Tusky uutisoi aiemmin Uruguayn kymmenen vuoden kokemuksista kannabiksen laillisessa valvonnassa ja kaupassa. Uusi vahvempi lajike Gamma on kaksinkertaistanut kannabiksen myynnin apteekeissa. Valvonnan kehittämisessä on vielä töitä sen perustana olleiden ennakkoluulojen osoittauduttua vääriksi. Suurimmat virheet ovat laillistamista ajaneen kansanliikkeen sivuuttaminen laillistamisprosessissa ja käyttäjien rekisteröinti, mikä pitää yllä kannabiskaupan harmaata vyöhykettä. Näistä huolimatta Uruguayn esimerkki rohkaisee muita Amerikan mantereen valtioita lopettamaan epäonnistunut huumesotakokeilu.
Uruguay toi vuoden 2022 joulukuussa apteekkeihin aikaisempia vahvemman marihuanalajikkeen Gamma, jonka THC-pitoisuus on vähintään 15 %. Kysyntä ylitti odotukset, ja valvontaviranomainen IRCCA uutisoi syyskuussa Instagram-tilillään myynnin rikkovan ennätyksiä niin, että heillä on vaikeuksia pitää varastot ajan tasalla.
IRCCA arvioi tämän vuoden myynnin nousevan kaksinkertaiseksi edelliseen verrattuna. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kannabiksen kulutus olisi kasvanut, vaan apteekeissa on nyt sitä tarjontaa, jota kuluttajat ovat odottaneet. Uruguayssa kannabiksen käyttäjien on alusta saakka ollut mahdollista saada vahvempaa kannabista klubien kautta tai kasvattamalla itse.
IRCCA:n nykyinen johtaja Juan Ignacio Tastás on sitä mieltä, että Uruguayn mallia pitää tarkistaa, ja 10-vuotisjuhla on sopiva ajankohta tälle.
“Jos haluaisimme myydä apteekeissa puhdasta CBD:tä, niin laki ei tätä salli”, hän selittää tilannetta.
Eroon vanhoista ennakkoluuloista
Uruguayn lääkekannabisyritysten kamarin, CECAM, puheenjohtaja ja Cannapur yrityksen perustaja Marco Algorta on seurannut politiikan kehitystä tarkkaan. Hänen mielestään laki perustui ennakkoluuloille ja kansainvälinen keskustelu laillistamisesta oli myös ankarampaa 10 vuotta sitten kuin nykyään.
“Kannabiksen tiukkaa valvontaa perusteltiin kymmenen vuotta sitten järjestäytyneen huumekaupan ja “nuorison myrkyttämisen” torjumisella”, Algorta analysoi.
“Vuonna 2013 kukaan ei tiennyt, kuinka kannabiskauppa laillistetaan, Uruguayta kohtaan kohdistui kova kansainvälinen paine vetäytyä hankkeesta, ja laki laadittiin näissä paineissa. Tästä laista tuli kuitenkin malli muulle maailmalle, ja se pitäisi tarkistaa nyt. Tällä lailla on ollut suuri historiallinen merkitys.”
“Lain tavoitteena ei ollut niinkään kehittää kapitalistisia kannabismarkkinoita vaan tarjota kansalaisille kohtuuhintaisia kannabistuotteita. Tämä rajoitti tarjontaa, mutta lisäsi kannabiksen saatavuutta. Hintataso on edullinen päinvastoin kuin niillä myöhemmin laillistetuilla markkinoilla, joilla kannabiksesta on tehty eliittituote.”
Algorta toteaa, että vain kolme yritystä sai kannabiksen tuotantoluvat, mikä sulki pois muut yritykset sekä ne tuottajat, jotka olivat laillistaminen aikaan laittomia kasvattajia.
“Tämä laillistamista ajanut kansanliike jätettiin lain suomien taloudellisten etujen ulkopuolelle. Tämä on suuri virhe Uruguayn mallissa. Lupien saaminen edellyttää niin paljon pääomaa, että pienyrittäjien on hyvin vaikeaa saada kasvatuslupia.”
Rekisteröinti pitää yllä laittomia markkinoita
Uruguayssa on IRCCA:n arvion mukaan 250 000 kannabiksen kuluttajaa, joista 39 % hankkii sitä laillisesti, eli yli 75 000 saa sitä apteekista, kannabisklubista tai kasvattaa itse.
Järjestelmä tarjoaa varman ja turvallisen keinon vain rekisteröityneille käyttäjille, mikä on huumepolitiikkaan erikoistuneen uruguaylaisen toimittajan Guillermo Garatin mielestä merkittävä este politiikan kehittämiselle.
“Laki palvelee yhtä yhteiskunnan sektoria”, Garat sanoo viitaten niihin kansanryhmiin, jotka eivät ole rekisteröityneet.
“Kymmenen vuoden aikana on syntynyt uusi nuorten sukupolvi, joilla ei ole laillista keinoa hankkia kannabista joutuen turvautumaan laittomiin markkinoihin terveytensä uhalla”, Garat jatkaa.
Hänen mielestään tämä strategia on epäonnistunut.
Marco Algortakin myöntää kannabiksen kuluttajien rekisteröinnin olevan nykyisen politiikan heikko kohta, mutta hän korostaa politiikan onnistuneen.
“Laillistaminen ei tehnyt kannabiksesta houkuttelevampaa eikä luonut kansanterveydellisiä ongelmia, päinvastoin”, Algorta täsmentää.
Algortan arvion mukaan Uruguayssa 10 vuoden aikana kannabiksen laillistamisesta saadut tiedot ovat myönteisiä ja voivat toimia pohjana keskustelulle Brasiliassa ja muissa Latinalaisen Amerikan valtioissa, joissa keskustellaan huumepolitiikan muuttamisesta korkealla poliittisella tasolla.
Yksi valtio ei pysty lopettamaan salakuljetusta
Uruguayn laillistamisprojektista kertovan kirjan “Marihuana oficial” toinen kirjoittaja Christian Müller Sienran mielestä argumentti järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta on myös virheellinen. Kannabis on vain yksi osa järjestäytyneen rikollisuuden tuotevalikoimissa. Yksi valtio ei pysty omalla politiikallaan puuttumaan yli valtioiden rajojen toimivan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan. Tätä ongelmakokonaisuutta pitää käsitellä koko alueen näkökulmasta.
”Huumekauppa ei ole kasvanut, koska kannabis on laillistettu, vaan itse asiassa laittomat kannabismarkkinat ovat kutistuneet. Laittomiin markkinoihin aiemmin turvautuneet kasvattavat nyt omansa, saavat kannabista apteekista tai kannabisklubien kautta. Ei voi väittää, että laillistamisstrategia olisi tässä epäonnistunut”, Müller Sienra täsmentää.
Etelä-Amerikan suurimmassa valtiossa Brasiliassa keskustelu huumepolitiikan liberalisoinnista päätyi elokuussa umpikujaan. Tällä hetkellä huumeiden hallussapidosta omaan käyttöön ei periaatteessa rangaista, mutta kriteerien puuttuminen siitä, miten erotetaan hallussapito omaan käyttöön myyntiin tarkoitetusta määrästä, on luonut tilaisuuden rasismiin perustuville huumepidätyksille.
Brasilian korkein oikeus aikoi elokuun 2. päivä käsitellä vuonna 2015 keskeytettyä huumeiden hallussapidon dekriminalisointia koskevaa tapausta, ja päätöksen odotettiin dekriminalisoivan huumeiden käytön hyvin laajasti. Edellisenä päivänä edellisen presidentti Bolsonaron oikeistopuolueen edustajien hallitsema edustajainhuoneen julkisen turvallisuuden komitea hyväksyi lain, jonka mukaan omaan käyttöön tarkoitetusta määrästä voidaan langettaa 2 – 4 vuotta vankeutta. Lakialoite menee vielä perustuslaki- ja oikeuskomitean käsittelyyn ennen äänestystä edustajainhuoneessa.
Viime vuosina edustajainhuoneen konservatiivit ovat aiemminkin säätäneet lakeja ennen kuin korkein oikeus on ennättänyt käsitellä jotakin kiistanalaista asiaa. Tähän mennessä nämä hankkeet ovat epäonnistuneet, mutta joka tapauksessa huumeiden hallussapidon dekriminalisointi viivästyy jälleen.
Yhteisrintama huumesotaa vastaan
Meksikon ja Kolumbian presidentit johtivat 7. – 9. syyskuuta Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtioiden kokousta “The Latin American and Caribbean Conference on Drugs: for Life, Peace and Development” Calin kaupungissa Kolumbiassa. Kokouksessa 19 valtiota neuvottelivat yhteisistä ongelmista liittyen huumeiden käyttöön ja kansainväliseen huumekauppaan: Argentiina, Bolivia, Brasilia, Chile, Kolumbia, Costa Rica, Kuuba, Ecuador, El Salvador, Guatemala, Honduras, Meksiko, Nicaragua, Panama, Paraguay, Peru, Dominikaaninen tasavalta, Uruguay ja Venezuela.
Kolumbian presidentti Gustavo Petro kehotti avajaispuheessaan rakentamaan unelma ja toivo uudestaan mutta ei enää toistamalla huumesodan virheitä.
“Jokainen laittoman huumekaupan tukahduttamiseen käytetty dollari nostaa huumeiden hintaa. Huumeiden salakuljettajat rikastuvat ja ostavat näillä rahoilla aseita, panssaroituja autoja ja ohjuksia sekä lahjovat poliitikkoja, senaattoreita, kenraaleja, tuomareita ja presidenttejä.”
Kokous julkaisi yhteisen julkilausuman, jossa valtiot sitoutuvat käsittelemään kansainvälistä huumeongelmaa ”integroidulla, monialaisella, tasapainoisella, kattavalla, näyttöön perustuvalla ja tehokkaalla tavalla, mikä edellyttää rakenteellisiin syihin puuttumista”.
Kolumbian ulkoministeri Álvaro Leyva Durán kertoi kokouksen viestin menevän ensi vuoden maaliskuussa järjestettävään YK:n huumekomission 67. kokoukseen, jossa on tarkoitus ministeritasolla käsitellä YK:ssa vuonna 2019 sovittua huumeohjelmaa. Sitä ennen konferenssin perustama työryhmä kokoontuu tämän vuoden lopussa.
Tämän lisäksi Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtiot aikovat järjestää seuraavan korkean tason huumausainepolitiikkaa käsittelevän konferessin vuonna 2025.
Haitallisempia päihteitä valvotaan höllemmin
Brasilian teollisen hampun yhdistyksen (Associação Nacional do Cânhamo Industrial) puheenjohtaja Rafael Arcuri sanoo, että maat, jotka laillistivat kannabiksen Uruguayn jälkeen, ovat hyötyneet tutkitusta tiedosta ja ne ovat luoneet vähemmän rajoittavia laillistamismalleja. Hänen mielestään tästä pitäisi keskustella Brasiliassa.
”Ihanteellinen malli on tasapaino valvonnan ja tarjonnan välillä. Kannabis on psykoaktiivinen kasvi, mutta olemme tekopyhiä, jos sivuutamme sen tosiseikan, että monia haitallisempia päihteitä valvotaan paljon yksinkertaisemmalla tavalla”, hän toteaa.
“Hamppu on monien kasviperäisten lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden raaka-aine, mutta siinä on mahdollisuuksia myös biomuovin ja elintarvikkeiden raaka-aineena. Kannabiksen viljely sitoo tehokkaasti hiilidioksidia ilmakehästä. Se on tärkeä raaka-aine sille uudelle teollisuudelle, jota Brasilia yrittää käynnistää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.”
Lähde: Sechat 25.9.2023, Sechat 7.8.2023, DW 2.8.2023, The Brazilian Report 3.8.2023, MRonline 13.9.2023, Peoples Dispatch 13.9.2023, Filtermag 15.9.2023, The Latin American and Caribbean Conference on Drugs: for Life, Peace and Development. 7. – 9.9.2023, Konferenssin julkilausuma 9.9.2023
Uruguayn apteekeissa myydään nyt vahvempaa kannabista
Kannabiksen kysyntä kaksinkertaistui apteekeissa
Rakkaus, kipu ja kannabis – dokumentti kannabiksen lääkekäytön tutkimuksesta ja kannabispolitiikasta
