Dekriminalisaatioaalto Latinalaisessa Amerikassa jatkuu: Kolumbian perustuslakituomioistuin hyväksyi hallituksen aloitteen dekriminalisoida pienten kannabis- ja kokaiinimäärien hallussapidon. Alle 20 gramman kannabis- ja yhden gramman kokaiinimäärän hallussapidosta voidaan kuitenkin velvoittaa hoitoon riippuen käyttötavasta, mutta siitä ei enää syytetä eikä pidätetä. Vain viikkoa aiemmin Uruguayn hallitus ilmoitti aikovansa laillistaa kannabiksen kasvatuksen ja myynnin.
Viime vuonna Kolumbian korkein oikeus avasi lainmuutokselle mahdollisuuden määräämällä edellisen presidentti Alvaro Uriben kaudella vuonna 2009 säädetyt huumelait perustuslain vastaisiksi. Tämän lainsäädännöllisen tyhjiön täyttämiseksi presidentti Juan Manuel Santos sääti dekriminalisoinnin osaksi uutta kansalaisten turvallisuuden takaavaa lainsäädäntöä, jolla yritetään puuttua erilaisiin turvallisuutta heikentäviin ongelmiin lapsisalakuljetuksesta jalkapallohuliganismiin.
Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan huumeiden käytöstä rankaiseminen rikkoo persoonallisuuden vapaan kehityksen periaatetta.
”Huumeiden käytön kieltävä laki merkitsee perusoikeuksien kieltämistä, se tukahduttaa ja rankaisee mitä ankarimmilla tavoilla henkilökohtaisesta päätöksestä hylätä oma, henkilökohtainen terveys, mikä päätös on ihmisen henkilökohtainen eikä loukkaa muiden yhteiskunnan jäsenten oikeuksia”.
Kolumbian puolustusministeri Juan Carlos Pinzon sanoi lausunnossaan, että Kolumbia taistelee edelleen huumeiden salakuljetusta vastaan.
Drug Policy Alliancen Ethan Nadelmann kommentoi Kolumbian dekriminalisointia:
”Latinalaisen Amerikan valtioissa esitetyt dekriminalisointialoitteet eivät ole yleensä oikeusistuimien vaan presidenttien tai lainsäätäjien tekemiä aloitteita. Presidentti Santosin lisäksi Guatemalan uusi presidentti Otto Perez Molina ajaa dekriminalisointia samoin kuin eri tavoin ja eri tasoilla myös Costa Rican, Uruguayn, Ecuadorin ja Argentiinan presidentit. Kannattaa muistaa, että useimmat Latinalaisen Amerikan maat eivät ikinä kriminalisoineet huumeiden hallussapitoa henkilökohtaiseen käyttöön. Tämä nykyinen trendi seuraa eurooppalaisia uudistuksia, jotka alkoivat jo 1990-luvulla. Vuonna 2001 huumeet dekriminalisoinut Portugali on toiminut esimerkkinä.”
”Dekriminalisoinnilla ei näytä olevan vaikutusta laittomien huumeiden käytön yleisyyteen. Pääasiallinen vaikutus on pidätysten ja varsinkin vähemmistöryhmien jäsenten pidätysten väheneminen, katutason poliisin korruption väheneminen, poliisin resurssien kohdentaminen vakavaan rikollisuuteen, oikeudenkäyntikulujen väheneminen sekä huumeriippuvuuden käsitteleminen terveysongelmana rikosongelman sijaan.”
”USA:ssa uudistuksen vetovoima on kasvamassa varsinkin kannabiksen dekriminalisoimiseksi. Massachusetts lievensi rankaisemista vuonna 2008, Kalifornia 2010, Connecticut 2011 ja Rhode Island tänä vuonna. Kaikissa osavaltioissa muiden laittomien huumeiden hallussapitoa pidetään edelleen rikoksena. Kolmetoista osavaltiota, Columbian piirikunta (Washington D.C.) ja liittovaltio pitää muiden huumeiden henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun määrän hallussapitoa vähäisenä rikoksena, josta voi maksimissaan saada vuoden vankeutta. Muut 37 valtiota pitävät kokaiinin, heroiinin ja muiden huumeiden henkilökohtaista hallussapitoa törkeänä rikoksena, josta voi saada jopa vuosien vankeusrangaistuksen”.
Lähde: Drug Policy Alliance 29.6.2012, Colombia Reports 29.6.2012 ja 25.8.2011
