Facebook

Jaa tämä sivu Facebookissa!

Liity Facebook-ryhmään!

Tilaa uutiset RSS-syötteenä

TuSKY:n uutiset TuSKY:n uutiset

Kuinka USA:n suurin pankki pesi meksikolaisten murhanhimoisten huumejengien miljardit

Lähde: Guardian 3.4.2011

Mexico Drugs 007
Väkivallan levitessä kartellien miljardit alkoivat sulautua maailmanlaajuiseen pankkijärjestelmään.

Huhtikuun 10. päivänä vuonna 2006 Ciudad del Carmenin lentokentälle laskeutui DC-9 lentokone. Sitä odottaneet meksikolaiset sotilaat löysivät siitä 128 pakettia sisältäen yhteensä 5,7 tonnia kokaiinia arvoltaan 100 miljoonaa dollaria. Mutta paljon isompaa ja kauaskantoisempaa paljastui kun koneen ostamisessa käytettyjä papereita löytyi Sinaloan huumekartellin jäljiltä.

DEA:n, valtiovarainministeriön ja muiden laitosten tekemien 22 kuukautta kestäneiden tutkimusten jälkeen selvisi, että kokaiinin salakuljettajat olivat ostaneet koneen USA:n suurimman pankin, Wachovian, kautta pestyllä rahalla.

Virkamiehet paljastivat miljardien dollareiden rahansiirtoja matkashekeillä, maksumääräyksillä ja rahan tallettamisella Wachovian tileille. Wachovia asetettiin heti tutkintaan sen epäonnistuttua noudattamaan tehokasta rahanpesun vastaista ohjelmaa. Merkittävää on se, että tutkittava ajanjakso alkaa vuodesta 2004, jolloin alkoi se väkivallan kiihtyminen USA:n ja Meksikon rajalla, mikä sytytti nykyisen huumesodan.

Wachoviaa vastaan nostettiin syyte - tosin ei ketään henkilöä vastaan - mutta asia ei koskaan edennyt oikeuteen. Maaliskuussa 2010 Wachovia sopi suurimman syytteen paikallisessa tuomioistuimessa Miamissa. Kun ”lykätystä syytteestä” on kulunut vuosi, on pankki tosiasiallisesti selvillä vesillä. Pankki maksoi liittovaltiolle 110 miljoonaa dollaria korvauksia siitä, että se oli sallinut sellaisia rahansiirtoja, jotka myöhemmin on liitetty huumeiden salakuljetukseen sekä 50 miljoonaa dollaria sakkoja siitä, ettei se osannut valvoa käteistä, jolla salakuljetettiin 22 tonnia kokaiinia maahan.

Vieläkin järkyttävämpää ja tärkeämpää oli se, että pankkia rangaistiin epäonnistumisesta soveltaa päteviä rahanpesua valvovia säädöksiä yhteensä 378,4 miljardin dollarin rahansiirroista - määrä on yksi kolmasosa Meksikon koko bruttokansantuotteesta - niiden meksikolaisten rahanvaihtoyhtiöiden dollaritileille, joiden kanssa se teki valuuttakauppaa.

Liittovaltion syyttäjän Jeffrey Slormanin arvio oli, että Wachovian täydellinen välinpitämättömyys USA:n pankkilaeista antoi kokaiinikartelleille täysin vapaat kädet operaatioidensa rahoittamiseksi. Silti kokonaissakko oli vähemmän kuin 2% pankin 12,3 miljardin dollarin voitoista vuonna 2009. Wachovian ostaneen Wells Fargon osakekurssi nousi 24.3.2010 eli viikko oikeusratkaisun jälkeen 1%:lla.

Tapauksessa tehty päätös on pelkkä jäävuoren huippu osoittaen ”laillisen” pankkisektorin pesevän satoja miljardeja dollareita - juuri sitä verirahaa, millä huumekauppaa käydään Meksikossa ja muualla maailmassa - maailmanlaajuisissa operaatioissaan, joista veronmaksajat ovat niitä nyt auttamassa kuiville.

Vuonna 2008 pankkikriisin ollessa huipussaan UNODC:n johtaja Antonia Maria Costa kertoi todisteiden osoittavan huumekaupan ja muun rikollisuuden tuottaman rahan olevan ”ainoa käytettävissä oleva likvidi sijoituspääoma”, joka oli pankkien käytössä luhistumisen hetkellä. ”Pankkien välisiä lainoja rahoitettiin huumekaupasta saaduilla rahoilla. Löytyi merkkejä siitä, että joitakin pankkeja pelastettiin sillä tavalla.”

WellsWells Fargo osti Wachovian vuoden 2008 pankkiromahduksen aikana samaan aikaan kun Wells Fargo sai 25 miljardia dollaria veronmaksajien tukirahoja. Wachovian syyttäjien mielestä ei kuitenkaan löytynyt merkkejä Wells Fargon sopimattomasta käytöstä vaan se oli toiminut yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Meksiko on USA:n kolmanneksi suurin kauppakumppani ja Wachovia oli ymmärrettävistä syistä kiinnostunut tämän kokoluokan laillisesta kaupasta.

José Luis Marmolejo, joka syytti yhtä meksikolaista rahanvaihtoyritystä: ”Wachovia käsitteli kaikki rahan siirrot. He eivät koskaan ilmoittaneet mistään epäilyttävästä”.

”Jo vuonna 2004 Wachovia ymmärsi riskit”
pankki myönsi liittovaltion kanssa tekemässään sovintoratkaisussa, ”mutta huolimatta varoituksista Wachovia pysyi mukana kaupassa”. Rahanvaihtoyrityksillä on myös täysin laillinen asema. Vuonna 2005 maailmanpankki kertoi Meksikon saavan 8,1 miljardia dollaria ulkomailla asuvien meksikolaisten rahalähetyksinä.

Tutkiessaan Wachovian tekemisiä Meksikossa Observer-lehti sai haltuunsa asiakirjoja, joita talousvalvojat olivat aikaisemmin saaneet haltuunsa. Niistä selviää, että sivuutettu hälytys oli tullut Lontoosta yhden aikamme tärkeimmän tietoja vuotaneen henkilön uutteruuden ansiosta. Tämä henkilö lisää Observerin haastattelussa yksityiskohtia asiakirjojen antamiin tietoihin paljastaen sen, kuinka Wachovia oli yhden maailman suurimman rahanpesuoperaation keskipisteessä.

Liverpoolilainen Martin Woods meni Wachovian Lontoon toimistoon helmikuussa 2005 vastaamaan rahanpesun vastaisesta työstä. Hän oli aiemmin ollut töissä poliisin huumeyksikössä. Hän oli aiemmin toiminut kansallisen rikosyksikön rahanpesua tutkivassa ryhmässä tutkimassa Bank of New York -pankin rahanpesuskandaalia Englannin päässä 1990-luvun lopulla.

Woods puhuu kuin poliisi sanan paremmassa merkityksessä eli tarkasti ja rankalla huumorilla mutta moraali puheen ytimessä. Hän oli paras mahdollinen nimitys mille tahansa pankille, joka haluaa toimia rehellisesti ja tehokkaasti suurten rahojen houkutusta vastaan eli suurten rikollispääomien rahanpesua, veronkiertoa ja aseiden ja huumeiden kauppaa vastaan.

Woodsilla on poliisin silmät ja vaistot - eivät pankkiirin. Tämä vaikutti sekä hänen menetelmiinsä että myös mielentilaansa. ”Mielestäni moni asia on tärkeämpi kuin raha - ja se erottaa ihmiset siitä kulttuurista, mikä vallitsee monissa maailman pankeissa”, hän sanoo.

Woodsin erotti muista hänen toimintatapansa. Hänen erikoisuutensa oli ”tunne asiakkaasi” periaatteen soveltaminen likaisen rahan tunnistamisessa. ”Tunne asiakkaasi on perusta rahan pesun, veronkierron ja terrorismin rahoittamisen vastaisessa toiminnassa. Kuka on asiakkaasi? Onko asiakirjat kunnossa? Vastuullinen pankkitoiminta on aina pitänyt sisällään asiakkaan tuntemisen ja tämä pätee edelleen.”

Tutkiessaan Wachoviaa Woods huomasi ensimmäisenä tämän puuttumisen. Ensimmäisissä raporteissaan pankin pääkonttoriin North Carolinessa hän kertoi Wachovian operaatioiden puutteista, jotka hän aikoi korjata ja samalla saattaa käytäntöön vahvistettu rahansiirtojen tarkkailuohjelma, jolla kerättäisiin lisää tietoja pankin asiakkaista. Elokuuhun 2006 mennessä Woods oli tunnistanut joukon epäilyttäviä siirtoja Meksikossa olevien rahanvaihtoyritysten kanssa.

Näissä oli kyse euromääräisistä matkashekkien talletuksista. Niissä oli peräkkäisiä numeroita, niillä talletettiin paljon suurempia rahasummia kuin yksikään viaton matkailija tarvitsee, niihin liittyi epämääräisiä asiakastietoja tai ne puuttuivat kokonaan ja harjaantunut silmä löysi niistä myös epäilyttäviä allekirjoituksia. ”Se oli perustyötä. Nämä eivät täyttäneet peruskriteerejä: onko siirto todellinen vai näyttääkö se tekaistulta?; täyttääkö matkashekki sille asetetut vaatimukset?; onko kaikki kohdallaan ja jos ei ole niin miksi’?

Woods neuvotteli asiasta Wachovian rahanpesun vastaisen toiminnan johtajan kanssa, joka uskoi matkashekkien voivan merkitä veronkiertoa. Seuraavaksi hän alkoi tutkimaan aikaisempia rahansiirtoja ja katsoi tarpeelliseksi kirjoittaa epäilyttävästä toiminnasta kertovat raportit sekä Englannin viranomaisille että pankin johdolle pyytäen lopettamaan toiminta nimettyjen osapuolten kanssa sekä jäädyttämään suuri joukko Meksikosta lähetettyjä matkashekkejä. Hän kirjoitti vuonna 2006 joukon raportteja, joista 50 koski meksikolaisia rahanvaihtoyrityksiä. Yllätyksekseen Latinalaisen Amerikan toiminnasta vastaava Wachovian toimisto Miamissa toimi kaikkea muuta kuin kannustavasti.

Woods oli kuitenkin oikeilla jäljillä. Wachovian toimintaa oli tutkimassa myös USA:n lainvalvontaviranomaisia. Wachovia sai useita haasteita Meksikon operaatioistaan. Woods sai kuulla Wachovian saaneen yli 6000 haastetta. Woodsin mielestä tämä oli ”Aivan absurdi määrä. Milloin korkeimmissa asemissa olevat alkavat ajatella jonkin olevan todella väärässä?”

Vuonna 2007 Wachovia alkoi USA:n viranomaisten painostamana lopettamaan suhteitaan Meksikon rahanvaihtoyrityksien kanssa. Mutta sen sijaan, että olisi aloittanut sisäisen tutkinnan Woodsin lähettämien raporttien johdosta, laittoi Wachovia oman rahanpesun asiantuntijansa hyllylle. Vuonna 2007 Woods lähetti yhä uusia rahanpesuilmoituksia liittyen rahanvaihtoyrityksiin.

Vuonna 2007 loput kymmenen Meksikon rahanvaihtoyritystä, jotka olivat toimineet Lontoon toimiston kautta, lopettivat yllättäen. Myöhemmin samana vuonna Wachoviaa koskevien tutkimuksien päädyttyä tiedotusvälineisiin päätti pankki lopettaa loputkin suhteet meksikolaisten rahanvaihtoyritysten kanssa. Tässä vaiheessa Woods huomasi asemansa pankissa kestämättömänä: yhdellä tasolla pankki toimi suojellakseen itseään liittovaltion tutkinnalta ja toisella tasolla se kävi sen miehen kimppuun, joka ensimmäisenä oli paljastanut väärinkäytökset.

Kesäkuussa 2007 Wachovian johdosta kerrottiin Woodsille, ettei tämän viimeisintä ilmoitusta tarvitse tallentaa, ettei hänellä ole laillisia oikeuksia tutkia muualla tapahtunutta asiaa eikä hänellä ole lupaa tutkia muualla olevia asiakirjoja vaikka ne kuuluvat Wachovialle.

Woodsin elämä alkoi murentua. Hän joutui sairaalaan selkävian takia, teki sairausilmoituksen mutta pankki kertoi, että se oli tehty väärällä tavalla. Hän oli poissa kolme viikkoa ja palatessaan töihin löysi johdon lähettämän varoituskirjeen, jonka sävy oli armoton.

Kirjeessä kerrottiin ”Woodsin työsuorituksen olevan alle hyväksyttävän tason”. Woods sai lääkäriltään sairaslomaa hermoromahduksen takia, myöhemmin hän sai psykiatrista hoitoa, meni stressinhallintakurssille ja sai lääkitystä.

Myöhemmin samana vuonna hän tapasi DEA:n, USA:n huumepoliisin edustajan, jolle hän kertoi rahanvaihtoyrityksistä, tekemistään raporteista ja työnantajansa reaktioista. Sen jälkeen USA:n viranomaiset alkoivat tutkia hänen pankin pääkonttoriin lähettämiä raportteja.

”He ottivat myöhemmin yhteyttä ja aloimme yhdessä asetella osasia kohdalleen”, kertoo Woods. He löysivät jäävuoren huipun siitä, mitä huumerahalle tapahtuu pankkijärjestelmässä, mutta se oli näkyvä ja sillä oli nimi: Wachovia.

Martin Woodsin haastattelu Bloombergilla:

Vuonna 2005 DEA muutaman muun viraston virkamiesten kanssa alkoi tutkimaan rahansiirtoja Meksikosta USA:han. Nämä yhteydet johtivat rahanvaihtoyritysten tileille Wachoviassa. Näitä tilejä valvoi Wachovian Miamin toimisto.

Oikeuden pöytäkirjan mukaan: ”Näiden tilien kautta Meksikossa olevat henkilöt voivat käyttää valuuttaa ja lähettää sähköisesti rahaa USA:ssa oleville pankkitileille tavaroiden ostamiseksi USA:ssa tai jossakin muussa maassa. Tämän kaupankäynnin muoto tekee mahdolliseksi sen, että rahaa pesevällä henkilöllä on tilaisuus liikutella Meksikossa olevia huumerahoja näille tileille ja edelleen USA:n pankkijärjestelmään”.

”Useissa tapauksissa huumeita salakuljettava organisaatio talletti rahaa näille tileille. Väärien henkilöllisyyksien turvin näiltä tileiltä siirrettiin Wachovian konttoreiden kautta rahaa lentokoneiden hankkimiseen huumeiden salakuljetukseen.” Vuoden 2010 oikeuden sopuratkaisussa kerrotaan yksityiskohdista: ”Liki 13 miljoonaa dollaria kulki Wachovian konttorin kautta lentokoneiden hankkimiseksi laittomaan huumekauppaan. Näistä lentokoneista on takavarikoitu yli 20 tonnia kokaiinia.”

Kaikki tämä tapahtui riippumatta siitä, että Wachovian toimisto sijaitsi Miamissa, jonka USA:n hallitus on luokitellut ”korkean intensiteetin rahanpesun ja siihen liittyvän talousrikollisuuden alueeksi” sekä ”korkean intensiteetin huumeiden salakuljetuksen alueeksi”. Huumesodan alettua Meksikossa vuonna 2005 on se luokiteltu ”rahanpesun korkea riskin lähteeksi”.

Oikeuden sopuratkaisussa lukee: ”Jo vuonna 2004 Wachoviassa ymmärrettiin se, mitä riskejä liittyy meksikolaisten rahanvaihtoyritysten kanssa tehtävään kauppaan. Wachoviassa oltiin tietoisia yleisistä varoituksista tässä kaupankäynnissä. Jo vuonna 2005 Wachovia oli tietoinen siitä, että muut isot USA:n pankit olivat irtaantumassa rahanvaihtokaupasta rahanpesuepäilyjen takia ja näistä varoituksista huolimatta Wachovia jatkoi kaupantekoa”.

Maaliskuussa 2010 Wachovian varajohtaja Douglas Edwards allekirjoitti oikeuden sopuratkaisun, jossa pankki myönsi osansa syyttäjien hahmottamassa rahanpesussa. Hän allekirjoitti myös toisen kerran Wells Fargon varajohtajan roolissa. Asiakirjat osoittavat Wachovian tarjonneen kolme palvelumuotoa 22:lle Meksikon rahanvaihtoyritykselle: rahan sähköiset siirrot, käteisrahapalvelut ja talletuspalvelut, joihin saa tallettaa USA:n pankeista lähetettyjä shekkejä sekä matkashekkejä.

Aikajaksona toukokuusta 2004 toukokuuhun 2007 Wachovian kautta siirrettiin 373,6 miljardia dollaria tilisiirtoina ja 4,7 miljardia dollaria käteisenä - yhteensä 378,3 miljardia dollaria, mikä summa ylittää USA:n ja Englannin viranomaisten käsittelemät summat, joilla pidetään yllä yhteiskunnan palveluja kansalaisille.

Asiakirja antaa näkymän siihen, miten huumerahojen peseminen toimii. Se kertoo yksityiskohtaisesti, kuinka tutkijat löysivät helposti tunnistettavia todisteita suuren mittakaavan rahanpesusta. He löysivät ”järjestettyjä rahansiirtoja”, joiden kautta ”saman lähettäjän oli mahdollista lähettää pyöreitä summia samoille rahanvaihtotileille samana päivänä tai hyvin tiiviiseen tahtiin”.

Kahden päivän aikana neljän henkilön lähettämät 10 tilisiirtoa menivät Wachovian kautta lentokoneen myyjän tilille ja kaikki olivat pyöreitä summia. Kenelläkään näistä henkilöistä ei ollut mitään yhteyttä lentokoneeseen tai sen väitettyyn omistajaan. Tutkimuksissa paljastui, että rahan lähettäneiden henkilöllisyydet olivat väärennettyjä ja yritys oli pelkkä kulissi. Lentokoneesta löytyi myöhemmin 2 tonnia kokaiinia.

Monissa perättäin numeroiduissa matkashekeissä, joita Woods käsitteli, oli ”epätavallisia merkintöjä” tai ”niistä puuttui pätevä allekirjoitus”. Lisäksi monet rahanvaihtoyritykset, jotka käyttivät Wachovian käteisrahapalveluja, lähettivät huomattavasti enemmän rahaa kuin mitä Wachovia osasi ennakoida. Monien rahansiirrot ylittivät kuukausittaisen liikevaihdon yli 50%:lla.

Tunnistettuaan nämä hälytysmerkit alkoivat USA:n syyttäjäntoimisto ja muut virkamiehet tutkimaan Wachoviaa. Heidän löytämänsä rikokset olivat ”vakavia ja järjestelmällisiä ja sallivat joidenkin Wachovian asiakkaiden pestä pankin tilien kautta miljoonia dollareita laittomien huumeiden myynnistä saamiaan rahoja pitkän ajan kuluessa. Tutkimuksen pohjalta arvioidaan vähintään 110 miljoonaa dollaria kanavoidun rahanvaihtoyritysten kautta Wachoviassa.”

Sopuratkaisussa päädyttiin pohtimaan Wachovian ”huomattavaa yhteistyötä ja korjaavia toimenpiteitä” sen jälkeen, kun tutkinta oli aloitettu ja Wells Fargo osti pankin. Syyttäjä kirjoittaa: ”Ottaen huomioon Wachovian korjaavat toimenpiteet USA suosittelee oikeudelle, että Wachovian syyte jäädytetään kahdeksitoista kuukaudeksi”.

Mutta samalla kun liittovaltion syyte eteni, oli Woods jätetty syrjään. Jouluna 2008 hänen asianajajansa nosti oikeusjutun Wachoviaa vastaan työhäirinnästä sekä varhaisen varoittajan alentavasta kohtelusta. Asia sovittiin toukokuussa 2009 Woodsin tuntiessa olevansa ”pankin myrkyllisin henkilö”. Wachovia suostui maksamaan salaisena pidetyn korvausrahan, mistä hyvästä Woods erosi pankista ja suostui olemaan paljastamatta sopimuksen yksityiskohtia.

Vuosien koettelemusten jälkeen Woodsin maine vihdoin palautettiin mutta ei suinkaan Wachovian taholta vaan USA:n valtion tilintarkastajan John Duganin lähettämässä kirjeessä maaliskuussa 2010 - kolme päivää oikeudessa solmitun sopuratkaisun jälkeen. Dugan kirjoitti, että hän ”henkilökohtaisesti tunnustaa ja ilmaisee kunnioituksensa siitä osasta, minkä te otitte Wachovian pankkisalaisuuslain rikkomisen tutkimuksessa... Teidän hankkimanne tieto ei pelkästään tehnyt tätä tutkintaa mahdolliseksi vaan te osoititte lisäksi suurta henkilökohtaista rohkeutta ja lahjomattomuutta tuodessanne asian julki. Ilman teidän kaltaistenne yksilöiden toimintaa tällaiset toimet, kuten Wachovian tutkinta, ei olisi mahdollista.”

Tämä niin sanottu ”lykätty syyte” on ehdonalaisen rangaistuksen yksi muoto, jossa pankki noudattaa lakia yhden vuoden, minkä jälkeen syytteet hylätään. Joten nyt pankki on jo kuivilla. Samalla viikolla, jolloin syyte raukesi, ilmoitti Wells Fargon tiedottaja, ettei Wachovian ostaneella pankilla ole mitään sanottavaa Woodsin tapauksen tai hänen syytöstensä asiakirjoista. Hän lisäsi myös, ettei syyttäjä Slomanin oikeudessa antamista lausunnoista ole mitään lisättävää; sopuratkaisuun kuului myös se, ettei Wachovia saanut antaa sen kanssa ristiriidassa olevia julkisia lausuntoja.

Mutta sopuratkaisu jättää ikävän jälkimaun monien suuhun ja varsinkin Woodsille. Hänen mielestään lykätty syyte on osa ”yleistä väistelyä”. ”Valvontaviranomaisten ei tarvitse kuluttaa enempää aikaansa asiaan ja heidän ei tarvitse ajaa asiaa oikeuteen saakka. He vain aloittavat rikostutkinnan - ja sopivat asian. Lain täytäntöönpanovirkamiehet tekevät kuten heidän oletetaan tekevän mutta mikä tarkoitus tällä on? Näin paljon ihmisiä käsittelee kaikkea tuota huumekaupasta ja murhista saatua rahaa, eikä kukaan joudun vankilaan?”

MazurYksi tunnetuimmista rahanpesua valvovien viranomaisten kouluttajista on Robert Mazur, joka oli USA:n pääsoluttautuja Kolumbian Medellin kartelliin BCCI-pankin suuressa syytejutussa vuonna 1991 (mistä hän kirjoitti muistelmansa The Infiltrator, josta tehtiin myös elokuva).

Mazur, jonka yritys Chase and Associates toimii yhteistyössä lainvalvontaviranomaisten kanssa ja kouluttaa virkamiehiä rahanpesun vastaiseen työhön, seurasi tarkkaan Wachovian tapausta ja sanoo nyt, että ”ainoa asia, mikä saa pankit tarkkaavaisiksi, on käsirautojen kalina johtokunnan kokoushuoneessa”.

Mazur kertoo, että ”monet lainvalvontaviranomaiset olivat pettyneitä nähdessään sopuratkaisun” USA:n hallinnon ja Wachovian välillä. ”Mutta tiedän, että monet ulkoiset seikat olivat Wachovian puolella, eikä vähiten se, että USA:n pankkilaitos oli romahduksen partaalla”.

Mazur on huolissaan siitä, että viranomaisten ja poliitikkojen toiveet tehdä jotain huumekartelleja vastaan ovat rajatut ja ne eivät riitä suoraan hyökkäykseen huumesodassa eli tavoittaa siinä kulkeva raha. ”Ajattelemme liian pieniä. Koulutan joka vuosi tuhansia virkamiehiä ja he kertovat minulle, että jos he yrittävät saavuttaa edes puolet siitä, mitä minä olen tehnyt, niin heidät pidätetään. Mutta kerron heille, että teidän tulee ajatella isosti. Seitsemän vuoden päästä lukemanne lehtien pääotsikot ovat seurausta siitä, mitä te aloitatte tekemään tänään. BCCI pankin kanssa meidän piti ensiksi kaksi vuotta selvittää asiaa, kaksi vuotta tehdä peitetoimintaa ja vielä kaksi vuotta yrittää saada asia oikeuteen. Jos haluaa saada jotakin isoa aikaan, kuten seurata rahan perässä, se vie kauan aikaa.”

Mutta Mazur varoittaa: ”Jos katsot lain täytäntöönpanon tarjoamaa urakehitystä, se ei tarjoa mitään yllykettä ison rahan seuraamiseksi. Ihmiset vaihtavat työtä kahden, kolmen vuoden välein. DEA:ta kiinnostaa huumeiden salakuljetus eikä rahan pesu. Tällä saadaan nopeampia tuloksia, he haluavat napata salakuljettajat ja takavarikoida heidän varallisuutensa. Ison rahan seuraaminen on vaikeampi tie, se vie kauemmin aikaa eikä se tuota lyhyen aikavälin tuottoja.”

Tilintarkastusvirasto on parhaillaan tutkimassa sitä, että onko Wachovian työntekijät syyllistyneet rikoksiin. Tällä hetkellä on käynnissä sopuratkaisussa sovittu ns. jälkikäteistarkastus siitä 378,4 miljardin dollarin osasta, mikä ei ole suoraan kytketty lentokoneiden ostamiseen ja kokaiinitakavarikoihin, mutta jota ei myöskään oltu tarkastettu rahanpesun osalta. Virastosta kerrotaan, että tähän asti tutkitusta summasta 20:lla miljardilla dollarilla on ”epäilyttävä tausta”. Mutta tämä on vasta alkua.

YK:n huume- ja rikostoimiston UNODC:n johtajana vuosina 2002 - 2010 toiminut Antonio Maria Costa kartoittaa huume- ja rikollisen rahan maailman pankkijärjestelmään tunkeutumisen historiaa siitä saakka, kun hän teki ensimmäiset aloitteensa kitkeä sitä Euroopan komissiossa 1990-luvulla. ”Yhteys järjestäytyneen rikollisuuden ja rahalaitosten välillä alkoi 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa, jolloin mafiasta tuli maailmanlaajuinen.”

Siihen saakka rikollinen raha oli käteistä ja viranomaiset tekivät satunnaisia ja spektaakkelinomaisia kaappauksia. Costan toimiessa EU:n talousosaston johtajana Brysselissä vuodesta 1987 alkaen tehtiin toimenpiteitä rikollista rahanpesun pankkeihin tunkeumista vastaan ja rikollinen raha siirtyi takaisin käteisen käyttöön pois rahoituslaitoksista ja pankeista. Sitten tapahtui kaksi asiaa: Venäjän talouskriisi ja venäläisen mafian esiinmarssi sekä vuosien 2003 ja 2007-2008 talouskriisit.

”Näissä kriiseissä pankkitoimi oli vailla käteistä rahaa ja pankit avautuivat rikollisjärjestöille, joilla sitä riitti”, kertoo Costa.

Costa kyseenalaistaa hallitusten ja niiden valvontajärjestelmien valmiudet haastaa maailman talouden laajamittaisen korruption: ”Hallitusten virkamiehet osoittivat pystyvänsä toimimaan sitten kun rahanpesu muuttui terrorismin tukemiseksi - tällöin he yhtäkkiä vakavoituivat ja muuttivat asennettaan”.

Tuskin sitten paljoa hämmästyttää se, että Wachovia ei ole jutun päätepiste. Elokuussa 2010 paljastui, että USA:n oikeusministeri on sakottamassa HSBC-pankkia sen ongelmista noudattaa rahanpesun vastaisia säädöksiä toiminnassaan Meksikon kanssa.

”Wachovia sai minun yhteenvetoni, he tiesivät kuka minä olen”
, kertoo Woods. ”Mutta he eivät halunneet tietää vaan heidän asenteensa oli, että miksi sinä teet tällaista? Heidän olisi pitänyt olla minun puolella, koska heidän pitäisi olla luotettavia ihmisiä eikä kaupan olevia ihmisiä. Mutta he olivat kaupan koko ajan. Tässä puhutaan sadoista miljoonista dollareista. Tämä on aikamme suurin rahanpesuskandaali.”

”Nämä ovat Meksikon murhista ja kurjuudesta sekä ympäri maailman myydyistä huumeista tulleita rahoja. Lainvalvontaviranomaiset halusivat tämän jutun oikeuteen. Mutta kukaan ei joudu vankilaan. Mitä sopuratkaisu auttaa huumekartellien vastaisessa taistelussa? Ei mitään. Se ei helpota virkamiesten työtä vaan rohkaisee kartelleja ja kaikkia niitä, jotka haluavat pestä verirahaa. Missä on sen riski? Sellaista ei ole.”

”Onko USA:n kansalaisten etu rohkaista huumekartelleja ja pankkeja tällä tavalla? Onko se Meksikon kansalaisten etu? Kaikki on hyvin yksinkertaista: jos et näe yhteyttä pankkien rahanpesun ja Meksikossa tapettujen 30 000 ihmisen välillä, et ole ymmärtänyt koko asian ydintä.”


Woods tuntee olonsa epämukavaksi jos hänen täytyy jäädä lepäilemään laakereillaan. Hän kiertää maailmaa konsulttifirmansa Hermes Forensic Solutions nimissä neuvomassa pankkeja rikollisrahan pesemisen vaaroista, kuinka havaita se ja pysäyttää se. ”New York ja Lontoo ovat nykyään maailman suurimmat rikollisen ja huumerahan pesupaikat ja veroparatiisit. Eivätkä suinkaan Cayman, Man tai Jerseyn saaret. Iso rahanpesu pyörii Lontoon Cityssä ja Wall Streetillä.”

”Wachovian tapauksen jälkeen ei yksikään rahanvalvontajärjestelmässä toimiva henkilö ole tullut keskustelemaan kanssani siitä, mitä tapahtui tai kuinka voisimme välttää tämän tapahtumasta pankeissa. Heitä ei kiinnosta. Juuri he hyökkäävät varoitusten antajia vastaan ja tämä on myös Britannian pankkivalvontaviranomaisten kanta lainopilliseksi ohjeeksi: he ovat antaneet ohjeen, että pankkitoiminnan ja pankkiirien luottamus on julkisen tiedonsaannin edellä. Näin tärkeysjärjestys on asetettu: salaisuus ensin ja yhteiskunnan etu sitten.”

”Huumekaupalla on kaksi tuotetta: raha ja kärsimys. Toisaalta se tuottaa valtavasti voittoja ja rikkauksia. Toisaalta valtavasti kärsimystä, kurjuutta ja kuolemaa. Näitä ei voi erottaa.”


”Wachovian jutussa paljastui koko valvontajärjestelmän epäonnistuminen soveltaa oikeanlaista valvontaa ja riittävää riskienhallintaa, jotka olisivat estäneet verirahan pesemisen mutta myös maailmanlaajuisen rahoituskriisin.”


Poliisin talousrikostutkinnan tulokset ovat romahtaneet


Lähde: Talouselämä 4.4.2011

Kasvaneista rahallisista ja tutkinnallisista panostuksista huolimatta poliisin talousrikostutkinta polkee paikallaan. Tärkein tulosmittari - rikossaaliin takaisinsaanti - on viime vuosina romahtanut. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero nimeää yhdeksi syyksi vaalirahoitustutkinnan, joka on kuluttanut merkittävästi poliisin voimavaroja.

Sekä Ranta että Paatero vierittävät syytä myös vaalirahoituskohulle. He antavat ymmärtää, että vaalirahatutkinta söi poliisin resursseja.

”Erityisesti talousrikostutkintaa työllisti Wincapita-tutkinta sekä useat vaalirahoituksiin liittyvät tutkimukset”
, toteaa Krp:n Ranta.

Paateron mukaan ”vaalirahoitukseen liittyvät jutut ovat työllistäneet poliisia merkittävästi”. Näihin rikoskokonaisuuksiin on niiden laajuuden ja kiireellisyyden johdosta kiinnitetty myös talousrikosyksiköiden rikoshyödyn jäljittämisestä vastaavaa henkilöstöä, Paatero kirjoittaa.

Eli juuri ne tahot Suomessa, jotka vaaleissa ratsastavat huumeiden ja eritoten kannabiksen vastaisuudella, ovat syyllisiä siihen, että järjestäytynyt maailmanlaajuinen rikollisuus pystyy Suomessa pesemään rikollisen toimintansa eli mm. huumekaupan voitot. Ei enää lisätä haittoja!

 


Lue myös: USA lietsoo huumesotaa Meksikossa taloudellisen vaikutusvaltansa turvaamiseksi (TuSKY 24.1.2011)

Add comment


Security code
Refresh

Copyright © 2010 Turun seudun kannabisyhdistys. Powered by Joomla
Template designed by Towfiq I.