Facebook

Jaa tämä sivu Facebookissa!

Tilaa uutiset RSS-syötteenä

TuSKY:n uutiset TuSKY:n uutiset

WHO ja CBD:n luokittelu

WHO teki marraskuussa historiaa julkaisemalla CBD:stä raportin, jossa suositellaan sen jättämistä kansainvälisen huumeluokittelun ulkopuolelle. Kannabiksen luokittelun tieteellisen arvion pitäisi valmistua toukokuussa 2018.

altVuosi sitten kerroimme vuoden 2016 tärkeimpänä uutisena, että WHO:n asiantuntijalautakunta, ECDD, ottaa lopultakin kannabiksen huumeluokittelun tieteellisen arvioinnin kohteeksi. Marraskuussa 2017 ilmestyi arviointiprosessin ensimmäinen alustava raportti, joka käsittelee kannabidiolia, CBD. WHO:n 13. joulukuuta julkaisema tiedote kertoo, että raportti on osa kannabiksen huumeluokituksen arviointiprosessia, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2018 toukokuussa.

ECDD:n raportissa “CANNABIDIOL (CBD). Pre-Review Report.” keskitytään kannabiksen toisen vaikuttavan aineen, CBD, lääkinnällisten hyötyjen sekä haittavaikutusten arviointiin. Raportin mukaan CBD:llä on vaikuttava lista lääkinnällisiä käyttötarkoituksia. Sen sijaan ECDD ei löytänyt näyttöä siitä, että CBD:llä olisi haittavaikutuksia yksilölle tai yhteiskunnalle. ECDD ei suosita CBD:n lisäämistä huumausaineluetteloon.

WHO:n olisi pitänyt suorittaa arviointi jo aikoja sitten, ennen nykyisten huumesopimuksien ja huumelakien laatimista. Esimerkiksi USA:ssa ristiriita liittovaltion huumeluokituksen, osavaltioiden politiikan ja WHO:n asiantuntijaraportin kanssa ei voi olla suurempi. USA:n huumepoliisi, DEA, pitää kiinni CBD:n huumeluokituksesta liittovaltion huumelaissa, Controlled Substances Act. DEA julkaisi vuosi sitten muistion, jossa se muistuttaa minkä tahansa kannabiskasvista uutetun kannabinoidin kuuluvan huumelain I kategoriaan, myös CBD:n. Käytännössä tämä estää osavaltioiden välisen kaupan.

Suurin osa amerikkalaisista asuu tällä hetkellä osavaltioissa, joissa CBD:n käyttö on sallittu, koska tutkimukset ja potilaiden kokemukset ovat osoittaneet sen vaikutukset. Kiinnostus CBD:tä kohtaan on saanut mm. USA:n lääkevalvontaviraston, FDA, varoittelemaan liian myönteisistä mielikuvista CBD:n syöpää parantavista vaikutuksista.

DEA hyväksyi marraskuussa lääkkeeksi amerikkalaisen lääkeyhtiön Insys Therapeuticsin synteettistä THC:tä sisältävän suusuihkeen, Syndros. DEA toimii lain mukaan, mutta tämän kaiken tutkimustiedon vastaisen politiikan taustalla on se historiallinen virhe, että kannabiksen vaikuttavien aineiden THC ja CBD kemiallinen rakenne selvitettiin vasta sen jälkeen, kun kannabis oli asetettu vuoden 1961 huumesopimuksen ankarimmille huumelistoille I ja IV. THC asetettiin vuoden 1971 ns. psykotrooppisia koskevan sopimuksen lievemmälle listalle ja siksi myös USA:n huumelaissa marihuana on vaarallisempi kuin THC.

DEA ja muut ns. huumeiden vastaiset tahot ovat marihuanaa vastustaessaan auttaneet synteettisten kannabinoidien leviämistä ns. katukauppaan - aivan kuten he ovat politiikallaan edesauttaneet subutexin, metadonin, fentanyylin jne. katukauppaa ja kymmenien tuhansien ihmisten yliannoskuolemia. Itse asiassa synteettisellä lääkeopioidi fentanyylillä miljardivoitot tehneen Insys Therapeuticsin perustajaa John Kapooria syytetään oikeudessa lääkäreiden lahjonnasta ja vakuutusyhtiöiden vedätyksestä. Insys Therapeutics lahjoitti PR-budjetistaan vuonna 2016 puoli miljoonaa dollaria kannabiksen laillistamista vastustaville tahoille, mutta tällaista pidetään vielä normaalina liiketoimintana.

Kannabis on USA:n liittovaltion lain mukaan laitonta, mutta kannabiksen viihde- tai lääkekäytön laillistaneiden osavaltioiden lisäksi 17 osavaltiota sallii CBD:n lääketieteellisen tutkimuksen tai lääkinnällisen käytön. Yhdysvallat on esimerkki siitä, miksi kannabiksen huumeluokittelu pitää arvioida uudestaan.

CBD-buumi ei ole kupla

Tärkein syy tämän arvioinnin tekemiseen on kasvava kiinnostus CBD:n lääkinnällisiin ominaisuuksiin YK:n jäsenvaltioissa. Huumevirkamiehet ovat huomanneet parin viime vuoden aikana syntyneen kansainvälisen CBD-buumin. Raportti osoittaa, ettei CBD-buumi ole kupla. Raportissa esitetty sairauksien lista on vakuuttava, ja lisäksi CBD on ainoa tunnettu lääke kahdessa diagnoosissa: vaikeat epilepsiatapaukset ja aivovammojen aiheuttamat krooniset neurologiset haitat.

altRaportissa paljastuu, että CBD:n vaikutuksista epilepsian hoidossa oli potilaskokeissa saatu tietoa jo 1970-luvulla. Monissa epilepsiatapauksissa CBD on ainoa toimiva lääke, mutta silti tätä tietoa on pitänyt kieltolain takia pantata vuosikymmeniä. Aivovammojen aiheuttamien neurologisten oireiden ehkäisyyn ei ole tunnettua lääkettä, mutta kannabiksen näitä oireita ennaltaehkäisevistä ja hoitavista vaikutuksista on ollut eläintutkimus- ja tapauskertomustietoa vuosia. Raportissa mainittu tuore tutkimus osoittaa, että aikaikkuna, jona aikana CBD:tä pitäisi saada aivovamman jälkeen, on 18 tuntia. Nämä tiedot osoittavat, että kannabis pitää siirtää huumeluokituksesta välttämättömien lääkeaineiden luetteloon.

Raportissa todetaan, ettei CBD:n käytön ole havaittu aiheuttavan riippuvuutta eikä muuta haittaa käyttäjälle eikä yhteiskunnalle. Tiedotusvälineille antamassaan lausunnossa WHO:n edustaja tarkensi, ettei WHO suosittele sen käyttöä. Komitean arvion mukaan CBD:tä ei pitäisi asettaa kansainväliseen huumevalvontaan vaan jättää sen valvonnasta päättämisen valtioiden omaan harkintaan.

Tänä vuonna CBD:n lääkinnällisestä käytöstä on ilmestynyt tutkimuksia mm. sen skitsofreenikkojen psykoottisia oireita ja fyysistä kuntoa parantavista vaikutuksista. Tuoreen Israelissa tehdyn tutkimuksen mukaan CBD vahvistaa luustoa ja auttaa murtumien paranemisessa.

On hölmöä jäädä tällaisten tiedeuutisten jälkeen odottamaan korruptoituneiden virkamiesten pumaskoja. CBD:n kysyntä onkin jo synnyttänyt menestyviä yrityksiä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kauppalehti kertoi 9.12.2017, että Sveitsissä saa pian CBD-pitoista hasista kioskeista:

"Sveitsi salli marihuanan, jonka THC-pitoisuus on korkeintaan prosentin, vuonna 2011. Laillisten kannabistuotteiden myynti on lähtenyt kuitenkin vasta tänä vuonna kovaan nousuun.

Vielä tämän vuoden tammikuussa laillisia marihuanan tuottajia oli Sveitsissä viisi. Tällä hetkellä tuottajia on jo yli 400. Alan vuoden 2017 kokonaismyynnin Sveitsissä arvioidaan olevan noin 60 miljoonaa frangia, kun laittoman marihuanan kaupan mittaluokaksi on arvioitu noin 800 miljoonaa frangia vuodessa."

Sveitsiläiset yritykset aikovat aloittaa viennin mm. Itävaltaan ja Ranskaan. 

Kannabiksen huumeluokittelu on politiikkaa

WHO:n alustava raportti CBD:stä romuttaa huumelakien huumeluokituksen perustelut. Kannabis luokiteltiin aikoinaan vaaralliseksi huumeeksi, jolla ei ole lääkinnällistä käyttöä. Tämä luokittelu ei perustunut mihinkään tieteellisesti pätevään tutkimukseen vaan sen perustana oli yhden johtavan virkamiehen vuonna 1955 julkaistu rasistinen raportti

WHO päätti vuonna 2014 aloittaa kannabiksen arviointiprosessin. Ruotsi on aktiivinen toimija kansainvälisessä huumevalvonnassa rahoittamalla CND:n ja UNODC:n toimintaa saaden siitä vastapalvelukseksi virkamiespaikkoja ja vaikutusvaltaa. Ruotsalaiset huumesotalobbarit käynnistivät operaationsa kannabiksen huumeluokituksen säilyttämiseksi hyvissä ajoin ennen YK:n huumehuippukokousta UNGASS 2016. 

Vuonna 2015 kansainvälinen huumesotajärjestö World Federation Against Drugs, WFAD, järjesti UNGASS 2016 valmisteluja varten kokouksen, jossa yksi pääpuhujista oli Harvardin yliopiston psykobiologian professori Bertha Madras. Ruotsin valtion rahoilla se organisoi keväällä 2015 Tukholmassa kansainvälisen tutkijakonferenssin otsikolla ”Scientific meeting on harms to health due to cannabis use” Maria Renströmin johdolla UNGASS 2016 kokoukseen valmistautumiseksi.

WHO:n huumeriippuvuuden asiantuntijakomitea, ECDD, julkisti vuonna 2015 raportin “Update of Cannabis and its medical use.” kannabiksen lääkekäytöstä. Sen tekijä on WFAD:n asiantuntijalääkäri Bertha Madras. Raporttiin on merkitty selvyyden vuoksi, että se “edustaa vain tekijän omia näkemyksiä”. Madras väittää, että kannabiksen lääkekäytön paluun takana on jotakin muuta kuin tieteellinen näyttö: "The movement to revive cannabis as a medicine is driven by multiple factors, many beyond the domain of science."

WHO julkaisi vuonna 2016 raportin “The Health and Social Effects of Nonmedical Cannabis Use” kannabiksen ei-lääkinnällisestä käytöstä. Yksi raportin kolmesta toimittajasta on WFAD:n edustaja Maria Renström. Ruotsin valtio sijoitti projektiin 480 000 dollaria. Raportin kirjoittajina on mm. ruotsalainen pitkän linjan kannabisvalistaja Peter Allebeck ja NIDA:n johtaja Nora Volkow eli käytännössä WFAD:n suosittelemia asiantuntijoita. Suomessa vaikutusvaltainen professori Eija Kalso pitää Nora Volkowia idolinaan.

Aivan raportin alussa mainitaan Ruotsin valtion taloudellinen sponssaus, ja myös tämän raportin kohdalla WHO sanoutuu kiittäen irti raportin sisällöstä:

“WHO gratefully acknowledges the financial and organizational support provided to this project by the Ministry of Health and Social Affairs, Sweden.

This publication contains the collective views of an international group of experts, and does not necessarily represent the decisions or the stated policy of the World Health Organization.”

Nämä raportit kertovat siitä, kuinka kannabiksen huumeluokittelu on poliittinen eikä tieteellinen ongelma. Tiede on aina ollut laillistamisen puolella, eihän sitä muuten olisi tarvinnut sensuroida niin paljon vuosikymmenien mittaan!

Yhdysvallat oli vuosikymmeniä YK:n huumesodan takaaja, kunnes presidentti Barack Obaman kaudella se virallisesti julisti lopettavansa muiden valtioiden painostamisen kannabispolitiikassa. USA:n hallituksella on YK:ssa selitettävänä omien osavaltioiden laillistamisaalto.

Presidentti Trumpin hallinnon heiluri on puheiden perusteella näyttänyt kääntyvän toiseen suuntaan. Oikeusministeri Jeff Sessions on tunnettu kannabiksen vastaisista propagandisista lausunnoistaan. Sessions ei pysty kumoamaan presidentti Obaman kaudella alkanutta laillistamisaaltoa, koska suurin osa kansalaisista ja osavaltioista on sen takana. 

Sessions järjesti joulukuun 8. päivä hätäkokouksen kannabiksesta, jonka vieraslista tuli julkisuuteen. Sessionsin huolena on se, että suurta yleisöä ei ole tarpeeksi valistettu marihuanakysymyksessä. Siksi hän kutsui koolle Yhdysvaltojen keskeiset kannabiksen vastaiset aktivistit, kuten mm. Bertha Madras, joka on myös Trumpin huumeriippuvuuden ja opioidikriisin vastaisen komission jäsen. Mukana oli presidentti Nixonin aikainen huumetsaari ja yksi WFAD:n perustajista, itse Mr. Kultasuihkun Kuningas Robert DuPont. Lisäksi kokouksessa oli mukana presidentti Reaganin kauden oikeusministeri Edwin Meese III, Drug Free School järjestön toiminnanjohtaja David Evans ja Smart Approaches to Marijuana järjestön, SAM, toiminnanjohtaja Kevin Sabet.

Bertha Madras on esimerkki näistä keskeisissä viroissa toimivista kansainvälisistä huumesotalobbareista: hänessä yhdistyy kansainvälinen huumesotalobbausjärjestö WFAD, presidentti Trumpin huumepolitiikka ja ECDD. Vuosikymmenien huumesodan jälkeen huumesotalobbarit hallitsevat edelleen kieltolakibyrokratian keskeisiä asemia.

WHO:n asiantuntijalautakunta ECDD ja huumekomission, CND, varjohallitus a Committee of the Whole sekä huumevalvontalautakunta, INCB, ovat huumesodan kovaa ydintä, joka ei näy julkisuudessa samalla tavalla kuin YK:n huumevalvontabyrokratian julkikuvasta vastaava huumetoimisto, UNDCP, ja sen mediatempaukset. UNGASS 2016 kokouksen jälkeen selvisi sekin, että a Committee of the Whole oli valmistellut kokouksen virallisen loppuasiakirjan etukäteen ja siinähän kannabiskysymys sivuutettiin kokonaan.

WHO:n raportti tiedotusvälineissä

Kannabiskeskustelu jäi kesken UNGASS 2016:ssa. Vuoden 2016 lopussa Tusky julkaisi artikkelin luokittelujärjestelmästä, jossa arvioidaan, onko ECDD:n tarkistusprosessissa aihetta optimismiin.

Vuosi 2016 loppui suureen uutiseen WHO:n ilmoittaessa aloittavansa kannabiksen huumeluokituksen tarkistusprosessin. Tämä on suuri uutinen sen takia, että WHO ei ole tehnyt tätä, vaikka huumesopimusten mukaan WHO on viime kädessä vastuussa huumeluokituksen tieteellisestä uskottavuudesta.  

Kannabisaktivistien ja tutkijoiden suuri ahaa-elämys siitä, että kannabiksen luokittelun perusteet ovat pelkkää uskomustiedettä ja politikointia, ei ole saavuttanut suurta yleisöä, koska tiedotusvälineemme eivät ole hoitaneet niille kuuluvaa tehtävää informoida kansalaisia tässä asiassa.

Historiallista tämän CBD-raportin kohdalla on ollut kansainvälisten tiedotusvälineiden kiinnostuminen aiheesta. WHO:n CBD-raportista uutisoivat mm. Newsweek, Independent, Forbes, Daily Mail, ArsTechnica ja LIVEScience. Tiedotusvälineet reagoivat ECDD:n raporttiin vasta WHO:n julkaistua lehdistötiedotteensa joulukuun alussa. Lisäksi WHO lähetti tiedotusvälineille erikseen edustajansa lausunnon, jossa painotettiin sitä, ettei WHO tällä raportilla suosittele CBD:n käyttämistä.

Uutisissa ei kerrottu koko tarinaa kannabiksen luokittelun historiasta eikä myöskään huumeluokittelun perusteista. Siten raportin suurempi historiallinen merkitys ei aukea lukijoille näistä uutisista. Toisaalta uutisoinnissa varmaan tuli selväksi se, kuinka tehokkaasta ja turvallisesta lääkkeestä onkaan kysymys. Ja kannabiksellahan ei pitäisi sen huumeluokituksen mukaan olla mitään lääkinnällistä käyttöä!

Kannabisaktivistit huumeluokittelun ytimessä

Kyse on kannabiksen kieltolain keskeisestä ongelmasta, ja kannabisaktivistit sekä tutkija-aktivistit ovat olleet aktiivisia valvontajärjestelmän ytimessä, joka ei ole enää huumesotalobbyn yksinomaisessa hallinnassa. DrugScience on farmakologian professori David Nuttin perustama kansainvälinen tutkijoiden ja tiedemiesten kansalaisjärjestö, joka tuottaa puolueetonta tutkimusta huumepolitiikan tueksi. Se valmisti vuonna 2016 WHO:lle oman kannabisraporttinsa "Cannabis and Cannabis Resin Pre-Review Report" luokittelun tarkistamiseksi.

altMeksikolainen kannabisaktivisti Raúl Elizalde, jonka tyttären elämän CBD-lääkitys on pelastanut, oli yksi kuuden asiantuntijan ryhmästä, joka kävi marraskuussa puhumassa CBD:stä ECDD:n kokouksessa. Muiden selittäessä lääketieteellistä näyttöä, hän kertoi omakohtaisen tarinan siitä, kuinka hänen 10 vuotias tyttärensä parani CBD:llä kärsittyään vuosia Lennox-Gastaut syndroomasta ja kokeiltuaan 19 erilaista lääkettä saaden jopa 400 epileptistä kohtausta päivässä. Käytännön kokemukset ja niitä tukeva tieteellinen näyttö ovat nostaneet lääkekannabisbuumin myös Etelä- ja Keski-Amerikassa.

Kannabiksen lääkekäyttö ja laillistaminen leviävät huumesopimuksista huolimatta, vanhan liiton huumesotalobbareiden juonet huumevalvontajärjestelmän ytimessä on paljastettu ja USA:n nykyisellä hallinnolla on aivan eri kokoluokan uskottavuusongelmia YK:ssa kuin sen skitsofreeninen suhtautuminen kannabikseen.

Tuoreen tutkimuksen mukaan markkinoilla olevista CBD-tuotteista 70% on harhaanjohtavasti merkittyjä: 31%:ssa tuotteista CBD-pitoisuus oli merkitty oikein, 43%:ssa se oli alimerkitty eli tuotteissa oli enemmän CBD:tä kuin merkitty ja 26% oli ylimerkittyjä eli niissä oli vähemmän. CBD:n oikea annostelu on oma ongelmakokonaisuutensa: näyttää siltä, että enemmän on paremmin -periaate ei päde vaan monissa sairauksissa annostelu noudattaa U-käyrää eli liian iso annostus ei enää vaikuta. Kokonaan toinen asiakokonaisuus on se, että tuotteiden hintataso näyttää kieltolain inflatoimalta eli kehittyvillä CBD-markkinoilla ensimmäiset yrittäjät korjaavat isoimman potin sairaiden kustannuksella aivan kuin apteekkikannabiksen kohdalla. Laillisuus tarkoittaa sitä, että tuotemerkintä vastaa sisältöä, kuluttaja saa paikkansa pitävää tietoa ja reilu kilpailu tuo hinnat oikealle tasolle - ja nämä asiat kuuluvat terveys- ja kuluttajansuojaviranomaisten toimialaan myös CBD-tuotteiden kohdalla. 

Kannabis pitäisi luokitella C-vitamiinin kanssa samaan kategoriaan, mutta ehkä kannattaa suhtautua asiaan varovaisen optimistisesti, että kannabis siirretään vuoden 1961 huumesopimuksen luokittelussa I luokasta II luokkaan. THC:llä on vielä enemmän lääkinnällisiä vaikutuksia kuin CBD:llä mukaan lukien sen psykoaktiiviset vaikutukset, jotka vinoon vinksahtaneessa kieltolakiajattelussa on luokiteltu haittavaikutuksiksi. Ensimmäisen raportin perusteella kannabiksen luokittelun tarkistusprosessi näyttää sujuvan tieteellisten kriteerien mukaan. Tämä lupaa hyviä näkymiä kannabiksen uudelleenluokittelulle vuonna 2018.

Lähde: WHO:n tiedote 13.12.2017WHO:n CBD raportti, Cannabis and cannabis resin. Information Document. ECDD 2014,  

The Straight 15.12.2017Newsweek 14.12.2017Independent 14.12.2017LIVEScience 15.12.2017Daily Mail 13.12.2017Forbes 11.12.2017ArsTechnica 15.12.2017Marijuana Moment 13.12.2017Vice 22.11.2017NYTimes 1.11.2017USHealthTimes 4.10.2017Kauppalehti 9.12.2017ArsTechnica 7.11.2017JAMA 7.11.2017

Wayne Hall, Maria Renström & Vladimir Poznyak (Eds): The Health and Social Effects of Nonmedical Cannabis Use. Geneva: World Health Organization, 2016.

Bertha K. Madras: Update of Cannabis and its medical use. 37th ECDD, 2015, Agenda item 6.2.

DrugScience: Cannabis Review for the attention of the WHO. 14th October 2016
.

H. Valerie Curran, Philip Wiffen, David J. Nutt, Willem Scholten: Cannabis and Cannabis Resin Pre-Review Report. A document prepared for the World Health Organization, Expert Committee on Drug Dependence. Thirty-eight Meeting Geneva, 14 – 18 November 2016.

McGuire, P et al (2017) Cannabidiol (CBD) as an Adjunctive Therapy in Schizophrenia: A Multicenter Randomized Controlled Trial  American Journal of Psychiatry doi: 10.1176/appi.ajp.2017.17030325.

Neuroprotective Effects of Cannabidiol in Hypoxic Ischemic Insult. The Therapeutic Window in Newborn Mice. CNS Neurol Disord Drug Targets. 2017;16(1):102-108.

Jeff Sessions kannabishätäkokous 8.12.2017.

 

Autismi ja ihmelääke kannabis


 

 

Kongressiedustajat kuulustelevat USA:n valkoisen talon huumetoimiston, ONDCP, johtajaa Richard Baumia kannabiksen luokituksesta. USA:n huumeluokituksen mukaan kannabis on vaarallisempi huumausaine kuin metamfetamiini tai kokaiini.

 

 

 

alt 

Add comment


Security code
Refresh

Copyright © 2010 Turun seudun kannabisyhdistys. Powered by Joomla
Template designed by Towfiq I.