanut vuosituhantisen perinteen lääkitä itseään.

”Ei ole olemassa mitään kansainvälistä arviota siitä, että kuinka suuri osuus kannabiksen käyttäjistä käyttää sitä itselääkintään tai puhtaasti viihdetarkoituksiin. Taulukosta 3 voidaan päätellä, että itselääkintä on merkittävä kannabiksen käytön syy. Kliinisen diagnoosin saaneiden joukossa kannabiksen käyttöä kuvaavat luvut ovat selvästi korkeammat kuin muun aikuisväestön keskuudessa.”

Eli WHO:n asiantuntijaraportissa pyritään vihdoin asettamaan väärin-, viihde- ja lääkekäyttökäsitteet oikeisiin mittasuhteisiin.

YK:n huumekomissio, CND, kokoontuu 5. – 7.12. ja sen rinnalla Wienissä kokoontuu International Cannabis Policy Conference 7. – 9.12, jonka kautta ainakin kuulemme YK:n huumebyrokratian ratkaisuista.

CND:n joulukuun kokous on viimeinen ennen korkeantason kokousta maaliskuussa 2019, jossa äänestetään kannabiksen luokittelusta kansainvälisessä huumevalvontajärjestelmässä sekä uudesta toimintasuunnitelmasta 2019 – 2029.

 

Lähde: CNDblog 7.11., 8.11.9.11., , ECDD 41. kokouksen asiakirjat mm. kannabista koskevat tekniset raportit. Tusky on raportoinut luokitteluprosessia elokuussa, kesäkuussa, joulukuussa -17,  Cannabis Industry Journal 30.10.2018

WOLA:n huumepolitiikan ja Andien alueen osaston johtaja John Walsh ja Transnational Instituten politiikan tutkija Martin Jelsma antavat asiantuntijalausunnot Kanadan senaatin komitealle 19.4.2018.

Onko kannabiksen laillistaminen moraalisesti hyväksyttävä?

alt