Huumausaineyleissopimuksen hautajaiset

Lähde: Press release on the annual meeting of the UN Comission on narcotic drugs, 21-25 March, 2011, Vienna ja ENCOD:in viesti CND:lle

ENCOD järjestää lehdistötilaisuuden YK:n huumekomission, CND:n, kokouksen tulosten kommentoimiseksi perjantaina 25.3.2011.

Single50 vuotta YK:n huumausaineyleissopimuksen, UN Single Convention on Narcotic Drugs, solmimisen jälkeen maailma on valmis hautaamaan sen. ENCOD lähettää delegaation Wieniin sen hautajaisten valmisteluun.

Maaliskuun 21. - 25. päivinä YK:n huumekomissiolla, CND:llä, on vuosikokous Wienissä kansainvälisen huumestrategian tulosten arvioimiseksi.

Huumausaineyleissopimus allekirjoitettiin maaliskuussa 1961. Kuluneen 50 vuoden aikana huumeiden maailmanlaajuinen huumekieltolaki on luovuttanut laittomien aineiden monopolin rikollisryhmille, jotka ovat luonteeltaan ahneita ja välttelevät kaikkia vastuita. Huumeita on nykyään helposti kaikkien, jopa lasten saatavilla. Niitä löytyy vieläpä vankiloista Euroopassa ja Yhdysvalloissa, missä valvontajärjestelmien pitäisi olla vedenpitäviä.

UNODC arvioi laittoman huumeteollisuuden voitoiksi noin 400 miljardia euroa vuodessa. Osa tästä rahasta kuluu muiden rikollisten toimien ja jopa terroristiryhmien rahoittamiseen. Mutta suurin osa sulautuu tavanomaiseen yritystoimintaan sekä tunkeutuu monien maiden valtiovallan byrokratiaan aiheuttaen taloudellisia menetyksiä ja laajaa korruptiota.

Viidenkymmenen vuoden jälkeen on tullut aika nostaa esille se, kuinka kieltolakiin perustuvat toimintamallit eivät toimi eivätkä ne siksi voi olla perustana sille, mitä virheellisesti kutsutaan ”maailmanlaajuiseksi huumeiden valvontajärjestelmäksi”.

Huumausaineyleissopimus ei ole enää ajanmukainen väline siihen tehtävään, mihin se aikoinaan laadittiin. Tälle löytyy muun muuassa seuraavat kolme perustelua:

1. Vuonna 1961 oli vain vähän sellaista tieteellistä tutkimustietoa, jonka perusteella olisi voitu päätellä, päätyykö huumeiden kieltolaki menestykseen vai tappioon. Vaikka tuolloin muutamat asiantuntijat ja historioitsijat osasivat ennustaa sen tuhoisan kehityksen, minkä me nyt voimme nähdä, oli vuonna 1961 silti mahdollista uskoa rehellisesti siihen, että kieltolaki toimii kuten se suunniteltiin.

Nyt meillä on runsaasti todisteita siitä, että laittomien huumeiden käyttö ja väärinkäyttö on lisääntynyt vuoden 1961 jälkeen ja tästä on aiheutunut lukuisia haitallisia kieltolain ”ei-aiottuja seurauksia”. Lisäksi nykyään vallitsee melkein täysi tieteellinen yhteisymmärrys siitä, ettei pakkotoimien määrällä ja huumeiden käytön tasolla ole yhteyttä.

2. Vuoden 1961 jälkeen vallitsi muutaman vuoden ajan kansainvälinen yhteisymmärrys YK:ssa ja CND:ssä. Tätä yhteisymmärrystä ei enää löydy. Vuoden 1998 YK:n yleiskokouksen jälkeen CND on jakautunut yhä syvemmin. Ja vuoden 2008 CND:n kokouksen jälkeen voidaan todeta YK:n jäsenvaltioiden kesken vallitsevan ylittämätön erimielisyys huumepolitiikan kehittämisen suunnasta. Useissa maissa on alettu harjoittamaan haittoja vähentävää politiikkaa ja takaamaan huumekieltolain kriminalisoimien ihmisten ihmisoikeudet. Tätä politiikan suuntaa ei pystytä toteuttamaan kokonaisuudessaan huumausaineyleissopimuksen asettamien rajoitusten takia.

3. Vuonna 2009 Bolivian hallitus pyysi huumausaineyleissopimuksen kahden artiklan muuttamista, jotta kokapensaan lehtien käytön kielto voitaisiin kumota. Andeilla kokan lehtien käyttö on osa yli 5000 vuotta vanhaa kulttuuria. Sitä käytetään edelleen elintarvikkeena, lääkkeenä ja sosiaalisissa tilanteissa osana miljoonien ihmisten jokapäiväistä elämää. Koka-teetä tarjoillaan jopa läntisten valtioiden suurlähetystöissä.

Single3Tammikuussa 17 pääasiassa läntistä valtiota äänesti tätä muutosesitystä vastaan. Motivaationa ei ollut kokalehden ominaisuudet ja sen vaikutus ihmisen terveyteen vaan ainoastaan vuoden 1961 sopimuksen ”integriteetin” ylläpitämisen tärkeys. Heidän lähettämä viesti maailmalle oli se, että he pitävät sopimuksen rikkomista parempana vaihtoehtona kuin sen muuttamista tai edes siitä keskustelemista.

YK:n tulee aloittaa vaihtoehtoisen strategian suunnitteleminen huumeilmiön valvontaan. Strategian tulee rakentua paikalliselle kokemukselle ja tieteelliselle näytölle sen sijaan, että se perustuisi irrallaan todellisuudesta oleville moraalisille periaatteille. Tämän maailman kansalaisina kehotamme YK:ta korvaamaan huumausaineyleissopimus sellaisella maailmanlaajuisella sopimuksella, joka sallii hallituksien suunnitella ja toteuttaa omia politiikan muotoja.

Puhujia:

Kurt Blaas (Austria): doctor, president of the Association”Cannabis as a medicine”

Fredrick Polak (Netherlands): psychiatrist, president of Encod

Beatriz Negrety (Bolivia): representative of coca growers

Michael Krawitz (USA): representative of Veterans For Medical Cannabis Access


Add comment


Security code
Refresh

Copyright © 2010 Turun seudun kannabisyhdistys. Powered by Joomla
Template designed by Towfiq I.