Kaakkois-Aasian huumeongelma

Lähde: Time 30.5.2011

Phiyer on syrjäinen kylä Laosin pohjoisosassa vuoristoisessa Singin piirikunnassa mahtavan Mekong-virran varrella, joka erottaa Laosin Burmasta. Siellä raskaasti aseistautuneiden puolisotilaallisten joukkojen hallitsemat salaiset tehtaat syytävät maailman huumemarkkinoille satoja miljoonia metamfetamiinipillereitä, jotka tunnetaan paremmin nimellä yaba, mikä on thai-kieltä tarkoittaen "hullua lääkettä". Burmasta sitä toimitetaan Mekong-joen yli Laosiin ja edelleen sen neljään naapurimaahan Kiinaan, Thaimaahan, Vietnamiin ja Kambodzaan. Hiljainen Phiyerin kylä sijaitsee yhden maailman vilkkaimpien huumeiden salakuljetusreitin varrella.

Pohjois-Laos oli aikoinaan kuuluisa oopiumistaan ja siitä jalostetusta heroiinista. Yhdessä Thaimaan ja Burman kanssa tämä vuoristoinen alue tunnetaan Kultaisena kolmiona, joka tuotti aikoinaan puolet maailman oopiumista. Burmassa yksistään tuotettiin vuonna 1993 1800 tonnia oopiumia YK:n huumetoimiston, UNODC:n arvion mukaan. Vuosikymmen myöhemmin sadontuhoamisohjelmien jälkeen Kaakkois-Aasiassa tuotettiin enää 350 tonnia oopiumia. Afganistanin oopiumtuotannon räjähdysmäinen kasvu ja Kolumbian kasvanut osuus USA:n heroiinimarkkinoista näyttivät tekevän lopun Kultaisen kolmion asemasta maailman suurimpana opiaattien tuottajana.

YabaMutta Kultainen kolmio ei kuollut - nimi tulee kullasta, jolla aikoinaan alueen tuottama oopiumi ostettiin. Siellä tehtiin aivan kuten oikeat liikemiehet tekevät uudessa globalisoituvassa maailmassa: laajennetaan markkinoita ja lisätään tuotevalikoimaa. Ensiksikin vanhalle tuotteelle löytyi uusia asiakkaita: aikaisemmin etelään Thaimaahan ja sieltä muualle maailmaan kaupattu heroiini myydään nyt suurimmaksi osaksi Kiinaan, missä 2,2 miljoonaa käyttäjää kulutti 45 tonnia enimmäkseen burmalaista heroiinia vuonna 2008 UNODC:n arvioiden mukaan. Toiseksi Kultaisessa kolmiossa alettiin 1990-luvun lopulla valmistamaan tuotetta, joka symboloi alueen kokemaa nousukautta: metamfetamiini on Aasian suosikkihuume. Sen suosion nousu heijastaa alueen hämmästyttävää taloudellista nousua. Uusi vauraus on vapauttanut kaupan, alentanut kuljetuskustannuksia, kiihdyttänyt ihmisten ja tavaroiden liikkumista sekä luonut laajan keskiluokan, jolla on käteistä tuhlattavaksi asti. Kaikki tämä on auttanut salakuljettajia myymään tuotteensa miljoonille uusille kuluttajille.

Metamfetamiinia voi syödä, polttaa, nuuskata tai pistää. Se lisää energiaa, itseluottamusta ja seksuaalista kiihotusta mutta se voi myös aiheuttaa paranoiaa ja väkivaltaisuutta. Se aiheuttaa vahvaa riippuvuutta: vieroitusoireisiin kuuluu heikotusta, ahdistusta ja pitkäaikaista masennusta. Riippuvuutta on vaikea hoitaa osittain sen vuoksi, että sen suosio ylittää yhteiskunnalliset ja taloudelliset, kaupungin ja maaseudun sekä työn ja vapaa-ajan rajat. Sama huume auttaa työläisiä kestämään rasittavan työn pelloilla ja varakkaita kaupunkilaisia bailaamaan aamuun.

Vertaa tätä Kultaisen kolmion perinteiseen tuotteeseen. Oopiumunikon kasvitieteellisen nimen (Papaver somniferum) jälkimmäinen osa merkitsee ”aiheuttaa unen” - tällainen huume ei houkuta maassa, jossa pyritään nostamaan talouskasvu kaksinumeroisiin lukuihin. Oopiumin ajatellaan kuuluvan vanhuksille ja kehityksessä jälkeen jääneille vuoristoheimoille ja heroiinin luusereille kun taas metamfetamiini nauttii yhteiskunnallisesta hyväksynnästä varsinkin Aasian nuorison keskuudessa, mikä tietenkin kauhistuttaa alueen hallituksia.

Tilanne kuitenkin pahenee yhä: Kultaisessa kolmiossa tuotetaan myös lisää oopiumia. Vuonna 2007 kuuden vuoden tuotannon vähenemisen jälkeen alkoi oopiumunikon kasvatus yleistymään jälleen Burmassa. Viime vuonna Burma tuotti 580 tonnia oopiumia, mikä on 76% nousu vuodesta 2009. Kasvatus lisääntyy myös Laosissa ja Thaimaassa. Gary Lewis, UNODC:n edustaja alueella, kertoi: ”Olemme huolissamme viljelyn laajenemisesta vuonna 2011. Kansainvälinen yhteisö ei ole kiinnostunut Kaakkois-Aasian huumetuotannosta ja salakuljetuksesta.”

Uusi salakuljetuskeskus


RaidKultaisen kolmion salakuljettajat alkoivat suosia Laosia Thaimaan hallituksen murhattua tuhansia ihmisiä brutaalissa ”huumesodassa” vuonna 2003 ja häirittyä Burman ja Thaimaan välisiä salakuljetusreittejä. Vaihtoehtoinen reitti kulki Pohjois-Laosin kautta, minne oli rakennettu tieverkosto yhdistämään Thaimaan ja Kiinan kasvavat taloudet. Aikoinaan sadekaudella kulkukelvottomat tiet on nyt uudistettu niin, että sadat autot kuljettavat niitä pitkin miljoonia pillereitä vuoden ympäri. Helmikuussa 2010 poliisi pidätti Laosissa maan suurimmassa huumetakavarikossa neljä miestä, joilla oli hallussaan 21 miljoonaa yaba-pilleriä.

Minne hyvänsä menet - laosilaiseen kylään, rakennustyömaalle Thaimaassa, Shanghain, Tokion tai Dhakan yöklubeille - metamfetamiinia on yhtä helppoa hankkia kuin kulhollinen nuudeleita. UNODC:n vuoden 2010 raportin mukaan amfetamiinin kaltaisista stimulanteista, joissa on yabaa ja ekstaasin kaltaisia aineita kuten MDMA:ta ja ketamiinia, on tullut halutuimpia huumeita Kiinassa, Taiwanissa, Japanissa ja Kaakkois-Aasiassa. Thaimaassa vuonna 2009 viidestä hoitoon hakeutuneesta huumeiden käyttäjästä neljää hoidettiin yaban takia. Aasian huumehimo on nyt niin tuottoisaa, että se houkuttelee rikosjärjestöjä kautta maailman. Iranilaisia ja länsi-afrikkalaisia huumekuriireja pidätetään toistuvasti Aasian lentokentillä.

Metamfetamiinia on halpaa ja helppoa valmistaa. "Metlaboratorioita" on vaikea havaita satelliiteista päinvastoin kuin oopiumpeltoja Kaakkois-Aasian ylängöillä.

”Jokin maasta kasvava on helpompi havaita kuin laboratorio, joka voidaan purkaa ja siirtää uuteen paikkaan parissa tunnissa”, kertoo Thomas Pasquarello, USA:n huumepoliisin DEA:n aluejohtaja. ”Ja nämä laboratoriot pystyvät tuottamaan huikeita määriä metamfetamiinia”.

Alueen lainvalvontaviranomaiset ovat hukkumassa ilmiön alle. Thaimaan poliisi takavarikoi vuonna 2009 27 miljoonaa pilleriä; viime vuonna liki 40 miljoonaa eli melkein 50% enemmän. ”Takavarikoit tänään 2 miljoonaa pilleriä ja salakuljettejat valmistavat 10 miljoonaa heti seuraavana päivänä", selittää Thaimaan huumepoliisin päällikkö Suchai Chindavanich. ”Tämä työ on loputonta.”

Turhautuminen ja työn turhuus tulee selväksi thaimaalaisessa kylässä Mekong-joen partaalla, mistä näkyy sekä Burma että Laos. Täällä päiväturistit poseeraavat valtavan kultaisen Buddhan patsaan edessä ja hypistelevät Kultaisen kolmion tarjoamaa turistikrääsää.

Läheisestä rajapoliisin luutnantti Wichai Champatoomin toimiston ikkunasta näkyy Burma, Mekong ja Laos. Hänellä on liki mahdoton työsarka partioida 193 kilometrin pätkää jokea. ”Yritämme parhaamme mutta meillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi miehiä alueen partiointiin.”

Jokainen - kalastaja, kauppias, bambua leikkaava kylän asukki - on potentiaalinen huumekuski ja he voivat ylittää Mekongin missä tahansa. Kuivalla kaudella joen yli pääsee vaikka kaahlaamalla.

Thaimaan puolella vahtiverkosto varmistaa tuotteen turvallisen kulun harvoin käytetyillä pikkuteillä kohti maan kaupunkeja ja metropoleja. ”Salakuljettajat liikkuvat nopeasti. Olemme aina askelen heidän jäljessä”, kertoo Wichai.

Amerikkalainen yhteys

HeroinSunnuntaina aamupäivällä Thaimaan keskusrikospoliisi on kutsunut koolle pikaisen lehdistötilaisuuden Bangkokin päämajaansa. TV-kameroita varten on pöydälle ladottu sata pokkarin kokoista pakettia. Jokaisessa on selvästi erottuva yhtyneen Wa-valtion armeijan tunnus, mikä kertoo Burmassa valmistetusta huippuluokan heroiinista. Tämä etnisen vähemmistön armeija on taistellut Burman sotilasjunttaa vastaan vuodesta 1989. Erä on yhteispainoltaan 36 kiloa ja sen tukkuarvo Thaimaassa on 750 000 dollaria. Erän arvo katukaupassa USA:ssa on vähintään viisinkertainen.

Takavarikko on Thaimaan poliisin ja DEA:n viiden kuukauden yhteistyön tulosta. Tämän tilaisuuden piti olla suuri ylpeyden aihe Thaimaan ja USA:n huumeiden vastaisille virkamiehille mutta nyt sitä leimaa lähinnä nolostus. Esille marssitetaan neljä epäiltyä käsiraudoissa - kaksi miestä ja kaksi naista. Heidät on pidätetty edellisenä päivänä Fangissa lähellä Burman rajaa yhdessä 41-vuotiaan Preeda Trakulpreedan kanssa, joka on yksi suurimmista thaimaalaisista heroiinikauppiaista. Mutta hän pääsi jotenkin pakenemaan ollessaan kuuden tai seitsemän aseistetun poliisin vartioimana. ”Tämä ei näytä hyvältä , myöntää hieman hämillään Thaimaan rikospoliisin johtaja Narat Sawettana, jonka pitäisi tutkia pakoa.

Tilannetta vaikeuttaa se, että korruptoituneet virkamiehet antavat usein vihjeitä suuren mittakaavan salakuljettajille ratsioista, kertoo entinen DEA:n agentti, jolla on vuosien kokemus Thaimaasta ja joka suostuu puhumaan vain nimettömänä.

”Jos saat napattua joka kahdenkymmenennen tai vaikkapa joka kolmenkymmenennen Thaimaahan saapuvan lastin, on se ihan OK korruption takia. Katso myös takavarikkoja: jotkin niistä on valtavia amerikkalaisen mittapuun mukaan. Mutta kuka joutuu vankilaan? Yleensä joku tavallinen hemmo, joka on palkattu ajamaan kuorma-auto pisteestä A pisteeseen B. Vaikka joku iso kiho pidätettäisiinkin - mikä on hyvin harvinaista - eivät he ikinä joudu vankilaan.”

Entäpä nämä lehdistötilaisuuksissa esitellyt salakuljettajat tänään? ”He ovat pelkkiä kuljettajia, joita me kutsumme nimellä ”roadkill"", entinen DEA-mies selittää.

USA:n vahva läsnäolo Kultaisessa kolmiossa juontaa juurensa Vietnamin sotaan, josta tuhannet sotilaat palasivat kotiin heroiiniriippuvaisina. Nykyään suurin osa USA:ssa käytetystä heroiinista on peräisin Kolumbiasta ja Meksikosta mutta DEA:n läsnäolo Aasiassa on isompaa kuin koskaan. Sillä on nykyään 87 toimistoa 63:ssa maassa - mukaan lukien Burma, joka on tiukkojen USA:n asettamien rajoitusten kohteena. DEA:n tiedonantajat vahvistavat juntan sekaantumisen huumekauppaan, mikä paljastui Wikileaksin vuotamista diplomaattiviesteistä. Silti DEA:lla on läheiset suhteet Burman poliisin kanssa ja se kiittelee yhteistyöstä, mikä näkyy lisääntyvinä huumetakavarikoina.

DEA:n levittäytymistä tarvitaan taistelussa huumekaupan maailmanlaajuista verkostoitumista vastaan, väittää Pasquarello. Etelä-amerikkalaista kokaiinia voidaan salakuljettaa Aasian läpi, säilyttää Afrikassa ja myydä Euroopassa, ja rahat viedään takaisin Etelä-Amerikkaan. Tutkinta yhdellä mantereella johtaa takavarikointiin toisella. DEA on lainvalvontaviranomaisten pääasiallinen kouluttaja sellaisissa maissa kuten Thaimaa. Siellä DEA:n asiantuntemus ja tiedustelu näyttää olevan melkein jokaisen ison takavarikon takana.

Oopium-unikon viljelyn lisääntymisestä huolimatta Pasquarello sanoo metamfetamiinin kasvavan tuotannon olevan DEA:n ensisijainen kohde Kaakkois-Aasiassa. ”Eikä se ole ainoastaan metamfetamiini. Me kohdistamme toimintaamme etelä-amerikkalaisen kokaiinin lisääntymiseen tällä alueella.” Hänen mukaansa pari vuotta sitten kahdenkymmenen kilon kokaiinierän takavarikko olisi ollut suuri juttu. Vuonna 2009 USA:n rannikkovartioston kiinnitettyä huomio yhteen kiinalaiseen kalastusalukseen heitti sen miehistö mereen miljoonien dollareiden lastin: kaksi tonnia kokaiinia.

Asiantuntijoiden mukaan takavarikoiden lisääntyminen ei merkitse parempaa lainvalvontaa. ”Jos takavarikoitujen tuotteiden määrä kasvaa, merkitsee se, että lisää tuotteita tulee markkinoille”, sanoo UNODC:n edustaja Lewis. Ja vaikka kymmeniä miljoonia pillereitä saadaan kiinni, niitä tuottavat tehtaat jäävät sulkematta. Burmassa takavarikoitiin vuonna 2009 24 miljoonaa pilleriä muttei suljettu ainoatakaan tehdasta.

Pasquarello on toiveikkaampi: ”Olemme olleet tehokkaampia toiminnassamme. Suuremmat takavarikot ovat merkki paremmasta tiedustelusta, paremmasta yhteistyöstä ja pätevämmästä tiedosta salakuljettajien työstä.”

Hän ylistää myös Thaimaata ja muita DEA:n kumppaneita alueella ”Kultaisen kolmion toiminnan tukahduttamisesta. On nousuja ja laskuja, toiminnassa on erilaisia piikkejä. Mutta alue ei ole enää entisensä.”

Thaimaan rikospoliisin edustaja Suchai on synkempi arviossaan: ”Vaikka pyrimme eteenpäin, kaadumme taaksepäin. Takavarikoimme pienempiä yaba-määriä mutta useammin. Joskus huumetta kuljetetaan jauheena ja puristetaan pillereiksi täällä. Ne kuviot muuttuvat koko ajan.”

Taistelu ollaan häviämässä

Vuonna 1998 YK:n yleiskokous piti erityisistunnon huumeista otsikolla "A drug-free world — We can do it!". Siitä luovuttiin myöhemmin. ”En usko tällaisen utopian olevan mahdollista. Me yritämme vain rajata huumekaupan leviämistä”, sanoo UNODC:n edustaja Lewis.

Miksi sitten Kaakkois-Aasian maiden liitossa poliitikot vannovat, että siihen kuuluvat kymmenen maata, joihin Laos, Burma ja Thaimaa kuuluvat, ovat huumeettomia vuoteen 2015 mennessä? ”He ehkä tietävät, ettei niin käy, mutta se on viesti, jonka he haluavat lähettää kansoilleen”, sanoo Tom Blickman, joka edustaa Amsterdamissa toimivaa Transnational Institute -tutkimuslaitosta. Kansa haluaa nopeita ratkaisuja ja poliitikot haluavat aina luvata heille sellaisen.

Tällaiset epärealistiset tavoitteet johtavat sortotoimiin ja haittoja aiheuttaviin toimenpiteisiin huumeiden käyttäjille, jotka joutuvat useammin vankilaan kuin pääsevät hoitoon - katso mitä tahansa Aasian epätoivoisen täyteen ahdettua vankilaa. ”Huumeiden kysyntää on yritetty vähentää sortotoimenpiteillä parikymmentä vuotta eikä se toimi”, selittää Blickman.

Eivätkä toimi huumehoitolaitoksetkaan, jotka monissa Aasian maissa ovat huonosti rahoitettuja - ja vaikka metamfetamiinin käyttäjät kansoittavat niitä, on ne suunniteltu käsittelemään heroiini- ja oopiumriippuvaisia. Aasiassa suurin osa huumeiden käyttäjistä lähetetään pakkohoitoon armeijatyylisiin perusleireihin. Jotkin niistä ovat suoranaisia rotankoloja. Kambodzassa hoidokit joutuvat kärsimään kidutuksesta ja pakkotyöstä Human Rights Watch’in vuoden 2010 raportin mukaan. New Yorkissa päämajaansa pitävä järjestö löysi samanlaista ”epäinhimillistä hoitoa” vastaavista keskuksista Kiinassa, missä puoli miljoonaa huumeiden käyttäjää on koko ajan hoidossa YK:n HIV/AIDS -ohjelman mukaan.

Nämä leirit eivät ole pelkästään epäinhimillisiä vaan myös tehottomia. WHO:n vuoden 2009 raportin mukaan Kiinan, Malesian ja Vietnamin pakkohoitolaitosten retkahdusprosentti on 60:n ja 95:n välillä. Kambodzassa se on 100.

Mikä olisi vaihtoehto? Kohdistetaan huomio huumeiden terveydellisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten haittojen minimointiin - esimerkiksi metamfetamiinista riippuvaisille psykologista ohjausta ja neulojen vaihto-ohjelmia huumeiden käyttäjille tartuntatautien ehkäisyyn. Näiden toimenpiteiden kannattajat kuten UNODC ja WHO tiedostavat, että yhteiskunnissa on aina huumeita ja huumeiden käyttäjiä, mitä poliitikot ovat haluttomia myöntämään. Riippuvuus ei ole rikos vaan krooninen tauti. Haittoja vähentävä politiikka on turvallista ja taloudellista - käyttäjän hoitaminen on halvempaa kuin vangitseminen - ja tämä perustuu tutkitulle tiedolle eikä toiveajattelulle.

Ja ketkä hyötyvät eniten tästä epäonnistumisesta tarttua Aasian huumeiden kysyntään? Kultaisen kolmion huumeparonit.

Add comment


Security code
Refresh

Copyright © 2010 Turun seudun kannabisyhdistys. Powered by Joomla
Template designed by Towfiq I.