Vuoden henkilö: Meksikon rauhanliikkeen luoja Javier Sicilia

Kun huumejengi murhasi brutaalisti Javier Sicilian 24-vuotiaan pojan, terveyshallinnon opiskelijan Juan Franciscon, tuli siitä etusivun uutinen Meksikossa, koska 55-vuotias Sicilia on yksi Meksikon tunnetuimmista kirjailijoista ja runoilijoista. Omalle kohdalle sattunut murhenäytelmä sai Sicilian ymmärtämään, kuinka tuntemattomia suurin osa Meksikon verisen huumesodan 50 000 uhrista on. Sicilia uskoo, että Meksikon presidentin Felipe Calderonin viisi vuotta kestänyt sotilaskampanja Meksikon huumekartelleja vastaan on pelkästään kiihdyttänyt väkivaltaa. Sicilia loi Movement for Peace with Justice and Dignity -kansalaisliikkeen rauhan puolesta oikeudenmukaisuuden ja arvokkuuden säilyttämiseksi, jota epävirallisesti kutsutaan myös nimillä Hasta la Madre! tai Fed Up! eli "jo riittää!" - nopeuttaakseen mafiamaisen verenvuodatuksen lopettamista ja luodakseen uusia rikollisuuden vastaisia strategioita ja uudistuksia.

Javier SiciliaKansalaisliikkeen rivit ja mielenosoitukset kasvoivat nopeasti sadoista satoihin tuhansiin kulminoituen viime kesäkuussa karavaaniin, joka matkasi läpi yli kymmenen kaupungin, joissa ihmiset toivat esille kuvia murhatuista sukulaisistaan. Antamalla kasvot ja nimet Meksikon huumesodassa kuolleille sai Sicilia presidentti Calderonin järjestämään kesällä Meksiko Cityn Chapúltepecin linnassa konferenssin, jossa keskusteltiin niistä oikeuslaitoksen ja yhteiskunnan uudistuksista, joita Meksikon hallitseva luokka on sivuuttanut liian kauan, mutta joiden toteuttaminen on ainoa tapa lopettaa Meksikon huumesodan painajainen.

Sicilia, joka on vasemmistosuuntautunut, henkisesti roomalaiskatolinen (mystisen runoutensa lisäksi hän on kirjoittanut romaanin Johannes Kastajasta), näyttää edelleen samanlaiselta parroittuneelta boheemilta, millainen hän oli kampanjan alussa. Hän puhui Time-lehdelle siitä, kuinka hän käänsi oman henkilökohtaisen kauhunsa kansalliseksi toivoksi:

”Sain kauhean uutisen Juan Franciscon murhasta ollessani konferenssissa Filippiineillä. Palatessani Cuernavacaan, missä poikani ja hänen ystäviensä murhat tapahtuivat, olin suurissa henkisissä tuskissa. Mutta tullessani krematorioon minun piti käsitellä tiedotusvälineiden toimintaa. Pyysin toimittajilta hieman kunnioitusta; kerroin tapaavani heidät seuraavana päivänä kaupungin keskusaukiolla. Saapuessani paikalle huomasin heidän hankkineen paikalle pöydän tiedotustilaisuutta varten ja ymmärsin siitä tulevan isomman kuin odotin.”

”En ole koskaan ajatellut aloittavani jotain liikettä tai olevani minkään asian puhemies. Olen runoilija ja runoilijoiden tiedetään tekevän työtä hieman hämärämpien ajatusten kanssa. Mutta noina hetkinä sain muistutuksen siitä, että sielun olemassaolo voi myös olla väkevä. Päällimmäisin ajatukseni oli se, että meidän pitää nimetä ja antaa hahmo tälle tragedialle ja jollakin tavalla saada asia liikkeelle tavallisten ihmisten keskuudessa sen kertomiseksi hallitukselle, että haluamme jotakin uutta ja varsinkin uusia laitoksia, jotka taistelevat laittomuuksia, lahjontaa ja rankaisemattomuuden perinnettä vastaan, eikä pelkästään kartellien vaan myös valtiovallan tekemiä vastaan.”

”Meksikolla on pitkä kansannousujen perinne vallankumouksesta vuoden 1968 mielenosoituksiin ja vuoden 1994 Zapatisti-kapinaan. Meidän turvallisuuden puutteeseen - murhat, sieppaukset ja kiristykset - tarttuminen on vaikeampaa. Kuten missä tahansa kansannousussa, meidän pitää tavoittaa keskiluokka ja saada murhat ja katoamiset kansalliseen tietoisuuteen, tehdä meidän kansallinen tuska näkyväksi. Huumesodan tilastot kätkevät nämä kasvot; vallassa olevat yrittävät uskotella meille, että kaikki kuolleet ovat rikollisia, pelkkiä torakoita. Tämä meidän pitää muuttaa ja antaa nimet uhreille. Tämä tarkoitti rikollisten kuolemia mutta myös viattomien kuten Juan Franciscon kuolemaa. Lisäksi meidän pitää keskittyä köyhyyteen ja taloudellisten mahdollisuuksien puuttumiseen, jotka ruokkivat rikoliisuutta.”

”Ensimmäisenä sunnuntaina Juan Franciscon kuoleman jälkeen julkaisin avoimen kirjeen maamme poliitikoille ja sanoin siinä 'Estamos hasta la madre!', olemme saaneet tarpeeksi! Olin yllättynyt saamastani palautteesta vaikka ei olisi pitänyt. Sanonta ’hasta la madre!' on hyvin meksikolainen, mutta siinä on vahva uskonnollinen merkitys. Äiti, kuten Meksikon roomalaiskatolisen kirkon pyhimys Guadalupen neitsyt, on pyhä. Tämän lausuminen tarkoittaa syytöstä suojelevan äidin loukkauksesta ja että kyseessä on pyhäinhäväistys. Sanonta on hyvin vahva ja hyvin meksikolainen mutta samalla runollinen omalla tavallaan. Se sai joka tapauksessa sellaista vastakaikua, mikä ylitti odotukseni.”

”Ikimuistoisin päivä oli ensimmäinen marssimme Cuernavacasta Meksiko Cityyn toukokuussa. Meitä oli alussa 200 ihmistä ja saapuessamme Meksiko Cityn pääaukiolle oli joukkomme kasvanut jo sataan tuhanteen. Muistan kuulleeni Meksiko Cityyn saapuessani yhdessä yliopistorakennuksessa soitettavan Mozartin sielunmessua. Mutta aukiolla oli selvä lupaus uudesta elämästä. Se oli sellainen kansan ihme, jota me tarvitsimme.”

”Liikkeen menestys yllätti minut. Aikomukseni alussa oli kertoa näiden rikosten kauhuista ja miten hallitus toimii väärin niiden edessä. Tein sen mitä sydämeni käski minun tekemään. Oli suuri yllätys kokea koko kansan antama vastakaiku. Katolisena ajattelen paljon armoa ja tämä oli yhtä yllättävää kuin kokea jumalan antama armo. Sitä ei voinut odottaa mutta se oli vastaus kokemaani tuskaan. Se helpotti poikani kuoleman aiheuttamaa tuskaa.”

Lähde: Time 14.12.2011

Movement for Peace with Justice and Dignity -liikkeen tuore esittelyvideo, jossa poliittisen satiirin keinoin havainnollistetaan Meksikon huumesodan osapuolia:

Lisää Meksikon rauhanliikkeestä ja huumesodasta:

Meksikossa syntyi laaja kansalaisliike huumesodan lopettamiseksi

Meksikon murhamysteeri

Add comment


Security code
Refresh

Copyright © 2010 Turun seudun kannabisyhdistys. Powered by Joomla
Template designed by Towfiq I.