Kannabiksen laillistamista koskevassa keskustelussa esitetään keskenään ristiriitaisia väitteitä kannabiksen käytön aiheuttamista mielenterveysongelmista ja toisaalta sen lääkinnällisistä vaikutuksista mielenterveyteen. Nyt laillisen lääkekannabiksen on havaittu vähentävän itsemurhia.
Kannabiksen vastustajat väittävät kannabiksen käytön lisäävän masennusta, ahdistusta, psykooseja ja skitsofreniaa. He väittävät myös, että kannabiksen haittavaikutukset ovat pitkäaikaisia ja käyttäjät ovat vaarassa kärsiä heikentyneestä psykologisesta terveydestä myöhemmällä iällä.
Epidemiologisissa tutkimuksissa on löydetty positiivinen yhteys kannabiksen käytön ja itsemurhiin liittyvien oireiden kuten masennuksen ja itsemurha-ajatusten välillä. Tämä yhteys voi kuitenkin syntyä vaikeasti havainnoitavien tekijöiden kautta tai se heijastaa itselääkintää. Tuore epidemiologisen tutkimuksen analyysi paljastaa, että suurimmassa osassa tutkimuksia käänteisen syy-yhteyden ongelmaa ei ole otettu huomioon eli syy-seuraussuhteen suunta on jäänyt tutkimatta.
Tässä tutkimuksessa käänteisen kausaalisuuden ongelma ja yksilötason huomiota vaille jäänyt heterogeenisyys vältettiin tutkimalla lääkekannabiksen laillistamisen ja toteutuneiden itsemurhien välistä yhteyttä.
Käytännön syynä tutkimukselle oli se, että tähän mennessä ei ole lainkaan tutkittu lääkekannabislakien hyväksymisen vaikutuksia itsemurha-aikeiden toteuttamiseen, vaikka itsemurhat ovat 10. yleisin kuolinsyy USA:ssa.
Tutkimuksen mukaan lääkekannabiksen hyväksyneissä osavaltioissa itsemurhat ovat laskeneet keskimäärin 5% ja 20-29-vuotiaiden miesten kohdalla peräti 11% sekä 30-39-vuotiaiden miesten kohdalla 9%. Lääkekannabiksen hyväksymisen ja naisten tekemien itsemurhien välinen yhteys on epämääräisempi.
Ihmisen kokemat negatiiviset järkytykset vähentävät odotettavissa olevan elinajan hyödyllisyyden kokemista siinä määrin, että yksilö päättää ottaa itsensä hengiltä. Tämä tutkimuksessa havaittu laillistamisen ja itsemurhien negatiivinen yhteys on samansuuntainen sen havainnon kanssa, että kannabiksen käyttö auttaa selviytymään tällaisista järkytyksistä.
{xtypo_quote_right}Lääkekannabislakien hyväksyminen aiheutti tutkimuksen mukaan alkoholiin liittyvien liikenneonnettomuuksien, alkoholin käytön ja oluen myynnin jyrkän laskun{/xtypo_quote_right}Tälle on myös vaihtoehtoinen selitys. Lääkekannabislakien hyväksyminen aiheutti tutkimuksen mukaan alkoholiin liittyvien liikenneonnettomuuksien, alkoholin käytön ja oluen myynnin jyrkän laskun. Aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu alkoholin käytön ja itsemurhien yhteys nostaa esille sen mahdollisuuden, että lääkekannabiksen hyväksyminen vähentää itsemurhia vähentämällä alkoholin käyttöä.
Lääkekannabiksen laillistaminen on siten johtanut nuorten miesten henkisen hyvinvoinnin kohentumiseen, mikä heijastuu itsemurhaluvuissa. Lääkekannabislakien kritisoijat ovat usein tuoneet esille sen, että lääkekannabista määrättäisiin myös epämääräisillä syillä, mutta tämä tutkimus osoittaa, että lääkekannabislakien laajentaminen koskemaan myös ihmisen kokemia psyykisiä ongelmia kannattaa.
Itsemurhat skitsofreenikoiden keskuudessa
Edellä mainittua tutkimusta tukee tuore Australiassa tehty tutkimus, jossa selvitettiin skitsofreniapotilaiden itsemurhia.
Itsemurhat ja itsemurhayritykset ovat yleisiä skitsofreniapotilaiden joukossa ja päihderiippuvuuden on havaittu nostavan itsemurhariskiä. Tämä yhteys ei kuitenkaan ole ollut suoraviivainen, eikä sitä ei ole tutkittu tarkemmin.
Tutkimuksessa seurattiin 821 skitsofreniapotilaan elämää ja siinä selvisi, että alkoholiriippuvuudesta kärsivien kohdalla itsemurhariski nousi huomattavan korkeaksi, mutta kannabiksen käyttäjillä tai siitä riippuvaisilla itsemurhariski ei kohonnut. Täten alkoholin väärinkäyttö on skitsofreniasta kärsiville riskitekijä itsemurhariskin lisääjänä riippumatta samanaikaisesta riippuvuudesta muihin aineisiin.
Lapsuusajan traumojen vaikutus aivojen rakenteeseen
Martin Teicherin johtama tutkimusryhmä havaitsi 193 18-25-vuotiasta henkilöä käsittäneessä tutkimuksessa, että lapsuudessa koettu hyväksikäyttö ja pahoinpitely muuttavat kehittyvien aivojen rakennetta surkastuttamalla muistin kannalta oleellisen hippokampuksen alueita.
Tämä löytö voi selittää sen, miksi lapsuudessa koettu stressi nostaa psykiatristen häiriöiden riskiä aikuisena, joihin kuuluu masennus, skitsofrenia, post-traumaattiset stressioireet, riippuvuusongelmat sekä itsemurhat.
Näiden aivoalueiden tiedetään olevan herkkiä stressihormonille, joka ilmeisesti vaikuttaa kehittyvien aivojen solujen ja kudoksien kasvuun. Tämä on ensimmäinen näin laaja ihmisillä tehty tutkimus lapsuuden stressin vaikutuksista aivojen kehitykseen, mutta tämä löydös on yhtenevä eläinkokeissa saatujen tulosten kanssa.
Tällaiset tutkimustulokset osoittavat, että pahoinpitely voi jättää piileviä ja pysyviä vaurioita ihmisruumiiseen. Jos ymmärrämme sen, että lapsen pahoinpitely aiheuttaa piileviä vaurioita, jotka voivat nousta pintaan vuosien kuluttua muistiongelmina, on lasten pahoinpitelyn ehkäiseminen hyvää yhteiskuntapolitiikkaa. Summittaisesti rankaiseva huumepolitiikka ei sitä ole.
Lähde: D. Mark Anderson, Daniel I. Rees & Joseph J. Sabia: High on life? Medical marijuana laws and suicide. January 2012. IZA DP No. 6280, McLean D, Gladman B, Mowry B: Significant relationship between lifetime alcohol use disorders and suicide attempts in an Australian schizophrenia sample ja New Scientist 13.2.2012
