Facebook

Jaa tämä sivu Facebookissa!

Tilaa uutiset RSS-syötteenä

TuSKY:n uutiset TuSKY:n uutiset

Hollanti hivuttautuu kohti laillistamista

Hollannissa kannabiksen kasvatuksen laillistaminen on edennyt hallituksen periaateohjelmaan. Edellinen oikeusministeri jätti jälkeensä vakavan epäluottamuksen valtiovallan päätöksentekoprosessia kohtaan.

altHollanti on harrastanut vuosikymmeniä omanlaistaan gedoogbeleid -politiikkaa eli suvaitsevaisuuspolitiikkaa kannabista kohtaan. Hollannissa on tasapainoisesti punnittu kriminaalivalvonnan hyötyjen ja haittojen suhdetta valvottavan aineen hyötyihin ja haittoihin. Kansainvälisestä painostuksesta ja kotimaisesta kieltolakilobbysta huolimatta kannabiksen asema on hivuttautunut kohti täyttä laillistamista. Itse asiassa Hollanti on niin lähellä tavoitetta, että lopullinen askel on enää kasvatuksen laillistaminen kannabiskahviloiden tarpeisiin.

Tusky uutisoi vuonna 2016, että Hollannissa ollaan vihdoin avattu keskustelu kannabiksen kasvatuksen laillistamisesta hallitustasolla. Liberaali D66 puolue on kannattanut vuosikausia laillistamista. Vuoden 2017 helmikuun vaaleissa se sai 12% äänistä, pääsi mukaan hallitusneuvotteluihin ja sai kannabiksen kasvatuksen laillistavan lakialoitteensa taakse parlamentin enemmistön.

Kesti seitsemän kuukautta saada kokoon uusi hallitus ja koko sen ajan Hollannin kannabisyhteisö rukoili, ettei D66 taivu kristillisten puolueiden painostuksen alla. Vihdoin 10.10.2017 uusi koalitiohallitus julkaisi periaateohjelmansa Confidence in the Future. Kannabispolitiikkaa koskeva osuus sivulla 8 on vain kolme lausetta pitkä mutta siinä on historiallisen läpimurron aineksia.

“Hallitus laatii seuraavan kuuden kuukauden aikana lain viihdekäyttöön tarkoitetun kannabiksen kasvatuskokeiluista. Nämä kokeilut toteutetaan kuudesta kymmeneen suurella tai keskikokoisella hallintoalueella sen selvittämiseksi, voidaanko valvotusti kasvatettua kannabista toimittaa kannabiskahviloihin ja mitkä tämän kokeilun vaikutukset ovat. Sen jälkeen kun nämä kokeilut on puolueettomasti arvioitu, hallitus harkitsee lisätoimenpiteitä.”

Hollannissa on 388 hallintoaluetta, joista 103:ssa on yksi tai useampi kannabiskahvila. Kannabiskahviloiden lukumäärä on vähentynyt jatkuvasti 1990-luvun yli 1500:sta vuoden 2016 573:een.

Näin rajallisenakin tämä uusi kokeilu edustaa selkeää eroa vanhaan politiikkaan verrattuna. Hollannin hallitukset ovat vuosikymmeniä väittäneet, että kansainväliset huumesopimukset estävät kokeilemasta minkäänlaisia kannabiksen tuotannon malleja. Kansainvälisen laillistamisaallon myötä tämä argumentti ei ole enää pätevä.

Hallituksen aloite sai hyvää palautetta, ja parissa viikossa 27 isoa ja pienempää kaupunkia ilmoittautui mukaan kokeiluun. Kannabiskahvilat ovat myös ilmaisseet varovaista optimismia. Kannabiskahviloiden unionin Bond van Cannabis Detaillisten, BCD, puheenjohtajan Joachim Helmsin mukaan kokeilu viestittää “vuosikymmenien kummallisen tilanteen loppumisesta”.

“Tällä hetkellä kannabiksen ostaja ei oikeastaan tiedä, mitä hänen pussissaan on”, Helms kertoi haastattelussa.

Kokeilun yksityiskohdat ovat vielä auki, ja yhden huhun mukaan ajatuksena olisi antaa lupa yhdelle kasvattajalle, joka toimittaisi kaikille kokeiluun osallistuville kaupungeille 140 erilaista lajiketta. Hyvin erilaisia toimijoita on kiinnostunut kokeilusta mukaan lukien kanadalaiset Canopy Growth ja Tilray.

Kannabiksen kieltolain kumoamista ajava kansalaisjärjestö Verbond voor Opheffing van het Cannabisverbod, VOC, julkaisi asiasta kannanottonsa: 

“Suunniteltujen paikallisten kokeilujen onnistumisen kannalta olennaista on monipuolisuus: riittävän paljon kasvattajia ja laaja kirjo eri lajikkeita. VOC on aina suositellut olemassaolevien kasvattajien asiantuntemuksen ja kokemuksen käyttämistä. Arvostelemme sitä, että pienet kotikasvattajat on sivuutettu suunnitelmista. Melkein päivittäin poliisi ratsaa kansalaisia, jotka kasvattavat pieniä määriä kasveja omaan käyttöönsä. Vuokranantajat ja pormestarit irtisanovat rutiininomaisesti pienimuotoisia kotikasvattajia kodeistaan ilman oikeusistuimen antamia päätöksiä. Tällaisen tulee loppua välittömästi.”

Kaksi hollantilaista kannabiskahviloiden liittoa, BCD ja Platform Cannabis Ondernemingen Nederland, PCN, ovat liittyneet yhteen Cannabis Connect liitoksi, joka on kannabisyrittäjien yhteisö tarjoten tietoa ja kokemusta hallituksen politiikkaan vaikuttamiselle ja saattaakseen kannabiskahvilat yhteen, jotta näillä olisi enemmän vaikutusvaltaa laillistamisprosessissa.

“Meille kaupanalana on tärkeää, että asiakas on lähtökohta. Jos meillä on tarjota heikkoa valtion kasvattamaa kannabista, ei asiakkaat osta sitä. Siksi on tärkeää ottaa laillistamisprosessiin mukaan koko tämä kaupanala, jolla on 40 vuoden kokemus asiakaspalvelusta ja tuotteesta,” selitti PCN:n puheenjohtaja Wouter van Egmond.

Van Egmond omistaa kannabiskahvila Xpresson Zwijndrechtissä, 45 000 asukkaan kaupungissa 60 kilometrin päässä Amsterdamista. Toiveet kaupungin ottamisesta mukaan hallituksen kannabiskokeiluun ovat korkeat. Zwijndrechtin pormestari Dominic Schrijer kannattaa valvontaa ja toimii yhteistyössä Xpresson kanssa.

“Kannabis pitää kasvattaa jossakin, joten tehkäämme se valvotusti jossakin suuressa kasvihuoneessa, mistä löytyy kokemusta ja tietotaitoa ja missä se on turvallista,” Schrijer selittää kantaansa.

Paikallishallinnot haluavat monimuotoisuutta

Hallituksen kannabiksen kasvatuskokeilun tavoitteena on “yhdenmukainen kokeilu” mutta paikallishallintojen edustajat ovat ilmaisseet kannatuksensa erilaisten lähestymistapojen kokeilemiselle.

“Nykyisen kannabispolitiikan ongelmat vaihtelevat paikkakunnittain”, paikallishallintojen yhteistyöneuvoston puheenjohtaja Jantine Kriens ilmoitti kantanaan.

Jotkut paikallishallinnot ovat alkaneet laatimaan omia ehdotuksiaan, kuinka he haluaisivat järjestää kannabiksen kasvatuksen alueellaan.

Utrecht kannattaa kannabisklubien kautta tapahtuvaa kannabiksen tuotantomallia kun taas Heerlen haluaa antaa yhdelle tuottajalle tehtäväksi toimittaa kannabista alueen kannabiskahviloihin.

Rotterdamin pormestari Ahmed Aboutaleb on ehdottanut kannabiskahviloiden sulkemista ja niiden korvaamista kannabisautomaateilla. Bredan pormestari Paul Depla pelkää epäonnistumista jos sallitaan vain yksi tuotantomenetelmä.

Hollannissakin hallitus valehteli kieltolain nimissä

Suvaitsevaisuuspolitiikasta huolimatta myös Hollannissa on koettu kansainvälisen kieltolakilobbyn toiminnan koko skaala järjestäytyneestä rikollisuudesta tutkimustulosten väärentämiseen. Hollannissa tämä henkilöityy konservatiivihallituksen oikeusministeri Ivo Opsteltenissä.

Vuonna 2015 TV-toimittaja Bas Haan raportoi salaisesta sopimuksesta huumekauppiaan ja Hollannin oikeus- ja turvallisuusministeriön kanssa. Viranomaistet olivat maksaneet vuonna 2000 4,7 miljoonaa guildenia tuomitulle huumekauppiaalle. Opstelten antoi vääriä tietoja parlamentille ja skandaali johti hänen sekä useiden korkeiden virkamiesten eroon.

Sen jälkeen vielä isommassa skandaalissa Haan paljasti, kuinka oikeusministeriö oli painostanut puolueettomia tutkijoita muuttamaan tutkimustuloksiaan, jotta ne sopisivat paremmin konservatiivihallituksen sortopolitiikkaan.

Oikeusministeriön ylempien virkamiesten painostamana tutkimusraporttia kannabiksen kasvatuksen valvonnasta muutettiin perusteellisesti vuonna 2014. Tutkimuksen tekijöiden värväämiseen, raportointiin ja johtopäätöksiin vaikutettiin siten, että oikeusministerin politiikka sai taakseen tukea eikä sitä arvosteltu, kuten tutkijat olivat alunperin päätelleet tuloksistaan.

Paljastus tuli sisäpiirin vuotajalta, kun yksi 1980-luvulta saakka oikeusministeriön tutkimuslaitoksessa Wetenschappelijk Onderzoek- en Documentatiecentrum, WODC, työskennellyt tutkija vuoti asiakirjat julkisuuteen. Vaikka WODC sijaitsee samassa rakennuksessa kuin oikeusministeriö, on se virallisesti puolueeton ja kansainvälisesti arvostettu tutkimusinstituutio.

Toimittaja Bas Haan sai käsiinsä viralliset asiakirjat ja satoja sähköposteja, jotka osoittivat sen kuinka pitkälle konservatiivihallitus oli valmis menemään ajaakseen kannabismarkkinoita kiristävät lait läpi.

Groningenin yliopiston professori Jan Brouwer tutki WODC:n raportin kaksi eri versiota ja kertoi lehdistölle:

“Alkuperäisen raportin mukaan hallintopiirien valitukset eivät olleet missään suhteessa kannabiskahvilan toiminnan kokoon. Itse asiassa ne eivät kokeneet juuri lainkaan järjestysongelmia. Toisessa versiossa todetaan hallintopiirien kokevan häiriöitä kannabiskahviloiden toiminnasta suhteessa niiden kokoon, mikä on täysin päinvastoin alkuperäisen tutkimuksen johtopäätöksen kanssa.”

Vielä räikeämpi oli kannabiksen laitonta vientiä koskevan tutkimuksen manipulointi. Opsteltenin usein toistama hokema oli, että “80% Hollannissa kasvatetusta kannabiksesta salakuljetetaan ulkomaille”. Tällä hän argumentoi kannabiksen valvottua kasvatusta vastaan. Vaikka kannabiskahviloille kasvatettua kannabista valvottaisiinkin, niin se ratkaisi vain 20% ongelmasta.

Tätä argumenttia kannabiksen laajasta salakuljetuksesta kierrätettiin Hollannin tiedotusvälineissä. Tämä fakta osoittautui myös tekaistuksi myytiksi, joka ei perustunut mihinkään tutkittuun tietoon. 80% oli poliisin esittämä väite, jonka oikeusministeri halusi nostaa faktaksi. Tämä kuulostaa tutulta myös Suomessa, jossa toimittajat siteeraavat huumepoliisien väittämiä ilman lähdekritiikkiä.

Ivo Opstelten toimi oikeusministerinä vuosina 2010 - 2015 ja piti kannabislainsäädännön kiristämistä uransa keskeisenä teemana. Hän yritti kieltää kasvatuskaupat ja turistien pääsyn kahviloihin ja korotti rangaistuksia liki kaikista kannabikseen liittyvistä teoista. Vuonna 2012 Hollannin hallitus sääti lain, joka kriminalisoi kannabiksen myymisen kannabiskahviloissa niille asiakkaille, jotka eivät pysty todistamaan asuvansa Hollannissa. Amsterdamin kannabiskahvilat saivat poikkeusluvan, koska ne ovat osa kaupungin turistinähtävyyksiä.

Hollannissa tehdään nykyään vuosittain 5000 ratsiaa kannabiksen kasvatuksen takia, mikä nostaa hintoja. Kannabiksen laatua ei valvota millään laboratoriotesteillä ja saatavuus on vaihtelevaa.

Tämä sai ulkomaisen lehdistön ja kannabiksen ystävät kautta maailman ihmettelemään, kuinka maailmankuulu hollantilainen suvaitsevaisuuspolitiikka muuttui täysimittaiseksi huumesodaksi.

WODC skandaali sai kaikki poliittiset puolueet ja hallintoalueet vaatimaan selvitystä tapahtuneista. Bredan kaupungin pormestari Paul Depla on ollut vuosikausia kotimaisen valvotun kasvatuksen puhemiehiä.

“Ensiksi sitä ei usko lukemaansa, koska luottaa hallitukseen ja WODC:n tutkimuksiin. Siitä seuraa täydellinen epätietoisuus, että mihin WODC:n raportteihin ylipäänsä voi enää luottaa. Arvostetun tutkimuslaitoksen asiantuntijavalta tuhottiin poliittisten tarkoitusperien vuoksi”, Depla tiivisti kaikkien tunnot.

“Nämä raportit ovat olleet keskeisiä niissä keskusteluissa, joita on käyty kannabispassista ja kannabiksen kasvatuksen valvonnasta.”

Professori Brouwerilla on selkeä näkemys siitä, mitä pitää tehdä.

“Jos olisin parlamentin jäsen, niin vaatisin täyttä selvitystä tästä asiasta.”

Checkpoint ja Hollannin paradoksi

altCheckpoint kahvilassa Terneuzenin pikkukaupungissa lähellä Belgian rajaa kävi 3000 asiakasta päivässä ja se tuotti 26 miljoonaa euroa vuodessa. Se oli Hollannin suurin kannabiskahvila ja kuuluisa kaupallinen menestystarina. Tämä loppui vuonna 2009 Checkpoint kahvilan ylitettyä hollantilaisen gedoogbeleid-politiikan rajat.

Kahvilat saavat myydä kannabista mutta pitää sitä kerrallaan vain 500 grammaa. Checkpoint kahvilan kukoistuksen kaudella sen omistajalla Meddi Willemsenillä oli kahvilan tiloissa kerrallaan 200 kiloa kannabista. Tällainen liiketoiminta saattaa herättää epäilyksiä laajan järjestäytyneen rikollisorganisaation toiminnasta.

Turistien määrä herätti myös paljon huomiota. Checkpoint kahvilan myynnistä puolet meni ranskalaisille ja 40% belgialaisille turisteille. Alueelle nimitettiin uusi syyttäjä, joka sai syyttäjäviraston avaamaan rikostutkinnan.

Oikeudessa todettiin, että vaikka Checkpoint kahvilan toiminta oli lain vastaista, olivat paikallisviranomaiset avustaneet sitä olemalla puuttumatta toimintaan niin kauan, että omistajan tuomitseminen on sopimatonta. Checkpoint kahvilan koko teki laittomasta toiminnasta välttämätöntä.

“Tämä on rangaistavaa. Mutta samalla sitä ei voi välttää silloin, kun hoitaa hyvin toimivaa kannabiskahvilaa,” oikeus totesi.

Checkpoint kahvilan omistaja, 66 vuotias Meddi Willemsen sai vuonna 2010 tuomiokseen 16 viikkoa vankilaa ja 10 miljoonan euron sakot siitä, että hänellä oli kahvilassaan enemmän kannabista kuin laki sallii.

Marraskuussa 2017 vetoomustuomioistuin antoi ratkaisunaan, että Willemsen on syyllinen rikollisjärjestön johtamiseen, mutta häntä ei voi rangaista tästä.

Oikeuden puheenjohtaja sanoi Checkpoint kahvilan tarinan korostavan Hollannin lainsäädännön paradoksia. Kannabiksen myyminen kaupassa on laillista hyvin ankarien säädösten alaisuudessa, mutta sen tuotanto ja tukkumyynti on laitonta.

“Tässä on lainsäätäjillemme tehtävä,” oikeuden puheenjohtaja lopetti.

Lähde: Dutch News 27.11.2017Dutch News 8.10.2017Dutch News 7.12.2017Guardian 29.11.2017

Hallitusohjelma Confidence in the Future 10.10.2017

WODC: The export of cannabis cultivated in The Netherlands. An estimate of the size and a discussion of the possibilities and limitations of the research.

Dokumentti Hollannin kannabiskahviloiden historiasta

 

Reefer madness in Dutch parliament 4.2.2017

 

 

alt

 

Add comment


Security code
Refresh

Copyright © 2010 Turun seudun kannabisyhdistys. Powered by Joomla
Template designed by Towfiq I.