Latinalaisen Amerikan valtioiden ylin johto keskustelee laillistamisesta

Keski-OttoperezAmerikan valtioiden johtajat pitivät 24.3. historiallisen tapaamisen Guatemalassa keskustellakseen laillistamisesta, dekriminalisaatiosta ja muista strategioista huumekieltolain aiheuttaman väkivallan, rikollisuuden ja korruption vähentämiseksi. Tämä kokous, jota Guatemalan presidentti Otto Perez Molina isännöi, oli ensimmäinen ikinä, missä vallassa olevat presidentit vakavasti keskustelivat huumekieltolain vaihtoehdoista. Kokous järjestettiin vain paria viikkoa ennen kuin aihetta käsitellään Amerikan mantereiden huippukokouksessa Kolumbiassa huhtikuun puolivälissä.

Kokouksessa puhui mm. Kolumbian entinen presidentti Cesar Gaviria, joka on sekä Latinalaisen Amerikan maiden huumepoliittisen demokratia-aloitteen että Global Commission on Drug Policy -ryhmän jäsen. Näitä komissioita, joihin kuuluu myös Brasilian entinen presidentti Fernando Henrique Cardoso ja Meksikon entinen presidentti Ernesto Zedillo, ylistetään yleisesti siitä, että ne ovat ”murtaneet tabun”, joka on estänyt epäonnistuneen kieltolakipolitiikan vaihtoehtojen harkitsemisen.

Talouden lait osoittavat ettei huumesotaa voi voittaa

Kansainvälisen huumepolitiikan suuri kysymys ei ole enää se, uskaltaako Latinalainen Amerikka haastaa USA:n välinpitämättömyyden sen kokemia kärsimyksiä kohtaan, vaan milloin se tapahtuu. Vierailullaan Keski-Amerikan maissa ja Meksikossa USA:n varapresidentti Joe Biden onnistui pukemaan Latinalaisen Amerikan huolenaiheiden vähättelyn diplomaattiseksi jargoniksi, jonka mukaan laillistaminen ei ole lääke kaikkiin ongelmiin. USA:n poliitikot eivät halua ymmärtää sitä, että huumeiden tarjontaan yksipuolisesti puuttumisella on tuhoisat vaikutukset tuottajamaiden taloudelle ja kansalaisyhteiskunnalle, koska tämä politiikka tekee laittomasta huumekaupasta valtavan tuottoisaa.

Tässä hieman perustalousoppia. Jos huumepolitiikan ainoa tavoite on käytön vähentäminen, siihen voidaan pyrkiä huumeiden tarjontaa rajoittamalla tai vakuuttamalla käyttäjät luopumaan niistä. Molemmilla lähestymistavoilla voidaan teoriassa hoitaa asia tiettyyn rajaan saakka. Nämä lähestymistavat eroavat monessa suhteessa toisistaan, mutta yksi ero on merkittävä: tarjonnan rajoittaminen nostaa hintoja, mutta kysynnän vähentäminen laskee hintoja.

USA:n hallinto pitää Kolumbian huumesotaa, Plan Colombiaa, menestyksenä mutta huumekauppiaat vain muuttivat muualle. Meksikon huumekartellit nappasivat tuottoisan kaupan sillä seurauksella, että Meksikosta on kokaiinin kauttakulkumaan lisäksi tulossa merkittävä huumeiden tuottaja. Perinteisen marihuanan viljelyn ja kokaiinin salakuljetuksen rinnalle ovat nousseet heroiinin ja metamfetamiinin tuotanto, jolla meksikolaiset kartellit ovat korvaamassa Aasian tuontinsa. Tällä on taas seurauksena se, että kokaiinia lukuunottamatta kaikkien muiden huumeiden käyttö on kasvanut USA:ssa.

LauraadelanteAikaisemmin USA:n huumepolitiikkaa ei kukaan arvostellut Latinalaisessa Amerikassa Boliviaa ja Venezuelaa lukuunottamatta. Mutta katastrofin jatkuva kasvu - Costa Rican murhalukujen nousu viimeisimpänä - sekä kylmän sodan aikaisen aseveljeyden väljähtyminen ovat muuttaneet poliittista maantiedettä. Vuonna 2009 kolme entistä presidenttiä, Brasilian Fernando Henrique Cardoso, Meksikon Ernesto Zedillo ja Kolumbian Cesar Gaviria, perustivat Latinalaisen Amerikan maiden huumepoliittisen demokratia-aloitteen, joka vaatii paradigman vaihtamista kysyntää vähentävään politiikkaan.

Sen jälkeen joukko Latinalaisen Amerikan maita on dekriminalisoinut ainakin marihuanan käytön ja Meksikon presidentti Felipe Calderon on ilmaissut voivansa mennä pidemmällekin puhuen ”markkinavaihtoehdosta” laillistamisen kiertoilmaisuna. Tämän vuoden helmikuussa Guatemalan presidentti Otto Perez lausui heti virkaan astumisensa jälkeen kannattavansa laillistamista. Ja vain muutama päivä ennen Bidenin matkaa Keski-Amerikkaan Costa Rican presidentti Laura Chinchilla Miranda antoi lausunnon: ”Jos jatkamme kuten tähän saakka, meidän valtioista tulee samanlaisia kuin Meksiko tai Kolumbia”.

USA:ssa on presidentinvaalit tulossa ja konservatiivien Tea Party -liikkeen uhkaama Barack Obaman hallinto ei voi antaa itsestään vaikutelmaa narkkareiden hyysääjänä. Latinalaisen Amerikan muutosta haluavat johtajat eivät tule saamaan paljoa sympatiaa Washingtonista, mutta USA ei pysty estämään heidän erkanemistaan huumesodasta varsinkin jos merkittävät valtiot Meksiko, Brasilia ja Argentiina ottavat asiassa johdon.

Tämä ei ole symbolinen periaatekysymys: USA:n keskiluokan tavoin myös Latinalaisen Amerikan keskiluokka yhdistää kovat huumeet rikollisuuteen ja köyhyyteen ja siksi pelkää niiden dekriminalisoimista. Mutta Latinalaisessa Amerikassa varakkaiden, hyvin järjestäytyneiden ja hyvin väkivaltaisten huumejengien uhka on todellinen päinvastoin kuin USA:ssa.

USA:n poliitikoille vanhan politiikan jatkaminen merkitsee vähemmän riskejä kuin huumesodan haastaminen. Mutta Richard Nixonin talousneuvontaja Herb Stein sanoi aikoinaan: ”Jos jokin asia ei voi jatkua loputtomiin, se loppuu”.

Keski-Amerikan rauhanprosessi jatkuu

Guatemalan uusi presidentti Perez Molina kehotti virkaan astumisensa jälkeen ihmisiä puhumaan vapaasti huumeista: ”Meidän pitää lopettaa myytit, tabut ja kertoa ihmisille, että heidän pitää keskustella ja väitellä siitä”.

Molinan mukaan huumeiden käyttö, tuotanto ja myynti pitäisi laillistaa ja asettaa valvontaan. Hän ehdotti, että alue alkaisi yhdessä valvomaan huumekauppaa luomalla väyliä, joita myöten valvonnassa olevat huume-erät kuljetettaisiin.

Mukana 24. päivän kokouksessa olivat Costa Rican presidentti Laura Chinchilla ja Panaman presidentti Ricardo Martinelli. Kolumbian entinen presidentti Cesar Gaviria oli kutsuttu Global Commission on Drug Policy´n edustajana puhumaan kokoukseen.

El Salvadorin presidentti Mauricio Funes, Hondurasin presidentti Porfirio Lobo ja Nicaraguan presidentti Daniel Ortega eivät saapuneet kokoukseen. Funes oli alussa myötämielinen aloitteelle, mutta on myöhemmin perunut kantansa. Lobo ja Ortega ovat vastustaneet aloitetta alusta saakka. Nicaragua ja El Salvador lähettivät virkamiehiä seuraamaan kokousta ja Salvadorin delegaatio ehdotti kokoukselle jatkoa, koska aihe on äärimmäisen tärkeä alueen kehitykselle.

Jotkin presidenteistä ovat tuomassa keskustelun huumesodan vaihtoehdoista ensi kuussa pidettävään Amerikan valtioiden (OAS) huippukokoukseen Kolumbiassa, jonka presidentti Juan Manuel Santos on viestittänyt avoimmuudestaan tälle keskustelulle.

USA:n presidentin Barack Obaman odotetaan tulevan huippukokoukseen, mistä voi seurata vaikeaa diplomaattista koreografiaa, kun tiedetään USA:n tiukka vastustus muuttaa sen harjoittamaa Latinalaisen Amerikan politiikkaa.

Köyhyys yhdistettynä rikollisjengien näkyvään läsnäoloon ovat tehneet alueesta ja varsinkin El Salvadorista ja Hondurasista maailman vaarallisimpia paikkoja. El Salvador, Guatemala ja Honduras sekä Jamaika Karibialla johtavat maailman murhatilastoja.

YK:n huumetoimiston, UNODC:n, uusimman raportin mukaan väkivalta Keski-Amerikassa on saavuttanut ”hälyttävän ja täysin ennakoimattoman tason”.

”Kuinka paljon me Keski-Amerikassa olemme menettäneet tappamisen, kidnappauksien ja kiristämisen takia? Meidän pitää harkita sitä, onko jo tullut aika nostaa asia esille YK:n turvallisuusneuvostossa”, vaati Costa Rican presidentti Chincilla.

Molina ehdotti sitä, että jos laillistamista ja valvottua kauppaa ei aiota hyväksyä, meidän pitäisi saada verottaa kuluttajamaita huumeista.

”Jokaisesta kokaiinikilosta, jonka me onnistumme takavarikoimaan, vaadimme puolet sen myyntihinnasta kuluttajamaissa”, hän sanoi lisäten kuluttajamailla olevan tämä vastuu, koska niissä maissa käytetään niin paljon huumeita.

Kuluneen kahden kuukauden aikana Guatemalassa on takavarikoitu yli tonni kokaiinia arvoltaan noin 10 000 dollaria per kilo ja tuhottu miljardin dollarin arvosta unikkoviljelmiä.

Kokous ei julkistanut mitään kannanottoa eikä julkilausumaa, mutta se oli tärkeä askel tässä uudessa rauhanprosessissa.

Drug Policy Alliance - järjestön toiminnanjohtaja Ethan Nadelmann kommentoi:

”Tämän keskustelun nopea kehitys on todella merkittävä edistysaskel. Tämä on parissa vuodessa noussut aktivistien ja intellektuellien neuvoista entisten presidenttien puheenaiheeksi ja nyt vallassa olevat presidentit vaativat kaikkien vaihtoehtojen, mukaan lukien dekriminalisoinnin ja laillistamisen, vakavaa harkintaa ja vapaata keskustelua.”

Ethan2"Presidentti Otto Pérez Molina osoittaa tärkeää johtajuutta Guatemalassa, kautta Keski-Amerikan ja jopa kautta koko Amerikan mantereen. Hän on entinen kenraali, jonka politiikka on enemmän oikealla kuin vasemmalla ja hän tuo huumepolitiikkaan ”Nixon menee Kiinaan” lähestymistavan, mikä auttaa avaamaan keskustelun läpi poliittisen spektrin ja kautta tämän alueen. Hänen julkiset lausuntonsa sen jälkeen, kun hän avasi keskustelun helmikuussa, paljastavat yhä syvenevän asiantuntemuksen tästä aiheesta sekä sen ymmärtämisen, että tätä kasvavaa keskustelua pitää hallita ja ohjata taitavasti.”

”Tämän kokouksen merkitystä ei voi yliarvioida varsinkin kun kukaan ei oleta yksimielisyyden syntyvän tässä kokouksessa huumepolitiikan vaihtoehdoista. Kukaan ei olisi voinut kuvitella vuosi sitten, että puolen tusinaa Keski-Amerikan presidenttiä istuisi kokoukseen Meksikon ja Kolumbian presidenttien tukemana keskustelemaan huumepolitiikan vaihtoehdoista. Aihe ei ole enää tabu. Tämä keskustelu tulee jatkumaan Amerikan mantereen huippukokouksessa Cartagenassa Kolumbiassa, jonne kaikki mantereen huippujohtajat Barack Obamaa myöten kerääntyvät. Tässä vaiheessa ei pullon henkeä saada enää työnnettyä takaisin pulloon.”

”USA:n varapresidentti Joe Biden teki tärkeän avauksen viime kuussa sanoessaan keskustelun olevan legitiimi, vaikka hän toistikin heti perään Obaman hallinnon vastustavan laillistamista. Valitettavasti suurin este järkevälle keskustelulle on Obaman hallinnon ja kongressin vastustus todelliselle keskustelulle vaihtoehtoisista huumepolitiikan muodoista. Sensuuri ja itsesensuuri tässä aiheessa ovat levinneet laajalle liittovaltion hallinnossa ja niitä ruokkii se, että kaikki sisäiset poliittiset muistiot tai jopa keskustelut, joissa voidaan päätyä poliittisesti epämiellyttäviin suosituksiin, eivät ole pelkästään epäsuosittuja vaan ne voivat olla vaarallisia uran jatkumisen kannalta. Tämän seurauksena USA:n hallinnon virkamiehet ovat täysin avuttomia kansainvälisissä huumepoliittisissa neuvotteluissa Cartagenassa ja muualla, koska heidän pitää yrittää puolustaa USA:n epäonnistunutta politiikkaa muiden hallitusten pöydälle nostamia perusteellisia ja syvällisiä vaihtoehtojen analyyseja vastaan.”

Lähde: Drug Policy 22.3.2012, Foreign Policy in Focus 23.3.2012 ja Guatemala Times 25.3.2012

Add comment


Security code
Refresh

Copyright © 2010 Turun seudun kannabisyhdistys. Powered by Joomla
Template designed by Towfiq I.