DEA:sta on kehittynyt kansainvälinen tiedusteluorganisaatio

Lähde: New York Times 26.12.2010

DeaPresidentti Nixon perusti USA:n huumepoliisin eli DEA:n vuonna 1973 yhdistämällä eri huumeiden kanssa toimivat toimistot yhteen. Tämä oli osa hänen politiikkaansa nostaa huumeongelma liittovaltion politiikassa aikaisempaa merkittävämpään asemaan. Nixonin retoriikassa huumeet olivat yhteiskunnan vihollinen numero yksi mutta huumesodan aloittaminen tyssäsi hänen uransa kompastumiseen ns. Watergate-skandaaliin.

1980-luvulla DEA:n merkitys, budjetti ja henkilökunnan määrä kasvoi huomattavasti presidentti Reaganin alkaessa toteuttaa Richard Nixonin julistamaa huumesotaa. Jo silloin jotkin USA:n huumepolitiikan kriitikot pitivät huumesotaa militaristisena vallankaappauksena huumeongelman varjolla.

DEA:sta on tullut maailman kattava tiedustelupalvelu, jonka ote ulottuu kauas huumekuvioiden ulkopuolelle ja jolla on niin laaja salakuuntelupalvelu, että sen täytyy torjua poliitikkoja, jotka pyrkivät käyttämään sitä omia vihollisiaan vastaan.

Wikileaksin vuotamat diplomaattiviestit tarjoavat yksityiskohtaisen näkymän siihen maailmaan, missä rikkaat salakuljettajat lahjovat poliitikkoja ja virkamiehiä. DEA:lla on 87 toimistoa 63 maassa ja vuosikymmenten mittaan siitä on FBI:n varjossa kasvanut toimisto, joka on enemmän kuin huumepoliisi. Sillä on yhteyksiä sellaisiinkin hallituksiin, jotka ovat lähettäneet CIA:n maastaan.

Koska huumeongelma on levinnyt kaikkialle, on nykyajan DEA:lla yhteyksiä sellaisten hallitusten kanssa, kuten Nicaragua ja Venezuela, joiden diplomaattiset suhteet Yhdysvaltoihin ovat huonot. Moni haluaa hyötyä DEA:n teknisestä osaamisesta.

Panama ja Paraguay


Vuonna 2009 Panaman oikeistopresidentti Ricardo Martinelli vaati saada käyttää DEA:n salakuuntelulaitteita vasemmistolaisten vastustajiensa vakoilemiseen, koska hän uskoi näiden suunnittelevan hänen surmaamistaan.

DEA epäröi sitä, ”ettei Martinelli erottele laillisia turvallisuuskohteita poliittisista vihollisista”, ja kieltäytyi. Martinelli uhkasi karkottaa DEA:n maasta sanoen, että muut maat kuten Israel täyttäisi mielihyvin hänen pyyntönsä.

Diplomaatit alkoivat epäillä hänen motiivejaan. Heidän lähteidensä mukaan presidentin serkku auttoi siirtämään kymmeniä miljoonia dollareita Panaman lentokentän läpi joka kuukausi. Diplomaattiviestin mukaan ei ole mitään syytä uskoa nykyhallituksen olevan edeltäjiään vähemmän korruptoitunut.

Vuonna 2010 Paraguayn hallitus vaati DEA:ta salakuuntelemaan kapinallista Paraguayn kansanarmeijaa, EPP:tä. DEA:n kieltäydyttyä sisäministeri uhkasi karkottaa toimiston: ”Huumeiden vastainen toiminta on tärkeää mutta huumeet eivät kaada hallitusta. EPP voi.”

USA:n viranomaiset taipuivat pyyntöön sillä ehdolla, että Paraguayn korkein oikeus hyväksyy toimet.

”Olemme hyvin varovaisesti pujotelleet tässä herkässä ja poliittisesti arassa tilanteessa. Mutta meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa.”

DEA kahmii valtaa terrorismilla


Perustamisensa jälkeen vuonna 1973 DEA on huumekaupan monikansallisen luonteen takia vakaasti laajentanut kansainvälistä pelikenttäänsä mutta sitä on kasvattanut myös byroon sisäiset voimat, jotka kahmivat lisää toimivaltuuksia. Vuoden 2001 terrorihyökkäysten jälkeen DEA:n johtajat ovat ottaneet huumekaupan ja terrorismin välisen kytköksen uudeksi perusteluksi toimintansa laajentamiseksi.

”Afganistanissa DEA:n virkamiehet ovat vakuuttuneita siitä, ettei korkean tason huumekauppiailla ja Taleban kapinallisilla ole mitään eroa”, kertoi DEA:n johtaja Karen Tandy EU:n virkamiehille Brysselissä vuonna 2007.

Kahden DEA:n etsintäkuuluttaman pahamaineisen aseiden salakuljettajan luovutusprosessi on esimerkki DEA:n toiminnasta huumevalvontatehtäviensä ulkopuolella. Syyrialaista Espanjassa vangittua Monzer al-Kassaria ja venäläistä Thaimaassa vangittua Viktor Boutia syytettiin laittomista asekaupoista DEA:n agenteille, jotka näyttelivät aseiden ostajia Kolumbian kapinallisille. Kumpaakaan vastaan ei nostettu huumesyytteitä.

Deabout

Vuonna 2009 kolmea malilaista miestä syytettiin tonnien kokaiinilastien salakuljetuksen suunnittelusta vuonna 2006 lakiin lisätyn narkoterrorismilain nojalla.

DEA:n mukaan syytetyt väittivät olevansa yhteyksissä terroristeihin vaikka viranomaiset kertoivat, ettei heillä ollut mitään itsenäistä tietoa yhteyksistä. Alueen asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei alueen terroristeillä ole merkittävää osaa huumeiden salkuljetuksessa, ja arvostelijoiden mielestä ”terrorismin” kytkeminen mihin tahansa juttuun tuottaa lisäresursseja ja vakuuttaa valamiehistön.

Poltetaan huumeet

DEA toimintaa laajentaa useimmiten kuitenkin ulkoiset tekijät kun salakuljettajat hakevat uusia reittejä uusien markkinoiden avautuessa. Meksikon kartellien otettua haltuunsa Etelä- ja Pohjois-Amerikan väliset huumekuljetukset, ovat kolumbialaiset kartellit alkaneet siirtää kokaiininsa Länsi-Afrikan kautta Eurooppaan.

Vuonna 2008 Guinean pääministeri tunnusti USA:n suurlähettiläälle hallitsevan presidentin Lansana Conten pojan Ousmane Conten olevan maansa suurin huumekauppias.

Muutaman päivän päästä suurlähettiläs raportoi korruption olevan vieläkin syvemmällä. Värikkäästi kirjoitetussa viestissä diplomaatti kuvaa suurta huumeiden polttamisesitystä, jolla hallitus viestitti olevansa sitoutunut huumeiden vastaiseen sotaan.

Guinean huumetsaari, poliisipäällikkö ja oikeusministeri olivat läsnä katsomassa kun virkamiehet sytyttivät kokon, jossa piti olla liki 200 kiloa marihuanaa ja 400 kiloa kokaiinia arvoltaan 6,5 miljoonaa dollaria.

Diplomaatti kirjoitti koko esityksen olleen huijausta. Hän oli saanut aiemmin tiedon, että kokaiini oli korvattu maniokkijauholla, mikä kertoi Guinean hallinnon olevan ”huumekorruptoitu ylintä tasoa myöten”.

Kaikkeen ei tarvita DEA:n teknistä know-how:ta. Suurlähettilään autonkuljettaja oli vainunnut petoksen.

”Tiedän miltä palava marihuana haisee. Tämä ei haissut lainkaan.”

Add comment


Security code
Refresh

Copyright © 2010 Turun seudun kannabisyhdistys. Powered by Joomla
Template designed by Towfiq I.