Onko laillistamiselle moraalista perustelua?

Huumeiden laillistamista ehdotetaan nykyään yhä useammin ja viimeisimpiä ehdottajia ovat olleet Latinalaisen Amerikan entiset presidentit Brasilian Fernando Henrique Cardoson johtamana ja Australian ulkoministeri Bob Carr. Laillistamisen puolesta argumentoidaan usein sillä, kuinka suuri rasitus huumesota on yhteiskunnalle rikollisuuden nousun ja kansanterveyden rappion takia. Nämä ovat hyviä perusteluja hylätä Nixonin huumesota. Mutta hyvin harvoin huumelakien liberalisointia perustellaan moraalisilla perusteilla. Tämä on virhe. Vaikka asiantuntijat kerta toisensa jälkeen kertovat meille, kuinka asiat olisivat paremmin ilman huumesotaa, poliitikot ovat sivuuttaneet nämä asiantuntijalausunnot, koska äänestäjät eivät halua huumelakien höllentämistä. Äänestäjät eivät kuvittele tietävänsä enempää kuin asiantuntijat, mutta he vastustavat huumeiden käyttöä moraalisilla syillä. Huumesotaa pitää käynnissä piilotettu moraalinen keskustelu, joka ei oikein koskaan nouse julkisuuteen.

Inmates Take An Oath To R 006Alkuperäisellä huumeiden kieltolailla oli moraalinen perustelu eikä käytännöllinen. Kaikki alkoi Yhdysvalloissa oopiumin kieltämisellä, jonka ensisijaisena syynä oli moraalinen vastustus sille, että valkoihoiset käyvät polttamassa oopiumia kiinalaisten oopiumluolissa. Tästä alkoi Yhdysvaltojen kieltolakiliike. Vuonna 1913 melkein pelkästään meksikolaisten ja intialaisten siirtolaisten käyttämä marihuana kiellettiin ensimmäisen kerran Kaliforniassa.

Nykyään yhä uusia aineita lisätään kiellettyjen aineiden pitkään listaan sillä perusteella, että ne määritellään ”riippuvuutta aiheuttaviksi” eikä siksi, että ne olisivat haitallisia. USA:n huumelain mukaan aine on kiellettävä, jos sillä on ”suuri väärinkäytön potentiaali” ja jos se ”voi johtaa psyykiseen tai fyysiseen riippuvuuteen”. Aineen ei tarvitse olla haitallinen millään muulla tavalla. USA:n virallisten tilastojen mukaan parasetamoli aiheuttaa viisi kertaa enemmän ensiapukäyntejä kuin MDMA ja silti sitä saa supermarketeista kaikkialla.

Joten suurin syy siihen, että alkoholin ja kahvin tapaiset huumeet ovat laillisia, mutta kokaiini ja MDMA eivät ole, on näiden jälkimmäisten tuomitseminen ”riippuvuutta aiheuttaviksi” (unohdetaan tässä se, että alkoholi ja kahvi aiheuttavat riippuvuutta). Riippuvuus aiheuttaa ongelmia riippuvaiselle, tämä pitää paikkansa. Mutta itselle aiheutettu haitta ei voi olla syynä aineen kieltolaille. Millin maineikkaan määritelmän mukaan ainoa pätevä peruste ihmisen vapauteen puuttumiseen on se, että hän voi vahingoittaa muita. Vaikka toisinaan väitetään, että ”huumeongelma” vahingoittaa meitä kaikkia, on suurin osa näistä haitoista johdettavissa nollatoleranssipolitiikasta  - huumeiden kieltolait aiheuttavat muille vahinkoa silloin, kun laittomia huumemarkkinoita pyörittävät ryöstävät, pahoinpitelevät ja tappavat muita ihmisiä.

Väitetään jopa, että valtion tulee puuttua riippuvuuteen, koska se tekee riippuvaisesta pätemättömän tai voimattoman tekemään itsenäisiä päätöksiä huumeiden käytöstään. Riippuvaisesta tulee lapsen kaltainen, joka tarvitsee vanhempien kaitsemista - tai tässä tapauksessa valtion suojelua. Tällä tavalla ”riippuvuudesta” tulee moraalinen käsite, ei yksi haitta. Riippuvuus riistää ihmiseltä hänen moraalisen arvovaltansa.

Useissa yhteyksissä on tuotu esille sitä, kuinka tämä näkemys riippuvuudesta on väärä. Huumeita käyttävät ihmiset eivät kärsi sairaudesta eikä heillä välttämättä ole patologista tahdon heikkoutta. He voivat olla röyhkeitä tai irrationaalisia ottaessaan huumeita, mutta toisaalta niin me kaikki olemme melkein joka päivä eri tavoilla syödessämme epäterveellisesti, harrastaessamme jotakin vaarallista urheilua, tupakoidessamme, juodessamme tai pelatessamme uhkapelejä. Riippuvaiset voivat panna enemmän painoa mielihyvälle, jännitykselle tai todellisuuspaolle, mutta heidän riippuvuutensa ei poikkea muiden mielihyvää aiheuttavien toimintojen haluamisesta. Ihmiset voivat tulla ”riippuvaisiksi” uhkapeleistä, internetistä, urheilusta, seksistä tai sokerista. Nämä aineet tai toiminnat eivät ”kaappaa” aivoja - ne aiheuttavat mielihyvää samoilla alueilla aivoissa kuin huumeet.

Kaikki mielihyvää tuova toiminta aiheuttaa ”riippuvuutta”

4948564165 73f19b9e16 BJulkisessa huumekeskustelussa käytetään termejä vapaus, terveys ja rikos, mutta hyvin harvoin siinä käytetään mielihyvän arvoa. Meidän ei tarvitse olla hedonisteja uskoaksemme siihen, että mielihyvä on tärkeä osa ihmisten elämää. Liberaalin yhteiskunnan pitää olla neutraali sen suhteen, mitä mielihyviä ihmiset saavat tavoitella; sen ei pidä pakottaa ihmisiä mukautumaan tiettyihin ”hyvän” ja ”pahan” mielihyvän käsitteisiin. Mutta vielä tärkeämpää on se, että jos kaikki mielihyvää tuottava toiminta voi olla riippuvuutta aiheuttavaa, ei ole mitään syytä uskoa, että huumeiden käytön aiheuttama mielihyvä olisi vähemmän tärkeää kuin hyvän ruuan ja viinin, vuorikiipeilyn ja jalkapallon tai internetin aiheuttamat mielihyvät. Kaikki nämä asiat aiheuttavat mielihyvää ja siten riippuvuutta ja kaikki voivat olla haitallisia liioiteltuina. Mutta meillä kaikilla on oikeus tavoitella sellaista mielihyvää, jota pidämme arvokkaana, vaikka jokainen näistä iloista aiheuttaa riippuvuusriskin tai riippuvuuden kaltaisia ongelmia: alkoholismia, liiallista netissä roikkumista, seksiriippuvuutta, mässäilyä jne.

Oikeus tavoitella mielihyvää oikeuttaa huumeiden laillistamisen kun taas riippuvuus ja itselle aiheutettu haitta eivät oikeuta huumeiden kieltämistä. Tämä on huumesodan vastaisen moraalisen argumentin ydin.

Silti vielä on yksi mahdollinen perustelu vapauden rajoittamiseksi ja huumeiden kiellon säilyttämiseksi. Tämä perustelu on yhteinen hyvä. Jos huumelakien liberalisointi aiheuttaa vakavaa haittaa yhteiskunnalle, voisi tämä ääritapauksessa oikeuttaa huumeiden kieltämisen. Mutta meidän (valitettavan rajalliset) kokemukset osoittavat päinvastaista. Hollanti on onnistunut rajaamaan huumeongelmansa säätämällä suhteellisen liberaalit huumelait ”mietojen” huumeiden, kuten marihuanan valvontaan lisäämättä näiden huumeiden käyttöä. Ja kuten Cardoso väittää, täydellinen kieltolaki on selvästi yhteistä hyvää vastaan, koska se pitää huumekunkut bisneksessä ja samalla vakavasti heikentää käyttäjien ja muiden ihmisten turvallisuutta.

Ehkä me emme tulevaisuudessa ole enää niin valikoivia mielihyvää aiheuttavista aineista. Voisimme käyttää nykyaikaista farmakologiaa huumeiden valitsemisessa ja valmistamisessa niin, että saamme niistä haluamiamme mielihyvää ja kokemuksia halvalla ja ilman vakavia akuutteja tai kroonisia terveyshaittoja. Tällä hetkellä kaikista vapaimmin saatavilla oleva huume aiheuttaa eniten riippuvuutta, väkivaltaa, vakavia kroonisia terveyshaittoja ja pahimmat vieroitusoireet kaikista huumeista. Alkoholi.

On tullut aika ajatella järkevästi huumeista.

Lähde: Practical Ethics 4.4.2012

Add comment


Security code
Refresh

Copyright © 2010 Turun seudun kannabisyhdistys. Powered by Joomla
Template designed by Towfiq I.