Facebook

Jaa tämä sivu Facebookissa!

Ukokin prinsessan haudassa oli rasiallinen kannabista

Ukokin prinsessana tunnettu, 2 500 vuotta sitten elänyt siperialaisnainen sai 26.9. lepopaikan lasiarkusta Altain tasavallan kansallismuseossa, kun häntä varten remontoitu museo avattiin tasavallan pääkaupungissa Gorno-Altaiskissa.

Ukokin2Vuonna 1993 venäläinen tutkimusryhmä löysi Altain vuoristossa ikiroudassa säilyneen haudan, josta paljastui 25-vuotiaana 2500 vuotta sitten kuollut, Ukokin prinsessaksi nimetty nainen. Hänen mukaansa viimeiselle matkalle oli hautaan laitettu kuusi satuloitua hevosta, lampaan ja hevosen lihaa, puu-, pronssi- ja kultaesineitä, kivinen vati, jonka päällä oli poltettu korianterin siemeniä sekä rasiallinen kannabista.

Pazyryk-heimo, johon prinsessa kuului, oli skyyteiksi nimettyjä paimentolaisheimoja, joita on elänyt ainakin historiankirjoituksen alusta saakka Sisä-Euraasian laajoilla tasangoilla nykyisen Romanian ja Unkarin seuduilta Pohjois-Afganistaniin ja Etelä-Siperiaan Mongolian rajoille. Hautalöydösten analysointi on tuonut esille pazyrykien laajat kauppayhteydet Kiinaan, Intiaan, Iraniin ja Välimeren rannoille.

Länsimaisessa historiankirjoituksessa hampun käytön alku kannabiksena eli uskonnollisena, seremoniallisena ja viihteellisenä päihteenä liitetään skyytteihin 700-luvulle eaa. Kreikkalainen Herodotos kirjoitti 500-luvulla eaa., että kannabiksen käyttö oli olennainen osa skyyttien kuolleiden palvontaa. Hän kuvasi skyyttien tapaa pystyttää pieni teltta, johon vietiin pronssipadassa tulikuumia kiviä. Skyytit asettivat padassa olevien tulikuumien kivien päälle kannabiksen kukintoja ja alkoivat hengittämään kiviltä nousevaa paksua höyryä.

Englannin kielessä viikatetta tarkoittava sana scythe on perintöä näistä yhteyksistä. Viikate oli tehokkaampi väline skyyttien hamppupeltojen niittämisessä kuin sirppi. Skyyttien katsotaan tuoneen hampun käytön Eurooppaan, siitä tämä sanalaina.

Skyytit saattoivat yhtä hyvin oppia kannabiksen käytön vanhan testamentin aikaisilta Lähi-Idän paimentolaisheimoilta. Exoduksessa (30:23) on maininta kannabiksen käytöstä osana pyhän voiteluöljyn reseptiä ("hyväntuoksuista kalmoruohoa" vuoden 1933 käännöksessä). Toisaalta intialaiseen kulttuuriperinteeseen kannabis ilmestyi jo 1200 - 1000 eaa., jolloin kirjoitetuissa vedakirjoissa kannabis on mukana.

Venäläinen arkeologi professori S.I. Rudenko havaitsi jo 1929, että kannabiksen käyttö oli osa skyyttien jokapäiväistä elämää. Hautalöydöissä oli löytynyt palanutta kannabismateriaalia pronssipadoista ja hampusta tehtyjä vaatteita, mutta näiden lisäksi myös kannabiksen polttamisessa käytettyjä välineitä. Rudenkon mukaan kannabiksen savun hengittelyyn osallistuivat niin miehet kuin naiset.

Ukokin Prinsessa oli haudattu täysin puettuna ontoksi koverretussa puunrungossa, jonka sisälle oli asetettu hänen henkilökohtaisimmat esineensä, kuten tämä kannabisrasia, jonka sisältöä oli arkeologien mukaan käytetty omaksi huviksi sekä osana pakanallisia rituaaleja.

Maailman vanhin kannabisjemma

Kiinasta ajalta 8000 eaa. on ensimmäinen todiste siitä, että ihminen käytti hamppukuitua köysimateriaalina ja samoin Kiinassa vuonna 2727 eaa. on legendan mukaan kirjoitettu ensimmäinen lääkeopas, jossa kannabis on mainittu lääkkeenä. Hamppukuidusta valmistettu vanhin paperipala on ajoitettu 100-luvulle eaa. Kiinassa.

27002700 vuotta vanhasta haudasta Gobin erämaassa löydetty 789 gramman painoinen erä vihertävää kasvimateriaalia on todettu olevan maailman vanhin marihuanajemma. Kokeiden perusteella marihuanalla on aikoinaan ollut psykoaktiivisia vaikutuksia. Tämä löytö romuttaa lopullisesti sen teorian, että muinaiset kansat olisivat kasvattaneet kannabista vain vaatteita, narua ja muita hyödykkeitä varten. Muinaiset kansat osasivat myös pajauttaa.

Tutkija Ethan Russon mukaan löydetty marihuana on hyvin samanlaista kuin mitä kasvatetaan nykyään.

”Kemiallisen analyysin ja geneettisen materiaalin tutkimisen jälkeen tiedämme kasvin tuottaneen THC:tä”, Russo selitti, mutta kertoi vuosituhansien aikana tapahtuneen hajoamisen aiheuttaneen sen, ettei löydetty mari kolahda enää.

Marihuana löydettiin läheltä Turpania Länsi-Kiinassa puuastiasta, joka oli nahkapussissa sinisilmäisen kaukaasialaisen noin 45-vuotiaana kuolleen miehen haudassa.

”Tämä mies oli haudattu useiden arvokkaiden ja harvinaisten esineiden kanssa”, sanoo Russo. Tutkijat arvelevat hänen olleen Gushi-kansan shamaani.

Löydetyn marihuanan seasta poimittujen siementen koko osoitti kasvin olleen viljelty, eikä villihamppu. Erästä oli noukittu pois uroskasvin osat, jotka eivät ole yhtä psykoaktiivisia kuin naaraskasvin osat, mikä kertoo tutkijoille syyn, miksi kannabista kasvatettiin.

Ongelmana on edelleen se, kuinka marihuanaa nautittiin, koska haudasta ei löytynyt poltteluvälineitä.

”Ehkä se nautittiin suun kautta. Tai sitten höyrystämällä, kuten pohjoisemmassa asuneiden skyyttiheimojen tiedetään nauttineen kannabiksensa.”

Vaikka muut alueella asuneet kulttuurit käyttivät hamppua erilaisiin tarkoituksiin 7000 vuotta sitten, valmistivat gushit vaatteensa villasta ja köytensä muista ruohoista. Tutkijat ovat epävarmoja siitä, oliko marihuana enemmän lääkinnällisiin vai henkisiin tarkoituksiin. Mutta tämä sinisilmäinen mies sai sitä runsaasti hautaansa.

”Perinteen mukaan hautaan asetettiin sellaisia tavaroita, joita tarvitaan kuoleman jälkeisessä maailmassa”, Russo selittää.

Maailman vanhin marijemma on nyt esillä Turpan museossa Kiinassa. Russo haluaisi jatkaa tutkimuksia alueella, jossa tiedetään olevan ainakin 2000 muuta hautaa.

Viikinkien kannabisperinne

Vuonna 2011 Puolasta löydettiin 1000 vuotta vanha miehen hauta, joka aseiden perusteella oli viikinki. Vainajan elinaikana viikinkisotilaat olivat Itä-Euroopan mahtimiehiä, joita oli mm. Konstantinopolissa Bysantin keisarin armeijassa ja he perustivat kuningaskuntia nykyisten Ukrainan ja Venäjän alueilla.

Polish Warrior Grave Amulet Container 45863 600x450Miehen haudasta löydettiin myös hopeinen rasia, kaptorga, jota koristi harvinainen lintuaihe. Vastaavanlaisia rasioita on löydetty muistakin haudoista ja niissä on säilytetty amuletteja ja kannabista. Lisäksi haudassa oli myös hyvin harvinainen  pronssinen tasapainovaaka. Tämä kertoo viikingeiksi nimettyjen kansojen monipuolisesta kaupankäynnistä. Haudan löydökset viittaavat myös yhteyksiin eri kulttuureihin eri ilmansuunnista.

Norjan rikkain viikinkihauta on Osebergin viikinkilaiva Vestfoldissa, joka on ajoitettu vuoden 850 jaa. tienoille ja johon oli haudattu kaksi naista rikkaiden hautalahjojen kera. Haudasta löytyi hamppumateriaalia, jota ei ole pystytty määrittelemään tarkemmin sekä neljä hampun siementä.

Yksi siemenistä löytyi nahkakukkarosta nuoremman naisen vierestä. Arkeologi Anne Stine Ingstad on sitä mieltä, että nuorempi naisista olisi ollut Freija-jumalattaren papitar ja että kannabiksen siementen löytyminen on osoitus kannabiksen rituaalisesta käytöstä päihteenä esikristillisinä aikoina Skandinaviassa.

Osebergin laivasta ei löydetty mitään hampusta valmistettua kangasta eikä köyttä, mikä viittaisi kannabiksen rituaaliseen käyttöön. Naisten vaatteissa oli käytetty pellavaa, villaa, silkkiä sekä nokkosta ja laivassa oli niiniköydet vaikka hamppukuitu on sitä kestävämpää.

Ingstadin mielestä kannabiksen rituaalisen käytön saapuminen Skandinaviaan Aasiasta saa tukea siitä, että kannabis on peräisin Keski-Aasiasta ja että kannabis-sanalla on suomalais-ugrilainen juuri.

Kannabis ja ihmisen kulttuurievoluutio

Tämän ajatuksen taustalla oleva teoria siitä, että suomensukuiset heimot olisivat olleet Länsi-Euroopan ensimmäisiä asuttajia jääkauden jälkeen, on tosin edelleen kiistanalainen.

Hamppuun viittaavan sanaston laaja levinneisyys uralilaisissa kielissä Pohjois-Euroopassa kertoo sen viljelyn varhaisesta ja laajasta levinneisyydestä. Varhainen uralilainen sana ”jänte”, joka tarkoittaa sekä hamppua että jousen jännettä, viittaa hamppukuitujen alkuperäiseen käyttöön jousessa. Saamen kielessä sanalla sini-sinn on samanlainen kaksoismerkitys.

Hamppu on eri nimillä 345 paikannimessä Suomessa ja saamelaisista paikannimistä niitä löytyisi varmaan lisää. Kalevalassakin kasvatetaan hamppua vuonna 1849 ilmestyneen toisen, laajennetun painoksen 48. luvussa, vaikka siinä käytetty liina-termi on nykyversioissa käännetty pellavaksi. ”Liinan” paljastaa hampuksi sen koiriminen, eli hedekasvien nyhtäminen ennen emikasveja, mitä ei tehdä pellavan viljelyssä.

Indo-eurooppalaisen kannabis-termin leviäminen myöhemmin mm. kangas-sanana suomen kieleen kertoo myös uusien kulttuurivaikutteiden saamisesta. Skyytit elivät noin tuhannen vuoden ajan (700 eaa. - 300 jaa.) Mustan meren pohjoispuolisilla alueilla uralilaisten kansojen eteläisinä naapureina.

Vastaus siihen, että käytettiinkö hamppua ensin hyöty- vai psykoaktiivisiin tarkoituksiin, jää ihmiskunnan kulttuurihistorian hämäriin. Myöhäisellä kivikaudella joku tekijä synnytti valtavan innovaatioaallon, missä kuitujen käyttäminen oli uusi ja tärkeä innovaatio kohti nykyistä ihmisen kulttuuria. Verkot, köydet ja vaatteet tekivät elämisen tehokkaammaksi ja mukavammaksi. Tuolloin syntyivät myös luolamaalaukset ja taide.

Lääkinnällinen ja uskonnollinen käyttö ovat vuosituhansien aikana sekoittuneet toisiinsa, koska ruumiin ja mielen lääkitseminen on perinteisesti ollut osa uskonnollisia rituaaleja. Nykyisten pääuskontojen syntymisessä kannabiksella on ollut keskeinen osa.

Vancouverissa, Kanadassa järjestetään 3.11.2012 seminaari kannabiksen kulttuurihistoriasta otsikolla ”Cannabis Roots: The Hidden History of Marijuana”. Puhujina on alan tutkijoita ja asiantuntijoita professori Carl Ruck, tohtori David Hillman, tohtori Michael Aldrich, kirjailijat Michael Horowitz, Cynthia Palmer, Ted Smith ja Chris Bennett sekä elokuvaohjaaja Mark Klokeid.

Lähde: Daily Mail 14.8.2012 ja 4.9.2012, YLE 26.9.2012, MSNBC.COM 4.2.2011, Russo, Ethan B (2008). Phytochemical and genetic analyses of ancient cannabis from Central Asia. Journal of Experimental Botany, Vol. 59, No. 15. pp. 4171–4182. Retrieved 2011=0305, HISTORICAL AND CULTURAL USES OF CANNABIS AND THE CANADIAN "MARIJUANA CLASH". Prepared For The Senate Special Committee On Illegal Drugs. Law and Government Division. 12 April 2002, National Geographic 12/2011, Vindheim, Jan Bojer: The History of Hemp in Norway, Ahokas, Hannu: Cultivation of Brassica species and Cannabis by ancient Finnic peoples, traced by linguistic, historical and ethnological data; revision of Brassica napus as B. radice-rapi. Acta Bot. Fennica 172. 2002. ISBN 951 946966 4, Mia Touw 1981: The Religious and Medicinal Uses of Cannabis in China, India and Tibet. Journal of Psychoactive Drugs. Vol. 13(1) Jan-Mar, 1981, Lönnrot, Elias: Kalevala, laajennettu toinen painos, 1849 ja Niemi, Aukusti Robert: Kalevalan selityksiä. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia, 126. SKS, 1910; toinen, uudistettu laitos, 1915-1916.

Copyright © 2010 Turun seudun kannabisyhdistys. Powered by Joomla
Template designed by Towfiq I.