2019 Uutiset

Kannabismarkkinat muutostilassa

Euroopan huumeseurantakeskus, EMCDDA, luonnehti aikoinaan EU:n kannabismarkkinoiden olevan pysyvässä muutoksessa. Kannabiskaupan laillistaminen, käytön ja hallussapidon dekriminalisaatio, nettikauppa, kannabiksen lääkekäytön laajeneminen sekä kevytkannabis leimaavat muutosta tällä vuosikymmenellä. Muutos näkyy ympäri maailman politiikan huipulle asti.

YK:n maaliskuussa sovitun uuden kansainvälisen huumeohjelman 2019 – 2029 julkilausuma perustuu vanhoille sopimuksille ja drug free world ohjelmalle. Kansainvälinen huumevalvontabyrokratia raahaa vanhaa retoriikkaa huumeettoman maailman utopiasta, koska sillä pidetään yllä maailman maita yhdistävää ns. Wienin yksimielisyyttä, pienimmän yhteisen nimittäjän politiikkaa kansainvälisen huumeongelman hoidossa.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat nousseet UNGASS 2016 kokouksesta saakka kansainvälisen huumevalvonnan ohjenuoraksi. Käytännön huumepolitiikka on kuitenkin kansallisen lainsäädännön varassa ja vaihtelee suuresti valtioittain. Tähän asti kansainvälinen yhteisö on Wienin yksimielisyyden nimissä hyväksynyt rankaisevan huumepolitiikan, mutta liberaaleihin kokeiluihin on suhtauduttu kriittisesti ja vaadittu tutkimusnäyttöä ja vankkoja perusteluita samalla kun rankaisevaa politiikkaa ei perustella millään.

YK:n pääsihteeri ja johtolautakunta, CEB, johon myös YK:n huumetoimiston johtaja lukeutuu, julkistivat maaliskuussa suosituksensa dekriminalisoinnin ja avoimen keskustelun puolesta mainiten myös kannabiskaupan laillisen valvonnan.

CEB:n asettama työryhmä, United Nations System Coordination Task Team, tutki YK:n johtamaa kansainvälistä huumevalvontaa ja julkaisi raporttinsa ”What we have learned over the last ten years: A summary of knowledge acquired and produced by the UN system on drug-related matters” em. kokouksessa. Työryhmän nimi “System Coordination” tarkoittaa sitä, että järjestelmän yhtenäisyys tai johdonmukaisuus on YK:n toiminnan keskeinen periaate. YK:n eri toimistoilla ja ohjelmilla on oltava samat tavoitteet : Ihmisoikeudet, kestävän kehityksen periaatteet ja tieteelliseen tutkimukseen perustuva politiikka.

Työryhmän raportissa arvioidaan, että “rankaiseva huumepolitiikka on tehoton laittoman huumekaupan rajoittamisessa ja huumeiden ei-lääkinnällisen käytön ja tarjonnan valvonnassa. Tällaiset lähestymistavat riistävät huumeiden käyttäjiltä, heidän perheiltään ja yhteisöiltä ihmisarvon ja hyvinvoinnin”.

Raportin mukaan YK:n tehtävänä on edistää ihmisoikeuksiin perustuvaa huumepolitiikkaa, tarjota tietoperustaa tutkimukseen pohjaavalle päätöksenteolle ja uusien huumevalvonnan muotojen riskien ja hyötyjen ymmärtämiseksi mukaan lukien kannabiksen laillinen kauppa.

Raportti suosittaa “lainsäädännön ja lain täytäntöönpanon rakenteellisia muutoksia, joilla vähennetään huumeiden käytön haittavaikutuksia”.

Huumekaupan kriminaalivalvonta ja siihen kytkeytyvät hoitomallit ovat yksi merkittävimmistä ihmisoikeusrikosten aiheuttajista. Huumesodan lisäksi huumepolitiikka aiheuttaa laajan kirjon erilaisia ihmisoikeusrikoksia. Käytön kriminalisointi estää ihmisoikeuksien toteutumisen, joita ovat oikeus terveyteen, oikeus oman persoonansa kehittämiseen, oikeus yksityisyyden suojaan jne.

“Eriarvoisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden vastainen taistelu on paljon tehokkaampi tapa käsitellä kansainvälistä huumeongelmaa kuin poliisit ja vankilat”, kiteyttää Essexin yliopiston International Centre on Human Rights and Drug Policy laitoksen johtaja Julie Hannah.

Kestävän kehityksen periaatteiden julistus “ketään ei jätetä” tarkoittaa sitä, ettei ketään saa pidättää pelkän kannabiksen hallussapidon, käytön tai kasvatuksen takia.

WHO:n kannabiksen luokitussuositus

WHO antoi vuoden 2019 alussa suosituksensa kannabiksen uudelleenluokittelemiseksi.

Tällä hetkellä kannabiskasvi ja -hartsi, tinktuurat ja uutteet ovat vuoden 1961 huumesopimuksen I luokassa, jossa on mm. oopiumi, morfiini ja heroiini. Kannabiskasvi ja -hartsi ovat myös ankarimmassa IV luokassa vaarallisina huumausaineina, joilla ei ole mitään lääkinnällistä käyttöä. Tämä luokitus on aiheuttanut sen, että kannabista on vaikea saada lääkkeeksi laillisesti vaikka sen lääkekäyttö olisikin laillistettu.

Kannabiksen vaikuttava aine THC, tetrahydrokannabinoli, on vuoden 1971 sopimuksen I luokassa yhdessä LSD:n ja MDMA:n kanssa. Lisäksi THC, delta-9-tetrahydrokannabinoli, on II luokassa amfetamiinin kanssa. Erona on se, että synteettisellä THC:llä on enemmän lääkekäyttöpotentiaalia kuin kasvista uutetulla THC:llä – luokittelijoiden mukaan.

Tätä luokitusta on vaikea ymmärtää, koska siinä ei ole mitään järkeä. WHO:n suositus on ottaa kannabiskasvi ja -hartsi pois vuoden 1961 sopimuksen IV luokasta ja sijoittaa kaikki kannabistuotteet mukaan lukien THC:n eri muodot samaan I luokkaan. Lisäksi tinktuurat ja uutteet määritellään ja nimetään uudestaan vastaamaan 2000-luvun standardeja.

WHO:n esitys ikäänkuin yksinkertaistaa luokitusta, mutta kannabis pysyisi edelleen heroiinin veroisena huumeena, ja THC:n vaarallisuus kasvaa suosituksen mukaan, jos otetaan tämä luokitus tiukan kaavamaisesti.

Kuinka voidaan perustella kannabiksen olevan yhtä vaarallinen kuin heroiini ? On paljon raportteja mm. WHO:lta vuodelta 1995 ja The Lancet lehdessä julkaistu haittavertailu vuodelta 2010, joissa todetaan, että kannabis on suhteellisesti haitattomampi kuin alkoholi, tupakka ja muut laittomat huumeet.

Luokitussuosituksen poliittisesta varovaisuudesta huolimatta muutos on positiivinen symbolinen viesti siitä, että kannabista on vuosikymmeniä käsitelty väärin. Toteutuessaan tämä avaa tutkimukselle uusia mahdollisuuksia ja tekee potilaiden aseman helpommaksi.

Äänestys luokitussuosituksesta on tulossa YK:n huumekomission, CND, ensi kevään kokoukseen, jolloin EU äänestää blokkina. (Tässä asiasta äänestävät valtiot)

Maailma

Maailmassa huumeita käyttää YK:n arvion mukaan 275 miljoonaa ihmistä, joista 192 miljoonaa on kannabiksen käyttäjiä. Saman verran ihmisiä arvioidaan toimivan kasvatuksessa, kaupassa, salakuljetuksessa, rahan pesussa ym. Kannabiksen laillistaminen vaikuttaisi merkittävästi kansainvälisen huumeongelman kokoon.

Huumepolitiikka on kansallisen päätöksenteon varassa ja se vaihtelee suuresti varsinkin kannabiksen käytön ja kasvatuksen osalta. Käytännössä jäsenvaltiot ovat soveltaneet omia luokituksia, painotuksia, läpi sormien katsomisia, depenalisaatiota jne.

Kannabis on luokiteltu monissa maissa lievemmäksi aineeksi kuin muut laittomat huumeet. Ankarasta huumeluokituksesta huolimatta kannabis tunnetaan nimillä mieto huume tai kevyt huume, koska ihmiset ja monissa maissa myös virkamiehet ovat ymmärtäneet kannabiksen ja heroiinin merkittävän eron: kannabiksen yliannokseen ei kuole.

Kannabiksen virallinen huumeluokitus ja käytäntö eivät ole vuosikymmeniin olleet yhtenevät. Tämä näkyy kannabiksen laillistamis- ja dekriminalisointibuumina ympäri maailman.

Yhdysvallat

YK:lla ja huumesopimusten noudattamista valvovalla kansainvälisellä huumevalvontalautakunnalla, INCB, ei ole paheksuntaa kummempia sanktioita käytettävissään sopimusehtoja ihmisoikeusnäkökulmasta sopimuksia tulkitseville jäsenvaltioille. Vuosikymmenien ajan Yhdysvallat toimi huumepolitiikan kansainvälisenä poliisina. UNGASS 2016 kokouksen alla USA:n korkea neuvotteleva virkamies William Brownfield sanoi, ettei USA enää pakota muita maita noudattamaan omaansa. USA:n rooli kansainvälisen huumesodan veturina on laskusuunnassa.

Kannabiksen kieltolaki alkoi Yhdysvalloista, ja siellä 10 osavaltiota sekä pääkaupunki Washington DC on laillistanut kannabiksen viihdekäytön, sen käyttö ja hallussapito omaan käyttöön on dekriminalisoitu 24:ssä osavaltiossa ja lääkekäyttö on laillistettu 33:ssa osavaltiossa, neljällä hallintoalueella sekä pääkaupungissa Washington DC:ssä. Amerikkalaisista 65% kannattaa kannabiksen laillistamista liittovaltiotasolla.

Pohjois-Dakota dekriminalisoi kannabiksen hallussapidon 1.8.2019 25:ntenä osavaltiona. Illinoisin osavaltiosta tulee yhdestoista kannabiskaupan laillistava osavaltio senaatin ja alahuoneen hyväksyessä lain toukokuussa. Se on myös toinen osavaltio Vermontin jälkeen, joka laillistaa osavaltion lainsäätäjien aloitteesta ja toimesta.

Presidentti Trump erotti viime vuonna kannabisvastaisuudellaan profiloituneen oikeusministeri Jeff Sessionsin. Vielä keskeisempi lainuudistuksen jarru, keskeisen House Rules Committeen puheenjohtajana toiminut republikaanien edustaja Pete Sessions hävisi välivaaleissa demokraattien ehdokkaalle Colin Allred, joka kannattaa laillistamista. 68% edustajista tulee sellaisista osavaltioista, joissa kannabis on laillista jossakin muodossa.

Kannabiskaupan arvo nousi vuonna 2018 yli 10 miljardin dollarin, ja liittovaltion kieltolain takia pankkilaitos ei halua käsitellä kannabisyritysten rahaliikennettä. Tämä on tarkoittanut suuria hankaluuksia ja riskejä amerikkalaisille kannabisyrityksille. Kongressissa on käsittelyssä pankkilaki, The SAFE Banking Act, joka sallisi pankkien käsitellä laillisen kannabiskaupan rahaliikennettä ilman liittovaltion sanktioita.

On signaaleja siitä, että kannabis voitaisiin laillistaa liittovaltion tasolla vielä tänä vuonna eli Trumpin kaudella. Yksi signaali on se, että syyttäjälaitos kannattaa uutta pankkilakia. Lisäksi syyttäjälaitoksen delegaatio on käynyt tutkimusmatkalla Portugalissa tutustumassa käytännön kokemuksiin dekriminalisaatiosta.

Kongressin käsittelyssä on muitakin lakialoitteita kannabiksen laillistamiseksi: Marijuana Freedom and Opportunity Act, Marijuana Justice Act sekä Regulate marihuana like alcohol.

Presidentti Trump allekirjoitti 20.12.2018 maatalouslain Farm Bill, jossa hampun viljely ja hyötykäyttö laillistetaan liittovaltiotasolla ensimmäisen kerran sitten toisen maailmansodan. Yhdysvaltojen maatalousvirasto, USDA, julkaisi toukokuussa muistion Farm Billin eli uuden maatalouslain vaikutuksista hamppukauppaan. Muistiossa todetaan hampputuotteiden kaupan olevan laillista myös osavaltioiden rajojen yli. Siinä todetaan myös hampusta uutetun THC:n olevan laillista, mikä muodostaa mielenkiintoisen poikkeuksen liittovaltion lainsäädäntöön.

Yhdysvalloissa on kannabiksen huumeluokitusta yritetty muuttaa kymmenien vuosien ajan eri asianomistajien toimesta, mutta ilman tulosta. Ryhmä potilaita ja kannabisaktivisteja nosti vuonna 2017 kanteen oikeusministeriötä vastaan väittäen, että kannabiksen huumeluokitus aiheuttaa vakavan terveyshaitan ja epäoikeudenmukaisen taloudellisen haitan. Liittovaltion vetoomustuomioistuin antoi 30.5. päätöksen, jonka mukaan liittovaltion tulee “viipymättä” tehdä päätös kannabiksen uudelleenluokittelusta niin, että kannabiksen lääkekäytöstä hyötyvien ei enää tarvitse kärsiä. Päätöstä pidetään merkittävänä avauksena, ja nyt odotellaan oikeusministeriön toimintaa.

Presidentinvaalit pidetään ensi vuonna, ja ainakin demokraattien Kamala Harris on julkisesti kannattanut liittovaltiotason laillistamista. Joe Biden kannattaa dekriminalisointia. Bernie Sanders on jo vuosia kannattanut kannabiksen laillistamista.

Laillistaminen on prosessi

Coloradon ja Washingtonin osavaltiot hyväksyivät kansanäänestyksellä kannabiksen laillisen kaupan vuonna 2012, ja ensimmäiset kannabiskaupat avattiin näissä osavaltioissa vuonna 2014. Kannabislakien rikkomisesta säädettiin ankaria sanktioita. Politiikkaa on alettu lieventää eli miksi enää rangaista ihmisiä kannabikseen liittyvistä teoista, kun se on laillista.

Laillisessa kannabiskaupassa alaikäiselle myyminen, yhdenkin jointin kadottaminen kannabiksen seurantajärjestelmästä tai palkan maksaminen yrittäjän omista rahoista voivat aiheuttaa sakkoja ja toimiluvan peruutuksen.

Washingtonin osavaltio uudistaa kannabiskaupan valvontalakeja siten, että valvontavirasto antaa enää kirjallisia huomautuksia sellaisista rikkomuksista, jotka eivät vaaranna yleistä turvallisuutta, lopettaa sakkojen antamisen ja muut rangaistukset teoista, jotka eivät vaaranna yleistä turvallisuutta ja yrittäjä korvaa virheensä sekä luo ohjelman, jonka puitteissa yrittäjä voi pyytää neuvoa valvontavirastolta eikä häntä rangaista silloin, kun asiassa päästään sopuratkaisuun.

Coloradossa sallitaan kannabiksen kotiintoimitukset, kannabiskauppojen ”maistelutilat” ja hotellit, ravintolat, joogastudiot, taidegalleriat ym. liikehuoneistot voivat alkaa hakea lupia kannabiksen käyttötilojen avaamiseksi. Las Vegasissa sallitaan kannabiskauppojen avata käyttöhuoneita, joissa turistit voivat mukavasti käyttää kannabista, ruokailla ja nauttia viihteestä.

Kalifornia laillisti koko kannabiskaupan vuonna 2016 ja laillinen myynti alkoi vuoden 2018 alusta. Lääkekäyttö on ollut laillista jo vuodesta 1996, osavaltiossa on laajat ja perinteikkäät laittomat kannabismarkkinat ja ongelma onkin ollut saada paikalliset ostamaan laillista kannabista. Markkinoiden koko oli 2,5 miljardia dollaria vuonna 2018, mikä oli 500 miljoonaa dollaria vähemmän kuin vuonna 2017, jolloin ainoastaan lääkekäyttöön myynti oli laillista. Kaliforniassa kulutetaan yli miljoona kiloa kannabista vuodessa, mutta osavaltio tuottaa 7 miljoona kiloa.

Kalifornia helpottaa laillisen kannabistuotannon olosuhteita perustamalla erillisiä kannabispankkeja hoitamaan rahaliikennettä, lainoja, luottokortteja, tilejä jne. Tämä on ollut yksi suurimmista esteistä siirryttäessä laittomilta markkinoilta laillisille.

Kannabismarkkinoiden kooksi Yhdysvalloissa arvioidaan 50 – 55 mrd $ eli laittomat markkinat ovat vielä paljon isommat kuin lailliset, mikä aiheuttaa suuria ongelmia nuorisolle, kriminaalivalvonnalle, yhteiskunnalle ja valtiolle. Looginen ratkaisu ongelmiin on laillistaminen liittovaltiotasolla.

Kannabiskaupan laillistamiseen liittyvä suurin pelko on ollut se, että nuoriso hurjistuu pössöttelemään itsensä tärviölle ja yhteiskunta luhistuu. Tämä pelko ei ole osoittautunut todeksi, ja Washingtonin osavaltiossa suoritetun tutkimuksen mukaan kannabiksen käyttö on laskenut nuorison keskuudessa laillistamisen jälkeen. Ainoan poikkeuksen tekee vakituisessa työssä (yli 11 tuntia viikossa) käyvät 17 – 18 vuotiaat, joiden keskuudessa kannabiksen käyttö kasvanut. Ratkaisuna tähän on työpaikkojen raittiuskasvatus ja raittiin työympäristön luominen.

Yhdysvalloissa kannabiksen käyttö kasvaa tällä hetkellä nopeimmin yli 65 vuotiaiden ikäryhmässä. Vanhemmat ikäluokat käyttävät kannabista hyvin erilaisista syistä kivunlievityksestä mielialan kohentamiseen.

Eurooppa

Eurooppa on maailman suurin kannabismarkkina-alue. Kannabiskauppa ei ole laillista missään EU-valtiossa, mutta sen käyttö on dekriminalisoitu Portugalissa, Liettuassa, Latviassa, Tsekissa, Belgiassa, Luxemburgissa, Irlannissa, Espanjassa, Italiassa, Sloveniassa, Kroatiassa, Bulgariassa, Hollannissa ja Saksassa. Muutamissa maissa, kuten Espanjassa ja Hollannissa, vallitsee tavallisen kansalaisen näkökulmasta de facto laillistaminen eli kannabiksen saanti on laillista erillisissä kannabiskahviloissa ja -klubeissa.

Lääkekäyttö on laillista 20 valtiossa: Kroatia, Ranska, Irlanti, Eesti, Belgia, Tanska, Suomi, Norja, Puola, Ruotsi, Slovenia, Itävalta, Liettua, Tsekin tasavalta, Saksa, Italia, Hollanti, Portugali, Luxemburg, Espanja ja Britannia. Espanjassa lääkekäyttö on laillista Katalonian maakunnassa.

Useimmissa maissa voidaan poikkeustapauksissa ja hyvin harvoille potilaille myöntää erityislupa käyttää kallista suusuihketta Sativexia tai synteettisiä THC valmisteita kuten Marinol. Muutamissa maissa, kuten esimerkiksi Suomessa, sallitaan myös kasvimuotoisen kannabiksen käyttö lääkkeenä, kuten Bedrocan ja Bediol.

EU-parlamentti hyväksyi 13. helmikuuta kannabiksen lääkekäytöstä päätöslauselman, jossa mepit vaativat laillisen lääkekannabiksen selkeää määritelmää, lisää rahoitusta sen tutkimukseen ja innovaatioihin sekä kannabispohjaisten lääkkeiden korvaamista sairausvakuutusjärjestelmien kautta.

Vain Tanska, Italia, Saksa ja Hollanti ovat laajentaneet saatavuutta eri potilasryhmille.

Tanska aloitti tammikuussa 2018 kannabiksen laillisen kasvatuksen lääkekäyttöön. Vuoden 2019 huhtikuuhun mennessä ohjelmaan oli kirjattu yli 2100 tanskalaista potilasta sekä 335 pohjoismaista potilasta, joista suurin osa ruotsalaisia, ja 429 lääkäriä on kirjoittanut reseptejä, mikä osoittaa kannabikseen liittyneen stigman hälvenevän terveydenhoidon piirissä Tanskassa.

Portugalissa kasvatetaan kannabista lääkekäyttöön. Kanadalaisen kannabisyhtiön Tilrayn portugalilainen tytäryritys Tilray Portugal Unipessoal Lda on saanut tuotantolaitokselleen EU:n lääkevalvontaviraston, EMA, hyväksynnän hyvistä tuotantotavoista. Tämä mahdollistaa Tilrayn tuotteiden viennin Portugalista Saksaan ja muualle maailmaan. Portugalin suurin puolue Sosiaalidemokraatit kannattaa kannabiksen laillistamista “tuotannosta jakeluun ja myyntiin”.

Kreikka myönsi toukokuussa kuudelle yritykselle toimiluvat kannabiksen kasvatukseen lääketarkoituksiin.

Luxemburg ilmoitti aikovansa laillistaa kannabiksen ensimmäisenä Euroopan valtiona. Lakien arvioidaan olevan valmiina vuoteen 2023 mennessä. Ainoastaan maan asukkaat saavat ostaa kannabista, ja kotikasvatuksen sallimisesta neuvotellaan vielä.

Hollanti aloitti neljän vuoden kokeilun, jonka puitteissa valtion valvonnassa kasvatetaan kannabista muutaman pikkukaupungin kannabiskahviloille. Arvioiden mukaan kannabiksen laillistaminen Luxemburgissa voi nopeuttaa projektin arviointia ja siirtymistä valvottuun kasvatukseen koko Hollannissa.

Sveitsi ei kuulu Euroopan Unioniin. Kannabiksen käyttö on dekriminalisoitu, ja useat kantonit sallivat kokeiluluonteisesti aikuisten asukkaiden kasvattaa kannabista, mutta liittohallitus kielsi sen kokeilun. Neljä kaupunkia aloitti vuonna 2016 kannabisklubikokeilun. Sveitsi aloitti helmikuussa 2019 viisivuotisen kokeilun, jonka puitteissa 5000 ihmistä saa käyttää kannabista laillisesti ja heitä seurataan tieteellisenä tutkimuksena.

Belgiassa ja Portugalissa on toteutettu dekriminalisaatio niin onnistuneesti, että myös ne voivat olla ensimmäisiä kannabiskaupan laillistajia.

Britanniassa kannabisrikokset ovat vähentyneet 75% vuodesta 2008 poliisin toimesta eli siellä on toteutettu depenalisaatio kriminaalivalvonnan toimesta. Britannian parlamentin alahuone vaati toukokuussa kannabiksen lääkekäytön helpottamista.

Ukrainassa kansalaisaloite kannabiksen lääkekäytön laillistamisesta keräsi yli vaaditut 25 000 nimeä. Parlamentin täytyy ottaa aloite käsittelyyn ja terveysministeri Ulana Suprun on kertonut kannattavansa aloitetta.

Norja ilmoitti vuonna 2018 dekriminalisoivansa kaikkien huumeiden käytön Portugalin mallin mukaan.

Ruotsissa harjoitetaan Euroopan ankarinta huumepolitiikkaa mutta sekin on muuttumassa. Kansainvälinen huumepoliittinen komissio järjestää 13.6.2019 keskustelutilaisuuden Tukholmassa aiheena huumeita käyttävien ihmisten oikeudet.

Virossa Kanepin kunta hyväksyi vuonna 2018 kuntavaakunansa tunnukseksi hampun lehden.

Kevytkannabisbuumi

Liberaaleimmissa EU-valtioissa on muutaman vuoden aikana noussut CBD- eli ns kevytkannabisbuumi. Buumi perustuu sille, että EU:ssa on sallittu ravinto- ja muuhun hyötykäyttöön tarkoitettujen kannabislajikkeiden viljely, kunhan niiden THC-pitoisuus ei ylitä 0,2% rajaa. Näitä lajikkeita siemenittömillä menetelmillä kasvattaen saadaan kukintoa, jonka CBD-pitoisuus on viidestä prosentista ylöspäin.

Ns. kevytkannabista saa joissakin EU valtioissa marketeista ja kioskeista. Tämä buumi on ruohonjuuritasolta noussut ilmiö ja haastaa perinteiset mielikuvat kannabiksen käytöstä.

Huhtikuussa EU-parlamentti hyväksyi päätöslauselman, joka korottaa CBD-tuotteiden sallitun THC rajan 0,2%:sta 0,3%:iin. Tämä raja astuu voimaan vuonna 2021.

WHO:n mukaan CBD:tä ei pidä luokitella huumevelvonnan alaisuuteen, mutta CBD tuotteiden myyntiä on yritetty EU:ssa rajoittaa luokittelemalla ne uuselintarvikkeiksi. Tämä tarkoittaa sellaisia tuotteita, joita ei ole merkittävästi käytetty ihmisravintona ennen 15.5.1997, jolloin uuselintarvikkeita koskeva laki astui voimaan. Tämä säädös on ristiriidassa sen tiedon kanssa, että kannabista on käytetty myös ravintona vuosituhansia, ja ihmiset ovat saaneet CBD:tä osana normaalia ruokavaliota. Kannabiksen kukintoa on perinteisesti käytetty myös teenä.

Toukokuussa kuitenkin Bulgarian hallitus salli CBD-tuotteiden vapaan myymisen, mikä voi käynnistää näiden tuotteiden lopullisen hyväksymisen EU-alueella.

CBD-buumi on vaikuttanut kannabiskeskusteluun siten, että kriminaalivalvonnan levittämä skunk ja psykoosikeskeinen huumeretoriikka on vaihtumassa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia korostavaan retoriikkaan. Mm. monet urheilijat ovat tulleet julkisuuteen CBD-tuotteiden käyttäjinä treenistä palautumisessa.

On saatu jo ensimmäisiä kokemuksia, että tällä buumilla on myönteisiä vaikutuksia kansanterveydelle ja valtion taloudelle käyttäjien korvatessa kevytkannabiksella erilaisia psyyken- ja kipulääkkeitä. Valistunut itselääkintä säästää yhteiskunnan terveydenhoidon resursseja.

Tutkimuksen mukaan kevytkannabiksen myynti on vienyt markkinoita järjestäytyneeltä rikollisuudelta. Italiassa arvioidaan laillisten kauppojen tulon kannabismarkkinoille vähentäneen laitonta kannabiskauppaa  huomattavasti, 90 – 170 miljoonaa euroa vuodessa.

Tutkimusnäytöstä huolimatta Italian uusi oikeistopopulistinen hallitus aikoo kieltää kevytkannabiksen myymisen. Tämä on esimerkki huumepolitiikan alttiudesta poliittisten suhdanteiden muutoksille.

Kanada

Kanada aloitti 17.10.2018 laillisesti valvotun kannabiskaupan ensimmäisenä G7 valtiona. Käyttö on lisääntynyt, mutta jälleen kerran on vaikea arvioida, kuinka paljon laillistaminen on tuonut uusia käyttäjiä ja kuinka paljon nyt uskalletaan kertoa omasta käytöstä. Pääosa käytön kasvusta on vanhemmissa ikäluokissa, joista osa ensikertalaisia mutta paljon sellaisia, jotka ovat käyttäneet nuorempana mutta lopettaneet välillä.

5,3 miljoonaa eli 15% kanadalaisista käytti kannabista vuoden 2018 aikana ja heistä 646 000 oli ensikertalaisia, mikä on kaksinkertainen luku vuoden takaiseen, 327 000. Puolet ensikertalaisista on yli 45 vuotiaita, mikä sekin on merkittävä lisäys edelliseen vuoteen, jolloin ensikertalaisista vain kolmannes oli yli 45 vuotiaita.

Kannabista myytiin laillisesti vuonna 2018 1,6 miljardilla dollarilla. Vuonna 2017 laillisen lääkekannabiksen myynti oli 755 miljoonaa dollaria. Laillisen kannabiksen markkinat kasvavat merkittävästi vaikka viihdekannabiksen myynnin aloittaminen lykkääntyi lokakuulle.

Vuonna 2017 Kanadan kannabismarkkinoiden arvioitiin olevan yhteensä 5,6 mrd $:a ja kasvavan vuoteen 2020 mennessä 6,5 mrd $:iin. Laillisilla yrittäjillä on kirimistä myös Kanadassa.

Afrikka ja Lähi-Itä

Etelä-Afrikan perustuslakituomioistuin laillisti 18.9.2018 kannabiksen käytön aikuisille ihmisille yksityisissä tiloissa. Hallituksella on kaksi vuotta aikaa laatia uusi kannabiksen kauppaa valvova lainsäädäntö eli reilun vuoden päästä Etelä-Afrikassa pitäisi olla laillisia kannabiskauppoja.

Muista Afrikan maista Tansania, Uganda Lesotho, Ghana, Zimbabwe, Swasimaa, Malawi, Nigeria ja Marokko suunnittelevat kannabiksen jonkin asteista laillistamista. Monissa maissa kieltolaki on nimellinen merkittävän osan köyhästä maanviljelijäväestöstä elättäessä perheensä kannabiksen kasvattamisella.

Zimbabwe myönsi toukokuussa ensimmäisen kasvatusluvan Ivory Medical yritykselle, joka alkaa kasvattaa kannabista Buffalo Range vankilan alueella.

Länsi-Afrikan valtioiden johtajien muodostama huumepoliittinen komissio, West Africa Commission on Drugs, WACD, julkaisi syyskuussa 2018 raportin, joka voisi toimia kannabiksen dekriminalisoinnin opaskirjana alueen valtioille. WACD:n puheenjohtajana toimii Nigerian entinen presidentti Olusegun Obasanjo.

Lesotho oli 20 vuotta sitten yksi esimerkkimaa UNESCO:n MOST-tutkimuksessa, jossa todettiin mahdottomaksi toteuttaa huumeeton maailma, koska kannabis on vanha kansanlääke ja merkittävä tulonlähde köyhille maanviljelijöille. Swasimaassa koululapset hankkivat sadonkorjuuaikana enemmän rahaa kuin opettajat.

Israel on dekriminalisoinut kannabiksen käytön huhtikuusta alkaen, ja terveysministeri poisti sen toukokuussa vaarallisten huumeiden luokasta niin, että sitä voidaan käyttää normaalina reseptilääkkeenä ilman erityislupaa ja terveysministeriön suostumusta.

Libanon on yksi suurista hasiksen tuottajamaista, ja Syyrian sota on luonut laittomalle kasvatukselle ja salakuljetukselle otolliset olosuhteet. Laillistamisesta keskustellaan parlamenttia myöten.

Georgiassa kannabiksen hallussapito henkilökohtaiseen käyttöön dekriminalisoitiin vuonna 2017. Vuonna 2018 perustuslaillinen tuomioistuin määräsi, ettei siitä voida rangaista millään tavalla, ei edes sakoilla.

Etelä- ja Keski-Amerikka

Meksikon hallitus aikoo laillistaa kannabiskaupan vielä lokakuussa 2019. Meksikon uudessa hallitusohjelmassa on suunnitelma (5. Reformular el combate a las drogas) kaikkien huumeiden dekriminalisoinnista ja suositus USA:lle tehdä samoin.

Etelä-Amerikassa Chile, Kolumbia, Peru, Argentiina, Ecuador ja Venezuela ovat laillistaneet lääkekäytön ja dekriminalisoineet henkilökohtaisen käytön jollakin tavalla. Brasilia näyttää pysyvän kieltolain kannalla.

Karibian alueen valtioiden johtajat ovat sopineet yhteisestä viitekehyksestä, jonka puitteissa kannabiksen viihdekäyttö laillistetaan alueella. Jamaika dekriminalisoi ganjan vuonna 2015 siinä mittakaavassa, että se on käytännössä laillista.

Uruguay ja Kolumbia tuottavat lääkekannabista vientiin ja ne vievät ensimmäisinä Etelä-Amerikan valtioina kannabista Saksan lääkemarkkinoille. Uruguaylainen Fotmer myy kuivattua kukintoa ja tuottaa tällä hetkellä 10 tonnia kannabista vuodessa. Kolumbialainen Clever Leaves tuottaa kuivattua kukintoa ja kannabisöljyä. Yritys tuottaa tänä vuonna 32 tonnia kukintoa ja aikoo nostaa tuotantonsa 85 tonniin vuonna 2020.

Aasia ja Tyynen valtameren alue

Aasian maissa noudatetaan yleisesti hyvin ankaraa huumepolitiikkaa. Kannabiksella ja hampulla on kuitenkin perinteisiä uskonnollisia tai terapeuttisia käyttötarkoituksia eri maissa.

Thaimaa laillisti lääkekäytön ja aloitti samalla kampanjan kansalaisten valistamiseksi kannabiksen hyödyistä. Hallitus on vielä laatimassa uusia lakeja, mutta tuhannet kannabiksen lääkekäyttäjät ja kasvattajat rekisteröityivät toukokuuhun mennessä voidakseen jatkaa laillisesti.

Thaimaa on Kaakkois-Aasian alueella esimerkkivaltio ja mm. Malesiassa, Taiwanissa, Singaporessa ja Filippiineillä keskustellaan aiheesta.

Etelä-Koreassa hyväksyttiin kannabiksen lääkekäytön salliva laki marraskuussa 2018 ja laki astui voimaan 12. maaliskuuta tosin hyvin rajoitetusti. Yksittäistapauksissa voidaan määrätä Sativexia, Epidiolexia, Marinolia ja Cesametia.

Filippiinien pääkaupungissa Manillassa järjestettiin 20.4. kannabismielenosoitus. Huumesodasta huolimatta kannabiksen lääkekäytön laillistaminen etenee maan parlamentissa. Lääke aiotaan kasvattaa itse kuten Thaimaassa.

Kiina on hampun kasvatuksen supervalta, joka tuottaa hamppukuitua ja hamppuvaatteita eniten maailmassa. Kiinalla on myös tuhatvuotiset perinteet kannabiksen lääkekäytössä eikä siellä rajoiteta hampputuotteiden CBD-pitoisuutta. Kiinalainen Hempsoul yritys tuottaa noin kaksi tonnia CBD-öljyä maailman markkinoille.

Australialainen StemCell United on solminut ensimmäisenä ulkomaisena yrityksenä yhteistyösopimuksen kiinalaisen Yunnan Hua Fang Industrial Hemp yrityksen kanssa raaka-aineiden tuottamiseksi kosmeettisiin tuotteisiin. Kannabiksen viihdekäytön laillistaminen sen sijaan ei näytä todennäköiseltä lähitulevaisuudessa.

Intiassa vallitsee periaatteessa kieltolaki, mutta joissakin osavaltioissa kannabiksen kauppa on sallittua ja sitä myydään valtion myyntiluvan saaneissa kaupoissa, bhang shop’eissa. Kannabiksella on oma roolinsa hindulaisuudessa Shiva-jumalan seremonioissa. Himachal Pradeshin osavaltion korkein oikeus velvoitti osavaltion hallituksen sallimaan kannabiksen kasvatuksen lääke- ja teollisiin tarkoituksiin luvanvaraisesti.

Myös Ceylonilla kannabiksen käytöllä on niin pitkät perinteet ja vakiintunut asema kansanlääkinnässä ja uskonnossa, että sen lääkekäyttöä ei ole koskaan kriminalisoitu.

Monissa maissa kieltolain toteuttaminen on nimellistä ja kannabiksen käytöllä voi olla uskonnollisia ja muita perinteisiä käyttötarkoituksia. Näillä valtioilla on etunaan nuori väestörakenne, joka ei kanna samanlaista historian painolastia kuin länsimaiden ikääntyvät kansanryhmät. Valtioiden köyhyys tekee niistä toisaalta helppoja kohteita pohjoisamerikkalaisten Big Marijuana yritysten uuskolonialismille.

Australiassa kannabiksen käyttö on dekriminalisoitu kaikissa osavaltioissa, ja lääkekäyttö on myös sallittu. Australia on myöntänyt ensimmäisen toimiluvan IDT Australia yritykselle kannabiksen ja kannabisharstin tuotantoon lääkekäyttöön.

Uusi-Seelanti järjestää sitovan kansanäänestyksen kannabiksen laillistamisesta vuonna 2020.

Suomi

Alkoholin kieltolain purkaminen vuoden 1932 laillistamisen jälkeen vei Suomessa vuosikymmeniä. Sen jälkeen hallitukset ovat tehneet kaikkensa alkoholin saatavuuden lisäämiseksi niin, ettei alkoholin saatavuudelle, käytölle ja mainonnalle ole tällä hetkellä mitään esteitä. Silti tutkimusten mukaan nuoriso raitistuu. Nykyään joka neljäs nuori ilmoittaa olevansa raitis kun vuonna 1999 vain joka kymmenes.

Suomalaisista 15–16-vuotiaista suomalaisista koululaisista 8 prosenttia on kokeillut kannabista ainakin kerran. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL, tilastot kertovat, että joka neljäs suomalainen on joskus elämänsä aikana kokeillut kannabista. Käyttö on lähtenyt kasvuun 2010-luvun puolivälissä. Kannabista käyttävät THL:n mukaan eniten 25–34-vuotiaat.

Kannabiksen vahvuus ja sen käyttö nuorison keskuudessa ovat nousseet kieltolain olosuhteissa. Pitäisikö sen purkamista kokeilla kannabiksen kohdalla?

Kannabisyhdistykset ja -aktivistit aloittivat toukokuun alussa kansalaisaloitteen Kieltolaki Kumoon 2020 kannabiksen rangaistavuuden poistamiseksi, joka keskittyy kieltolain perusongelmaan, kannabiksen käytön kriminalisoinnin aiheuttamaan rekisterimerkintään.

Rekisteritietoa käytetään, kun poliisilta pyydetään turvallisuusselvitys tai henkilö joutuu hankkimaan rikostaustaselvityksen koulutus- tai työpaikalleen. Tietojen luovutus saattaa vaihdella alueittain.

Käyttörikoksia tulee poliisin tietoon vuosittain noin 15 000. Tämä merkitsee sitä, että poliisiasiain tietojärjestelmässä on noin 75 000–150 000 tämänkaltaista rikosta. Vaikka oikeudelliset seuraamukset näistä ovat suhteellisen vähäisiä, rekisterimerkinnän vaikutukset nuorten henkilöiden elämänkulkuun voivat olla arvaamattomia ja altistaa syrjäytymiselle.

Kansalaisaloitteilla ei voida puuttua Suomen valtion hyväksymiin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten huumeluokitukseen tai kansainvälisen kieltolain lopettamiseen, vaan niillä voidaan vaikuttaa kansalliseen lainsäädäntöön. Kansalaisaloitteen tavoitteena on poistaa rikoslaista kannabiksen rankaiseminen ja aloittaa keskustelu kannabiksen laillistamisprosessista.

Myös Suomessa kannabis on eniten käytetty huumausaineeksi luokiteltu aine. Kansalaisaloite on laadittu tiedostaen, että kannabiksen kieltolain stigma aiheuttaa haittaa käyttäjille, potilaille, hampun hyötykäytölle, tavalliselle kansalaiselle ja yhteiskunnalle vääriin kohteisiin ohjattujen resurssien kautta.

Huumeiden kriminaalivalvonta on aiheuttanut valvontaviranomaisten laajan korruption, joka Suomessa tunnetaan nimellä Aarnio-keissi. Täysin valvomaton tiedonantajatoiminta on johtanut huumepoliisin ja järjestäytyneen rikollisuuden kolluusioon niin, että Helsingin huumepoliisiin kytketty United Brotherhood jengi hallitsee myös vankiloiden huumemarkkinoita.

Kieltolaki leimaa eri tavalla eri sukupuolia ja eri sosiaaliluokkia. Pohjoismaissa toteutettu kannabiksen kriminaalivalvonta kohdistuu etupäässä taloudellisesti huonossa asemassa oleviin nuoriin miehiin ja syrjäyttää heitä.

Yhä enemmän aletaan ymmärtää se, että nykyinen huumeiden valvontajärjestelmä on epäonnistunut niputtaessaan hyvin erilaisia aineita yhteen, vaikka ongelman ytimessä eli ongelmaisessa sekakäytössä käytetään laillisia ja laittomia päihteitä. Aloitteen toisena tavoitteena on luoda selkeä ero kannabiksen ja muiden huumeiden välille.

Aloitteen mukaan sallittaisiin pienimuotoinen kotikasvatus kannabiksen ympärille muodostuneiden rikollisten markkinoiden ehkäisemiseksi.

Kansalaisaloite on kirjoitettu selkeän lakialoitteen muotoon, joka voidaan hyväksyä sellaisenaan. Eduskunnan käsittelyyn on helpompi saada selkeä rikoslain muutosta esittävä aloite yleisen vaatimuksen sijaan. Kansalaisaloitteen perusteluosio tarjoaa selkeän lähtökohdan keskustelulle kannabiskaupan laillistamisesta, jossa täytyy puuttua hyvin useisiin lakeihin.

Poliittisten puolueiden johtajat ovat edelleen vanhoilla linjoilla pelätessään vanhempien äänestäjien reaktioita, mutta kasvava joukko tutkijoita ja oikeusoppineita alkaa olla samaa mieltä kannabisaktivistien kanssa.

Vuonna 2018 Helsingissä järjestetty Nordic Cannabis Conference ja Humaania Päihdepolitiikkaa ry:n maaliskuussa järjestämä Huumepolitiikka.Nyt! olivat myönteisiä merkkejä ajattelun suunnan muutoksesta Suomessa.

Asiantuntijoista THL:n päihdetutkija Tuukka Tammi ja professori Pekka Hakkarainen suosittelivat dekriminalisaatiota jo viime vuonna. Myös rikosoikeuden professori Sakari Melander sanoi Image-lehdelle maaliskuussa 2019, että dekriminalisoinnin voisi aloittaa huumausaineiden käyttörikoksesta. ”Mikä perustelee nykyään sen, että ihmisiä pitää rangaista huumeiden käytöstä?” Melander kysyi.

”Huumausaineiden käyttö on ollut rangaistavaa 60-70-luvun taitteesta alkaen. Ei ole mitenkään voitu todistaa, että laki olisi kyennyt vähentämään käyttöä tai estämään käytön jatkuvaa kasvua. 90-luvulla tuli nopea nousu, ja senkin jälkeen huumeiden käyttö on yleistynyt koko ajan”, Tuukka Tammi sanoo.

THL:n vuoden 2018 syksyllä keräämän aineiston mukaan 75% kyselyyn vastanneista kannattaa kannabiksen lääkekäyttöä ja 42% käytön dekriminalisointia. Noin joka neljäs suomalainen on joskus elämänsä aikana kokeillut kannabista.

Johtavat lakiasiantuntijat ja tutkijat Suomessakin alkavat olla kannabisaktivistien kanssa samaa mieltä siitä, että kannabiksen käytöstä ei pitäisi rangaista! Yhteisymmärrystä varmaan löytyisi myös hallussapidosta ja kotikasvatuksesta, jos kannabisyhdistyksille annettaisiin niille kuuluva rooli demokraattisessa keskustelussa. Kansainvälinen tarkastelu kertoo siitä, että kannabisaktivistien kannattaa olla pitkäjänteisiä ja yhteistyökykyisiä muiden yhteiskunnallisesti aktiivisten ryhmien kanssa.

Kannabiksen laillistaminen ja vapautuminen vanhoista ennakkoluuloista ei ole missään ollut kertarysäys vaan pitkäjänteisen toiminnan tulos. Coloradossa, Kanadassa ja Kaliforniassa oli pitkälle kehittyneet kannabiskulttuurit ennen laillistamista. Kansalaisaloitteiden vaikutuksia ei pidä yliarvioida. Suomi ei muutu Coloradoksi eikä edes Espanjaksi lainsäätäjän mahtikäskyllä.

Missä mennään?

EU:ssa huumepolitiikka on kansallisessa päätösvallassa, eikä sillä ole vielä sellaista kansallisvaltiota ylittävää statusta kuin vaikkapa ilmastonmuutoksella. Huumelakeja laaditaan kansallisella tasolla, minkä takia huumepolitiikka on altis poliittisten suhdanteiden heilahtelulle.

EU-parlamentin päätöslauselma kannabiksen lääkekäytöstä ei velvoittanut jäsenvaltioita korjaamaan lakejaan ja käytäntöjään vaan suosittaa niitä. Kestää vähintään 10 vuotta saavuttaa joku eurooppalainen konsensus eli yhtenäinen kannabispolitiikka sen jälkeen, kun valtiot ovat laillistaneet kannabiksen.

Kansainvälinen huumevalvonta ja laiton huumekauppa on ilmastonmuutoksen tavoin globaali ja monitasoinen ongelmakokonaisuus, johon tarvitaan YK:n ja WHO:n tasoiset monikansalliset instituutiot osoittamaan valtioille asioiden oikea suunta ja pitämään kiinni perusasioista.

Rikkaat väestönosat käyttävät muita enemmän huumeita, mutta köyhät väestönosat joutuvat muita herkemmin kriminaalivalvonnan kohteiksi. Rikkaiden valtioiden kannabisyritykset ovat ottamassa maailman kannabismarkkinoita haltuunsa köyhien maiden maanviljelijöiden kärsiessä eniten kieltolaista. Epäoikeudenmukaisuuksien korjaaminen pitää taata laillistamisprosessissa.

Sekä vuoden 2016 UNGASS 2016 erityisyleiskokous että vuoden 2019 ministeritason kokous olivat kansalaisyhteiskunnan läpimurto kansainvälisen huumepolitiikan määrittelemisessä. Haittoja vähentävä politiikka on aktivoinut toimijoita sellaisissakin valtioissa, joissa on harjoitettu hyvin ankaraa huumepolitiikkaa.

Kannabispolitiikka heijastaa laajempaa huumepolitiikan kehitystä. 89 valtiota on muuttanut huumepolitiikkaansa vuoden 2012 jälkeen tietoisuuden levitessä valtiojohtajien, poliitikkojen ja virkamiesten keskuudessa, että huumeiden kieltolaki on väärin ja aiheuttaa ongelmia eikä hoida niitä.

USA ei enää sanele muille valtioille huumepolitiikkaa. Kanadan laillistettua kannabiskauppa kokonaan ei Yhdysvallat ole esittänyt mitään vastalauseita, vaan sen sijaan Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko sopivat uuden kauppasopimuksen laillistamisen jälkeen. Pohjois-Amerikka voi muodostaa kokonaisen kannabiksen laillistaneen mantereen, jos Meksikon lisäksi myös Yhdysvaltojen liittovaltio laillistaa kannabiskaupan vuoden 2019 loppuun mennessä.

Kansalaisyhteiskunta ja muutamat edistykselliset valtiot ovat tämän kehityksen moottoreita. Kannabiksen lääkekäyttö, kotikasvatus, nettimarkkinat ja kevytkannabis ovat kansalaisyhteiskunnasta lähteneitä innovaatioita kieltolain aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi.

Kannabiksen kaupan laillistaminen ei ole enää uhka yhteiskunnille eikä länsimaiselle sivilisaatiolle.

Lue kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4360

Tusky seuraa prosessia. Voit liittyä jäseneksi tai antaa muuten tukesi: FI92 5491 0220 1491 86

Lähde:

UN system coordination Task Team on the Implementation of the UN System Common Position on drug-related matters. What we have learned over the last ten years: A summary of knowledge acquired and produced by the UN system on drug-related matters. March 2019.

New report describes cannabis policy and legislation in the Nordic countries. Nordens välfärdscenter 15.3.2019.

Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2018. THL 2019.

Cannabis. Where are we and where are we going? Edison 30.4.2019.

Do-It-Yourself medicine? The impact of light cannabis liberalization on prescription drugs. University of York. HEALTH, ECONOMETRICS AND DATA GROUP. April 2019.

Light cannabis and organized crime: Evidence from (unintended) liberalization in Italy. European Economic Review April 2019.

EIHA PRESS NOTES: Status of Hemp Extracts in Europe. May 2019.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. helmikuuta 2019 kannabiksen käytöstä lääkinnällisiin tarkoituksiin.

 

Kieltolaki kumoon 2020 erikoishaastattelu – Kim Holviala.

Kieltolaki kumoon 2020 – erikoishaastattelussa Aleksi Hupli, haastattelijana Kimmo Wilska.

 

Hampun kasvatus ja hyötykäyttö laillistettiin Yhdysvalloissa joulukuussa 2018. Hampulla on 50 000 erilaista käyttötarkoitusta.

Kevytkannabisbuumi

CBD-buumi USA:ssa