Facebook

Jaa tämä sivu Facebookissa!

Tilaa uutiset RSS-syötteenä

TuSKY:n uutiset TuSKY:n uutiset

UNGASS 2016 - USA näyttää vihreää valoa

YK:n huumevalvontabyrokratia tasapainoilee vielä huumesodan ja ihmisoikeuksien välitilassa. USA:n hallinto ja kolme entistä presidenttiä suosittelee sopimusten ja julkilausumien tulkintaa ihmisoikeuksien näkökulmasta sekä dekriminalisaatiota ja laillistamista käytännön politiikkana.


altUNGASS 2016 loppuasiakirjan luonnos julkistettiin 9.2. Luonnos on sekoitus perinteistä kieltolakitekstiä ja toisaalta uusia arvoja, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja 2030 kestävän kehityksen ohjelman toteuttamista.

 

Siinä jatketaan huumekasvien, kannabis, kokapensas ja oopiumunikko, kieltämisen ja hävityksen retoriikkaa mutta luvataan taata niiden lääkekäyttö. Tällainen tasapainoilu kieltolakilobbyn etujen ja ihmisoikeuksien takaamisen välillä jättää tilaa tulkinnoille. Huumausainesopimuksien kieltolakitulkinnan monopoli on ollut globaalien huumeongelmien syynä.

 

Joka tapauksessa luonnoksen neljäs kohta takaa: “We reaffirm our commitment to address drug related issues and implement drug policies in full conformity with the purposes and principles of the Charter of the United Nations, international law and the Universal Declaration of Human Rights.”

 

Entiset presidentit laillistamisen puolesta

 

Kolme entistä Latinalaisen Amerikan presidenttiä, Brasilian Fernando Henrique Cardoso, Kolumbian Cesar Gaviria ja Meksikon Ernesto Zedillo, julkaisi LATimes lehdessä kannanottonsa huumepolitiikan uudistamisen puolesta. 

 

He kertovat UNGASS 2016 neuvottelujen vanhanaikaisesta johtamisesta. Tuskykin on uutisoinut siitä, kuinka YK:n toimistot ja kansalaisyhteiskunta ovat antaneet runsaasti palautetta YK:n huumebyrokratialle. YK:n yliopisto julkaisi tutkimuksen huumesodan jälkeisestä huumepolitiikasta "What Comes After the War on Drugs – Flexibility, Fragmentation or Principled Pluralism?", jossa varoitetaan siitä, että huumepolitiikan joustamisen takia ei pidä sallia teloitusten jatkamista valtioiden itsemääräämisoikeuteen vedoten vaan että ihmisoikeuksien kunnioittaminen pitää asettaa yksiselitteisesti politiikan perustaksi.

 

Mutta vanha herrasmieskerhoperinne jatkuu vahvana YK:n huumekomission, CND, toimintatavoissa. CND kokoontuu Wienissä, jossa ainoastaan 53:lla jäsenvaltiolla on huumepoliittinen edustus. Esimerkiksi YK:n huumevalvontabyrokratian Suomen yhdyshenkilö istuu Suomen Itävallan lähetystössä. 

 

Presidentit kertovat loppuasiakirjaa käsitteleviä neuvotteluja käytävän suljettujen ovien takana. Sekä YK:n toimistoilta saatu että kansalaisyhteiskunnan antama palaute sivuutettiin neuvotteluissa, ja kansalaisjärjestöiltä evättiin osallistuminen näihin neuvotteluihin.

 

Presidenttien arvion mukaan loppuasiakirjan julkaistussa luonnoksessa ei mainita lainkaan nykyisen huumepolitiikan epäonnistumista vähentää huumeiden tarjontaa ja kysyntää. Se jatkaa kasvattajien ja käyttäjien kriminalisointia. Luonnoksessa ei esitetä käytännön toimenpiteitä ihmisoikeuksien tai kansanterveyden kohentamiseksi. Luonnos ei tarjoa toivoa niille sadoille miljoonille huumevalvontajärjestelmän epäonnistumisen takia kärsiville ihmisille.

 

UNGASS 2016 prosessi on presidenttien mielestä vielä mahdollista saada oikeille raiteille. Presidentit kehottavat julkilausumasta huolimatta muiden maiden hallituksia ja presidenttejä kokeilemaan uusia politiikan muotoja, jotka perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja paikalliseen asiantuntemukseen. Tämä on ainoa keino luoda tehokas kansainvälinen huumevalvontajärjestelmä, jossa ihmisten elämä, turvallisuus ja ihmisarvo ovat ensisijalla.

 

Vihreää valoa

 

Sopimusten ja julkilausumien tulkinnan monopoli on ollut YK:n huumebyrokratialla ja tässä toiminnan päärahoittajien rooli on merkittävä. Tämä tuli julki WHO:n kannabisraportin yhteydessä, missä merkittävä rahoittaja Ruotsi sai omaan politiikkaansa sopivan kannabisraportin. Kansainvälisen huumevalvonnan merkittävin auktoriteetti on ollut Yhdysvallat, jonka huumesopimuksien tulkintaa muut valtiot ovat joutuneet noudattamaan.

 

Tusky uutisoi vuonna 2014, kuinka yksi Obaman hallinnon johtavia huumevirkamiehiä, ulkoministeriön edustaja William Brownfield ilmoitti, ettei USA enää painosta maailman valtioita huumepolitiikassa. Tämän ilmoituksen jälkeen mm. Jamaika dekriminalisoi ganjan käytön ja aloitti sen laillistamisprosessin. 

 

Brownfield ilmoitti maaliskuun alussa pitämässään keskustelutilaisuudessa, että USA:n virkamiehet ovat laatimassa “pragmaattista uudistusohjelmaa”, joka aiotaan esitellä UNGASS 2016 kokouksessa. USA:n hallinto esittää kolmesta kansainvälisestä huumesopimuksesta kiinni pitämistä, mutta valtioita kehotetaan suuntaamaan toimenpiteet pois ihmisten pidätyksiin ja ankariin rangaistuksiin keskittyvästä huumesotastrategiasta ja käsittelemään ongelmaa kansanterveyden näkökulmasta.

 

“Toisin sanoen, kuten presidentti Obama on lausunut monta kertaa julkisesti, dekriminalisoimaan huumeiden käyttöön liittyviä tekoja kohdentaaksemme rajalliset kriminaalivalvonnan resurssit isojen kansainvälisten rikollisorganisaatioiden asettamaan haasteeseen", Brownfield täsmensi.

 

Obaman hallinnon kanta on siten sama kuin INCB:n johtajan lehdistötiedotteessa eli huumesopimuksien ei enää tulkita yksipuolisesti velvoittavan huumesotaan. INCB:n johtaja Werner Sipp huomautti samassa tiedotteessa, ettei sopimukset salli “kaikenkattavaa laillistamista”. Aikaisemmin INCB julkisti kannanottonsa Portugalin dekriminalisaation puolesta kutsuen sitä “parhaiden käytäntöjen malliksi”, minkä voisi kääntää huumepolitiikan käypähoitosuositukseksi.

 

USA:n osavaltioiden toteuttama kannabiksen laillistaminen innostaa muita valtioita kokeilemaan samaa politiikkaa ja samalla estää Yhdysvaltoja puuttumasta politiikan uudistamiseen muissa valtioissa. Tärkeimpien huumesopimuksia ja kannanottoja tulkitsevien tahojen suositukseksi on siten noussut dekriminalisaatio Portugalin mallin mukaan.

 

Kymmenien kansalaisjärjestöjen kirje presidentti Obamalle kehottaa Yhdysvaltoja ottamaan johto kansainvälisen huumepolitiikan uudistamisessa UNGASS 2016 kokouksessa ja vaatimaan ankaria rangaistuksia käyttäviä maita noudattamaan ihmisoikeuksia. Tällä estettäisiin kansainvälisen huumepolitiikan pirstaloituminen huumesotaa käyvien ja huumekaupan laillistavien valtioiden mosaiikiksi.

 

UNODC uskottavan tiedon puolesta

 

altJulkilausumatasolla YK:n huumebyrokratia voi vielä vaikuttaa kovalta ja armottomalta, mutta huumetoimiston, UNODC, julkaisuissa löytyy myös vaihtoehtoisia näkökulmia ja tutkittua tietoa.

 

UNODC:n julkaisu, "Terminology and Information on Drugs", tähtää huumekeskustelussa käytetyn terminologian selkeyttämiseen. Erimielisyydet voivat usein johtua siitä, että ihmisillä on samoja arvoja ja tavoitteita mutta erilaisia käsityksiä käyttämiensä sanojen merkityksestä tai sitten käytetään absurdeja termejä, koska ajatellaan, ettei sillä ole mitään väliä, onhan kyseessä huume.

 

Julkaisu nostaa esille sen, että synteettinen kannabis tai kannabinoidi on harhaanjohtava termi. Oikea termi on synteettinen kannabinoidireseptoriagonisti, synthetic cannabinoid receptor agonists eli lyhyesti SCRA-aineet tai niitä voidaan kutsua muuntohuumeiksi. SCRA-aineita on syntetisoitu erilaisista lähtöaineista ja ryhmään kuuluu aivan erilaisia kemikaaleja. Niiden aiheuttamat haittavaikutukset ovat niille ominaisia samoin kuin niiden metabolia. Kemiallisesti ne eivät ole kannabista eikä kannabinoideja.

 

Synteettinen kannabis -termiä käytetään mukavuussyistä, tietämättömyydestä tai halusta leimata kannabis. Näitä aineita kehitettiin aikoinaan lääkeyhtiöiden laboratorioissa kannabinoidijärjestelmän tutkimiseksi kieltolain takia eikä niitä ole testattu ihmisillä eikä tarkoitettu lääkekäyttöön. 


UNODC julkaisi UNGASS 2016 prosessille nettikirjan Roar Mikalsen“To End The War”, joka analysoi huumesodan epäonnistumiseen johtavia syitä ja ihmisoikeussopimuksien takana olevaa ajattelua. Tämä on jälleen esimerkki siitä, kuinka edes huumesodan ytimessä ei vallitse enää yksimielisyys sodan jatkamisesta.

 

Huumepolitiikkamme on hyvä esimerkki valtarakenteissa ja virkamieskoneistossa vallitsevasta lakien positivistisesta tulkinnasta, jonka mukaan valtion valtaa ei saa rajoittaa eikä lakeja kyseenalaistaa. Tämä on tehnyt vuonna 1961 julistetun kannabiksen kieltolain soveltamisesta koko ajan totalitaarisempaa. Mikään määrä tutkittua tietoa ei muuta kieltolain kannattajan mielipidettä. Käytännössä nykyisen huumepolitiikan puolesta puhuvat enää ne, joita se työllistää. Kuka valvoo vartijoitamme on tämän vallankäytön ongelma.

 

Empiirinen näyttö osoittaa, että ihmisten itsemääräämisoikeus ja valvottu laillistaminen on järkevämpi ratkaisu. Kannabiksen laillistaminen ja dekriminalisaatio toteuttavat paremmin huumesopimuksien tavoitteita, koska kannabiksella voidaan parantaa riippuvuutta vahingollisempiin aineisiin ja tällä politiikalla voidaan estää järjestäytyneen rikollisuuden harjoittamaa laitonta kauppaa tehokkaammin ja halvemmin kuin kriminaalivalvonnalla. Tämä on ihmisoikeussopimusten mukaista huumepolitiikkaa.

 

 


Kannabiksen laillistaminen Yhdysvaltojen osavaltioissa toteuttaa sen, mihin vuosikymmenien ja miljardien dollareiden huumesota ei pystynyt


 

 

Lähde: Vice 9.3.2016 U.S. Department of State 8.3.2016 LA Times 11.3.2016, International Business Times 11.3.2016,

CNDBlog 24.2.2016,  UNGASS 2016 loppuasiakirjaluonnos 9.2.2016UNODC: Roar Mikalsen: To End a War. A Short History of Human Rights, the Rule of Law, and how Drug Prohibition Violates the Bill of Rights.,  UNODC: Terminology and Information on Drugs. 

United Nations University. Office at the United Nations: What Comes After the War on Drugs – Flexibility, Fragmentation or Principled Pluralism?

 

 

 





alt

Add comment


Security code
Refresh

Copyright © 2010 Turun seudun kannabisyhdistys. Powered by Joomla
Template designed by Towfiq I.