Facebook

Jaa tämä sivu Facebookissa!

Tilaa uutiset RSS-syötteenä

TuSKY:n uutiset TuSKY:n uutiset

Kuinka paljon kannabispsykoosia?

Britannian viimeisin kannabispsykoosihysteria nostaa esille mielenkiintoisia ajatuksia aiheesta. Laillistaminen on paras ratkaisu mielenterveysongelmiin mutta kannabiksen käyttäjien leimaaminen pitää lopettaa heti.

altBritannian parlamentin “skunkkihysteriakuoron” johtaja, kansanedustaja Charles Walker esitti 20.3.2015 välikysymyksen:

“Kuinka monta alle 18-vuotiasta on hoidettu vuosittain kuluneiden viiden vuoden aikana julkisen terveydenhoidon piirissä kannabispsykoosin vuoksi?”

Julkisesta terveydenhoidosta vastaavan ministerin Jane Ellisonin vastaus: 

“Keskimäärin 28 tapausta vuodessa kuluneiden viiden vuoden aikana”.

“Tämä ei tarkoita välttämättä 28:a eri ihmistä, koska hoitokerrat voivat koskea myös samoja ihmisiä”.

Jokainen tapaus on varmasti tragedia kyseisille ihmisille mutta hysterian ei pitäisi johdattaa yleisöä harhaan, koska tämä ministerin vastaus osoittaa kannabispsykoosin olevan kansanterveyden kannalta pieni ongelma.

Tätä lukua pitää verrata lukemattomiin lööppeihin, valistusiskuihin ja loputtomaan moralisointiin, joilla kannabiksen vastaiset tahot rahastavat yhteiskunnan varoja.

Nämä luvut merkitsevät enemmän kuin se tutkimusnäyttö, jota tämä “skunkkihysteriakuoro” levittää yhä uudestaan ja uudestaan. Luvut ovat kylmiä tosiseikkoja, jotka osoittavat kannabispsykoosiriskin olevan häviävän pieni. Jos sellaista riskiä on edes olemassa!

Kannabispsykoosi vasta puolet koko tarinasta

Britannian uusin kannabispsykoosihysteria alkoi tabloidilehdistön uutisoimasta tutkimuksesta, joka julkaistiin alunperin lääketieteellisessä The Lancet -julkaisussa. Tutkijat löysivät Etelä-Lontoon sairaaloista vuosilta 2005 - 2011 yhteensä 410 18 - 65 vuotiasta tapausta, jotka oli otettu ensi kertaa hoitoon kannabispsykoosidiagnoosilla.

Tutkimusryhmän tietoja verrattiin 370 henkilön ryhmään, joka ei ollut käyttänyt kannabista. Tutkijat arvioivat kannabiksen käyttäjillä olevan kolminkertainen ja päivittäiskäyttäjillä jopa viisinkertainen riski kokea psykoosi ei-käyttäjiin verrattaessa.

Tällaisesta tutkimusasetelmasta ei voida vetää suoria syy-seuraussuhteita mutta siinä vertailtiin ensimmäisen kerran hasista ja vahvoja ns. skunk-lajikkeita käyttäviä. Miedompaa, ulkomailta tuotua hasista käyttävillä oli yhtä paljon psykooseja kuin ei-käyttävillä.

Ns. skunk-lajikkeet sisältävät enemmän THC:tä kuin perinteiset hasislaadut, mutta vähän tai ei lainkaan CBD:tä, jota tutkitaan tällä hetkellä myös psyykenlääkkeenä.

ThccbdVahvat, THC:tä sisältävät kannabislajikkeet ovat vallanneet kannabismarkkinoita kuluneiden 20 vuoden aikana. Vahvemmista lajikkeista voi pyytää enemmän laittomilla markkinoilla ja käyttäjät ovat tottuneet niihin vuosien mittaan. Mekanismi on sama kuin oluen korvautuminen viinoilla ja pirtulla alkoholin kieltolain aikaan. Niiden vaikutus voi yllättää varsinkin uudet käyttäjät, jotka eivät ole vielä totutelleet kannabiksen vaikutuksiin miedommilla tuotteilla.

Tuoreen Journal of Psychopharmacology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ns. synteettiset kannabinoidit eli kannabinoidireseptoreihin vaikuttavat uudet synteettiset aineet aiheuttavat nykyään useammin hoitoon hakeutumisia kuin kasviperäinen kannabis. Käyttömääriin verrattuna uudet synteettiset aineet aiheuttavat 30 kertaa enemmän hoitoon hakeutumista ja myös enemmän erilaisia oireita kuin kasviperäinen kannabis. Näiden aineiden suosio perustuu siihen, että niiden mainostetaan vaikuttavan kannabiksen tavoin, ne ovat laillisia, eivät näy testeissä eivätkä koirat osaa haistaa niitä.

Acta Psychiatrica Scandinavica -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 370:ä riskiryhmään kuuluvaa ihmistä kahden vuoden ajan. Tulokset eivät jälleen kerran kerro syy-seuraussuhteista mutta tutkimuksessa havaittiin, että kannabiksen käytön ja psykoosien yhteys hälvenee, jos alkoholin käyttö lasketaan mukaan.

Alkoholin käytön vaikutukset mielenterveysongelmiin ovat hyvin dokumentoidut mutta sen asema on edelleen kulttuurinen itsestäänselvyys. Valtio saa sen myynnistä verotuloja ja tabloidilehdistö mainostuloja. Tutkimus viittaa siihen huumetutkimuksessa yleiseen vinoutumaan, että alkuoletuksena on usein kannabiksen haitallisuus. Tutkimusasetelma puolestaan korostaa kannabiksen käyttöä, jotta saataisiin edes jotenkin julkaistavissa oleva tutkimustulos, joku prosenttiluku, johon tarttua.

Psykoosien kokeminen ei tarkoita samaa kuin skitsofrenia, minkä virheen tabloidilehdistö usein tekee tarkoituksella tai kieltolain ehdollistamana. Skitsofrenian esiintyvyys ei ole muuttunut kannabiksen käytön yleistymisen myötä. Sen sijaan löytyy tutkimusnäyttöä sille, että kannabispsykoosin diagnosoinnissa on tapahtunut muutoksia.

Britanniassa kannabis palautettiin psykoosikohun saattelemana B-luokkaan vuonna 2009 oltuaan C-luokassa vuodesta 2004. Hallitus perusteli luokituksen muutosta sillä, että vahvempi skunk-kannabis aiheuttaa mielenterveysongelmia. Yorkin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan ankarampi luokitus lisäsi kannabispsykoosidiagnooseja eikä suinkaan vähentänyt niitä kuten lainsäätäjien tarkoitus oli. 

Tutkimuksen tekijä Ian Hamilton kommentoi:

“Tutkimuksemme osoittaa kannabiksen uudelleenluokittelun ja kannabispykoosidiagnoosien välillä olevan tilastollinen yhteys mutta se on päinvastainen kuin mitä niiden välille olisi olettanut”.

“Yhteys ei liity muutoksiin kannabiksen käytössä kyseisenä ajankohtana vaan mahdollinen selitys liittyy poliisin toimenpiteiden muutoksiin sekä mielenterveyspalvelujen luokittelupäätöksistä riippumattomiin systemaattisiin muutoksiin”.

Tutkimuksen mukaan kannabispsykoosi olisi ennemminkin sosiaalinen konstruktio kuin aito tautiluokitus. Toisin sanoen mielenterveystyöntekijät altistuvat samoille lööpeille kuin suuri yleisö ja poliitikot. Epävarmoissa tapauksissa diagnooseja tehdään samoilla kriteereillä, joilla ns. suuri yleisö leimaa erilaisia ihmisiä hörhöiksi ja pössyttelijöiksi.

Esimerkiksi ajokortin menettäminen pelkän kannabiksen käyttörikoksen takia ilman, että epäilty olisi ollut edes lähellä autoa, on suhteeton ja epäoikeudenmukainen rangaistus verrattuna itse tekoon mutta varsinkin verrattuna rattijuoppouteen ja siitä langetettaviin seuraamuksiin.

Leimaava ja syrjäyttävä huumepolitiikka on itsessään yksi pahimmista mielenterveysongelmien syistä. Leimaamisen, syrjäytymisen ja kriminalisoitumisen vaikutukset nuorten elämänuraan voivat olla huomattavasti syvällisempiä kuin aineiden vaikutukset. Lisäksi hysteerinen huumepolitiikka ohjaa huomion ja resurssit vääriin kohteisiin.

Kannabista mielenterveysongelmiin

Brittiläinen lääkekehitysyhtiö GW Pharmaceuticals tekee kehittämällään kannabislääkkeellä potilaskokeita mielenterveysongelmien hoidossa.

Kaksi vuotta sitten Saksassa julkaistussa tutkimuksessa 33 skitsofreniapotilasta sai CBD:tä. Sen todettiin helpottavan psykoottisia oireita yhtä hyvin kuin käytössä oleva lääke mutta ilman sen haittavaikutuksia, liikkumishäiriöitä, painonnousua ja seksuaalista kyvyttömyyttä.

Britanniassa menetetään joka vuosi 80 miljoonaa työpäivää mielenterveysongelmien takia. Siksi riskit pitää pystyä asettamaan oikeisiin mittasuhteisiin.

WHO:n mukaan kymmenestä merkittävimmistä kroonisen työkyvyttömyyden aiheuttajasta viisi on psykiatrisia sairauksia: depressio, skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, alkoholismi ja pakko-oire häiriö. Kannabistutkimuksesta voi löytyä apua kaikkiin näihin ongelmiin.

Ongelmista ratkaisuihin

Kannabis voi olla vahva, psykoaktiivinen päihde, joka yhdistettynä kokemattomuuteen annostelussa, humalatilaan ja kieltolain luomaan vainoharhaiseen ilmapiiriin voi aiheuttaa yllättävän vahvoja psykoosin kaltaisia kokemuksia. Nykyinen valvontamalli ei pysty tätä ongelmaa hoitamaan vaan kieltolaki on luonut niin skunkin kuin spice-ilmiön.

OilvapeImperial College London -korkeakoulun psykiatrian professori David Nutt uskoo, että yksipuolisesti paljon THC:tä sisältävät kannabislajikkeet, ns. skunk-lajikkeet, häviävät markkinoilta kannabiksen laillistamisen myötä. Tällöin valtio voi alkaa valvomaan tuotantoa ja säätelemään myyntiä, kulutusta ja tuotteiden sisältöä kuten nyt jo tehdään Uruguayssa ja Coloradossa.

“Kieltolaki loi skunk-hirviön. Ratkaisu on kannabiskaupan valvonta”, professori Nutt sanoo.

Nutt ajattelee 1900-luvun valvontamallin ehdoilla nykyisen käyttötavan jatkuvan, mutta laillistaminen tulee muuttamaan kannabiksesta tiedottamisen ja kannabiksen käyttötavat.

Jo nyt sähkövaporisaattorit ovat yleistymässä kieltolain olosuhteissa. Puhdasta kannabisöljyä käyttävillä malleilla voidaan annostus säätää milligramman tarkkuudella. Valvonta mahdollistaa myös jalostaa markkinoille kannabislajikkeita, joiden kannabinoidiprofiilit ovat tarkkaan tiedossa, ja kuluttajia voidaan tiedottaa näiden erilaisista vaikutuksista.

Mielenterveyden kannalta tärkeintä on 1900-luvun valvontamalliin liitetyn paheksuttavuuden ja leimaamisen ilmapiirin purkaminen. Se on huumepolitiikkamme natsijäänne, joka on aiheuttanut eniten vahinkoa ja ongelmia.

Lähde: Politics 22.3.2015, New Scientist 16.2 

 

Channel 4 juontaja Jon Snow vaporoi skunkkia ja kokee kannabispsykoosin


Russell Brand kannabispsykoosista ja sokerista

Add comment


Security code
Refresh

Copyright © 2010 Turun seudun kannabisyhdistys. Powered by Joomla
Template designed by Towfiq I.