YK:n huumebyrokratian huippukokouksessa päätettiin jatkaa huumepoliittista yksimielisyyttä erimielisyyksistä huolimatta, koska kaikkien maailman valtioiden pitää mahtua samojen huumesopimuksien puitteisiin. Yli viikon kestäneen poliittisen väännön jälkeen haittojen vähentäminen pääsi kokouksen loppuasiakirjaan, mikä on hyvä merkki kehityksestä oikeaan suuntaan. Tämän järjestelmän sokeita pisteitä ovat nykyisen huumepolitiikan vaikutukset ihmisoikeuksien toteutumiseen ja ympäristötuhoon.
YK:n huumekomission, CND, 67. kokouksessa 14. – 22. maaliskuuta arvioitiin YK:n huumeohjelman 2019 – 2029 saavutuksia. Kokoukseen osallistui yli 2500 henkilöä, yleiskeskustelussa pidettiin 293 puhetta ja lausuntoa, joista 120 jäsenvaltioilta ja yli 30:ltä ministeritasoiselta edustajalta, sen yhteydessä järjestettiin 170 oheistapahtumaa ja 33 näyttelyä. Loppuasiakirjan laatinut Committee of the Whole kokoontui kahdeksan kertaa ja järjesti yli 27 konsultaatiota neuvotellen yhteensä yli 200 tuntia.
Korkean tason viestejä
CND:n kokouksen osuus 14. – 15. maaliskuuta oli ministeritasoinen kokous. YK:n pääsihteeri António Guterres kehotti huippukokousta asettamaan ihmiset etusijalle lopettamalla huumeita käyttävien ihmisten leimaaminen ja syrjintä, lisäämällä ennaltaehkäisevää politiikkaa, hoitoa ja pitämällä huumeita käyttävien ihmisoikeuksien puolta.
”Yhdistykäämme edistämään kaikkien ihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä edistämään kestävän kehityksen tavoitteita jättämättä ketään jälkeen”, Guterres lisäsi.
YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Dennis Francis vaati puheenvuorossaan, että pyrkimyksiä huumepolitiikan integroimiseksi kestävän kehityksen tavoitteisiin on yhdistettävä ja tuettava.
”Olen edelleen vakuuttunut siitä, että voimme yhdessä rakentaa tulevaisuuden, joka on oikeudenmukainen, kestävä ja myötätuntoinen”, Dennis Francis päätti puheensa.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk julkaisi huumeohjelman tarkistusta varten raporttinsa viime elokuussa tähdentäen nykyisen huumepolitiikan aiheuttamia ihmisoikeusloukkauksia ja -rikoksia. Korkean tason kokoukselle 14.3. pitämässään puheessa Volker Türk toisti vaatimuksensa huumepolitiikan uudistamiseksi haavoittuvaisten ihmisryhmien suojelemiseksi ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä dekriminalisoimaan huumeiden käyttö ihmisoikeuksien toteuttamiseksi.
Kokouksen arvovaltaisuutta alleviivasi USA:n ulkoministeri Anthony Blinkenin läsnäolo sekä maan arvovaltaisin delegaatio ikinä. Blinken puhui synteettisten huumeiden aiheuttamista ongelmista, kuinka maailman tulisi yhdistyä tätä uhkaa vastaan. Presidentti Bidenin hallinto on käyttänyt huumepolitiikkaan 170 miljardia dollaria kuluneiden kolmen aikana.
Suomi ja Ruotsi paremman huumepolitiikan puolesta ?
Korkean tason kokouksen avajaispäivänä 14. maaliskuuta 62 valtiota esitti Kolumbian johdolla yhteisen julkilausuman kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän uudistamiseksi. Julkilausumaa pohjusti Kolumbian presidentin Gustavo Petron vahvasanainen puhe, jossa hän kuvaili nykyistä valvontajärjestelmää vanhentuneeksi ja laiskaksi.
Julkilausumassa hälytettiin muita jäsenvaltioita rankaisevan huumepolitiikan aiheuttamista katastrofaalisista seurauksista, väkivallasta, korruptiosta, ympäristötuhoista sekä terveyden, kehitystavoitteiden ja ihmisoikeuksien rapautumisesta. Allekirjoittaneiden joukossa ovat mm. Suomi ja Ruotsi.
YK:n ihmisoikeustoimiston taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea, CESCR, antoi CND:n kokouksen alla Ruotsille noottia huumeiden käyttäjien kriminalisoinnista sekä haittoja vähentävien toimenpiteiden niukkuudesta. Nämä tekijät lisäävät huumekuolleisuutta ja tartuntatauteja, ja CESCR kehottaakin Ruotsia dekriminalisoimaan huumeiden käytön ja lisäämään näyttöön perustuvia toimenpiteitä. Ruotsin hallitushan ei sallinut huumepolitiikkaa arvioivan työryhmän edes tutkivan käyttäjien rankaisemista, ja on työryhmän suosituksista huolimatta jatkanut huumepolitiikan ankaroittamista.
Suomi osallistui 62 valtion ohella CND:lle esitettyyn vaatimukseen uudistaa kansainvälinen huumevalvontajärjestelmä. Suomen edustaja valitteli 15.3 pidetyssä korkean tason kokouksessa, että on kulunut liki 10 vuotta YK:n erikoisyleiskokouksesta UNGASS 2016 ja silti edessä ovat samat haasteet, jotka vain kasvavat samalla kun uusia syntyy. Suomen puheenvuorossa korostettiin sitä, että ihmisoikeuksien suojelemista pitää tehostaa käyttäjien leimaamisen ja syrjäytymisen estämiseksi.
Puheenvuoro on ristiriidassa sen kanssa, millaista Suomen huumepolitiikka on käytännössä. Kaikilla on varmaan vielä muistissa kannabiksen dekriminalisointia käsittelevän kansalaisaloitteen käsittely Suomen eduskunnassa. Kansainväliset kokoukset tarjoavat valtioille mahdollisuuden hyvesignalointiin samalla kun käyttäjien ja kasvattajien sorto jatkuu kotimaassa !
Haittojen vähentäminen loppuasiakirjaan
CND:n huippukokous on keskeinen kansainvälinen foorumi, jossa luodaan ja uusinnetaan sitä huumenarratiivia, johon kansalliset huumepolitiikan muodot perustuvat.
USA:n edustaja nosti kokouksen loppuasiakirjaa laativan Committee of the Whole’n kokouksessa ”elefantin pöydälle” eli sen sijaan, että kokouksessa olisi keskitytty yliannosten ehkäisemiseen, keskityttiinkin sanoihin ja erityisesti käsitteeseen haittojen vähentäminen.
Venäjän edustaja vastusti termin sisällyttämistä loppuasiakirjaan, koska maan lainsäädännössä on kielletty tämän käyttö. Osa sellaisista toimenpiteistä, joita käytetään joissakin maissa haittojen vähentämisen nimissä, ovat Venäjän kansallisen turvallisuuden vastaisia. Riippuvuuden hoitaminen käyttämällä huumeita on laissa kielletty. Tämän takia Venäjä ei voi hyväksyä sellaista loppuasiakirjaa, jossa mainitaankin haittojen vähentäminen.
Hollannin edustaja muistutti jo yli sadan valtion soveltavan haittoja vähentäviä toimenpiteitä riippumatta siitä, saako termiä käyttää YK:n asiakirjoissa vai ei. USA:n edustaja perusteli termin sisällyttämistä sillä, että WHO, INCB ja UNODC ovat käyttäneet sitä vuosikymmeniä. Pakistanin edustajan mielestä haittoja vähentävä narratiivi sallii ihmisten jatkaa riippuvuuttaan, eikä valtio voi hyväksyä tätä. Saudi-Arabian edustaja puolestaan ilmoitti, ettei se voi hyväksyä ”valvottuja käyttöhuoneita”.
Loppuasiakirjasta jouduttiin historiallisesti äänestämään. USA neuvotteli loppuasiakirjan ensimmäisissä versioissa olleet yhdeksän mainintaa haittojen vähentämisestä yhdeksi. Venäjän vastustaessa runsassanaisesti jouduttiin asiakirjan sisällöstä äänestämään, jolloin valtioiden suuri enemmistö kannatti termin haittojen vähentäminen sisällyttämistä nyt ensi kerran CND:n viralliseen loppuasiakirjaan.
Sen kohdassa OP3 ”CND rohkaisee jäsenvaltioita tutkimaan innovatiivisia toimintamalleja kansallisen lainsäädännön puitteissa huumeiden ei-lääkinnällisen käytön aiheuttamien terveysongelmien ratkaisemiseksi”, mikä tarkoittaa haittoja vähentäviä toimenpiteitä.
Tämä ideologinen kiistely terminologiasta on esimerkki ns. Wienin hengestä, pienimmän yhteisen nimittäjän politiikasta, jonka murtuminen alkoi jo vuoden 2016 erikoisyleiskokouksessa. Vuonna 2029 YK:n uudessa huumeohjelmassa dekriminalisointi ja laillistaminen ovat hyvin suurella todennäköisyydellä vahvasti mukana. Jospa silloin neuvotellaan uudesta 2000-luvun huumesopimuksesta !
INCB pehmentänyt asennettaan laillistamiseen
Huumesopimuksien noudattamista valvova lautakunta, INCB, julkaisee vuosiraporttinsa aina CND:n kevätkokouksen alla. Vuoden 2023 raportin II osassa käsitellään valvontajärjestelmän toimintaa.
INCB on aikaisemmin ollut hyvinkin jyrkkäsanainen silloin, kun Uruguay ja USA:n osavaltiot alkoivat ensimmäisinä laillistamaan kannabiskauppaa. Tämän vuoden raportissa muistutetaan Saksaa huumesopimuksien velvoitteista, mutta INCB arvostaa Saksan hallituksen kanssa käytyä vuoropuhelua ja odottaa innolla tämän jatkumista. Luvassa on tiukempaa vääntöä tämän vuoden lopussa Saksan hallituksen aloittaessa kannabiksen vähittäiskauppaa koskevan lainsäädännön käsittelyn. INCB on kuitenkin ollut tyytyväinen Saksan esittämiin toimenpiteisiin kannabiksen ongelmakäytön ehkäisemiseksi.
INCB on myös huolissaan Yhdysvaltojen kannabispolitiikasta. Liittovaltion huumausainelain mukaan kannabis on edelleen ankarimman valvonnan kohteena, mutta yhä useampi osavaltio on laillistanut kannabiksen ei-lääkinnällisen käytön.
Hollannin edustaja kehui INCB:n vuosiraportin suosituksia tutkimustiedon keräämisestä ja jakamisesta muiden jäsenvaltioiden kesken tervetulleena avauksena. Tehokas huumepolitiikka perustuu tutkimusnäyttöön, perusteli Hollannin edustaja kannabiskokeiluja, joiden on tarkoitus laajeta tänä vuonna kymmenelle paikkakunnalle. Hollannin kokeilussa luodaan suljettuja tuotantoketjuja paikallisille kannabiskahviloille. Kokeilun tavoitteena ei ole lisätä kannabiksen käyttöä vaan löytää ratkaisuja julkisen häiriön, rikollisuuden ja kansanterveydellisiin ongelmiin.
INCB:n raportissa kerrotaan, että kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana kannabiksen laillinen kasvatus lääke- ja tutkimustarkoituksiin on lisääntynyt. Raportin taulukosta VII selviää varsinaisen buumin alkaneen vasta 2020-luvulla, ja vuonna 2022 sitä tuotettiin jo 797 tonnia, 797 000 kiloa! Vuonna 2021 kannabista oli varastoituna liki 3000 tonnia laillisen käytön kasvaessa tasaisesti. Näissä tilastoissa ei siis näy laillistettu ei-lääkinnällinen kannabiksen kasvatus !
Maailman terveysjärjestö, WHO, julkisti viisi vuotta sitten kannabiksen tieteellisen arvion, joka johti kannabiksen huumeluokituksen lieventämiseen, vaikkakaan ei siinä laajuudessa, mitä WHO:n asiantuntijalautakunta esitti. WHO:n edustaja kertoi oheistapahtumassa 19.3. kannabiksen ei-lääkinnällisen käytön terveydellisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevän raportin päivitetyn version julkistamisesta vielä tämän vuoden puolella.
Fields of Green -järjestö kysyi WHO:n edustajalta kantaa vuoden 1961 sopimuksen artiklaan 2(9), joka velvoittaa ”vähentämään kannabiksen väärinkäytön ja haittojen aiheuttamia ongelmia kaikilla mahdollisilla tavoilla”. Hän ei ottanut kantaa sopimuksen noudattamiseen, koska se on INCB:n tehtävä, vaan jatkoi kertomalla siitä, miten kannabiksen laillistaneiden jäsenvaltioiden kanssa neuvotellaan erilaisista toimenpiteistä haittojen vähentämiseksi.
Huumeongelma ja ilmastonmuutos
Ihmisoikeuksien toteutuminen huumepolitiikassa on samanlainen asia kuin 1,5 C asteen raja ilmastopolitiikassa. Molempia pallotellaan yhä uusissa huippukokouksissa, ja puhetta ja tekstiä syntyy rasitteeksi asti.
Asioilla on myös syvempi yhteys: nykyinen kriminaalivalvontaan perustuva huumepolitiikka on merkittävä ympäristön tuhoutumista ja ilmaston lämpenemistä ruokkiva tekijä. Kokaiinin laiton tuotanto aiheuttaa 40 – 80 kertaa enemmän päästöjä kuin kahvin tai tupakan tuotanto. Toteuttamalla ihmisoikeudet huumepolitiikassa voidaan myös puuttua järjestäytyneen rikollisuuden myyräntyöhön ympäristön tuhoajana. Tämä tarkoittaa kaiken huumekauppaan liittyvän laillistamista ja ottamista yhteiskunnan valvontaan.
Kaksi kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän sokeaa pistettä ovat kriminaalivalvontaan perustuvan huumepolitiikan ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset. Aihetta on käsitelty YK:n huumetoimiston, UNODC, raporteissa vuosina 2022 ja 2023, ja tämän vuoden CND:n kokouksessa aiheesta järjestettiin kansalaisjärjestöjen ja valtiojäsenien oheistapahtumia.
Etelä-Afrikkalainen kansalaisjärjestö Fields of Green for ALL järjesti 21.3. oheistapahtuman Cannabis and Biopiracy; Washington Office on Latin America, WOLA, järjesti 21.3. oheistapahtuman Amazon at risk: Environmental justice and the urgency of drug policy reform sekä kansainvälinen huumepoliittinen ajatushautomo International Drug Policy Consortium, IDPC, järjesti 20.3. oheistapahtuman Paving the way for the future: Uncovering and addressing blind spots in United Nations drug policy.
Ongelmakokonaisuutta käsiteltiin Saksan, Australian, Brasilian, Ranskan, Perun, Thaimaan sekä UNODC:n tutkimusosaston kanssa 18.3. järjestetyssä oheistapahtumassa Drugs and the environment: Towards more environmentally sustainable drug policies, Celebrating the tenth anniversary of the United Nations Guiding Principles on Alternative Development: effective implementation and the way forward.
CND:n kokous hyväksyi 22. maaliskuuta julkilausuman YK:n vuonna 2013 hyväksymien vaihtoehtoisen kehityksen periaatteiden juhlistamiseksi. Asiakirjassa todetaan laittomien huumekasvien kasvatuksen aiheuttamat ympäristötuhot, mutta ehdotetut toimenpiteet muistuttavat vanhojen sadonkorvausohjelmien ideoita. Thaimaa järjestää kansainvälisen kokouksen teeman ympärille tämän vuoden lopussa.
YK:n huumevalvontabyrokratiassa ollaan tietoisia ”järjestelmän ei-aiotuista seurauksista”, mutta sen toimistoja, ohjelmia, lautakuntia ja komissiota sitoo kansainvälisten huumesopimuksien velvoitteet. CND:n 67. kokouksen merkitys oli niissä yksityiskohdissa, jotka kertovat liberaalin ajattelun valtavirtaistumisesta kansainvälisessä huumebyrokratiassa. Haittoja vähentävän politiikan legitimointi CND:ssä oli selvä edistysaskel, jonka jälkeen tulevat dekriminalisointi ja laillistaminen.
Suomen valtamedia ei käsitellyt CND:n kokousta lainkaan. Maan mahtimedia YLE julkaisi kokouksen jälkeen uutisen uudesta zombihuumeesta. Valtamedia ylläpitää keinotekoista erottelua päihteiden ja huumeiden välillä, vaikka meidän zombihuume on edelleen alkoholi.
Lähde: UNODC 14.3.2024, YK:n pääsihteeri António Guterres 14.3.2024, YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Dennis Francis 14.3.2024, YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk 14.3.2024, 62 valtion julkilausuma CND:n korkean tason kokoukselle 14.3.2024, INCB vuosiraportti 2023, II osa,
CND 67. kokousasiakirjat, Kansalaisjärjestöjen ylläpitämä CNDBlog, kokouspöytäkirjat ja videotaltioinnit,
Preventing and responding to drug overdose through prevention, treatment, care, and recovery measures as well as other public health interventions to address the harms associated with illicit drug use as part of a balanced, comprehensive, scientific evidence-based approach. CND 67. kokouksen loppuasiakirja 22.3.2024,
Commission on Narcotic Drugs 67. kokous
USA:n ulkoministeri Anthony Blinken CND:n korkean tason kokouksessa
António Guterresin videoviesti CND:n korkean tason kokoukselle
INCB:n vuosiraportin lehdistötilaisuudessa 5. maaliskuuta kohdassa 27.00 toimittaja kysyy INCB:n presidentiltä Jallal Toufiqilta kannabiksen laillistamisesta Saksassa. Hän sysää vastuun laillistamisesta jäsenvaltioille, mutta INCB:n kannan mukaan kannabiksen laillistaminen ei-lääkinnällisiin ja ei-tieteellisiin tarkoituksiin on sopimusten vastaista.
IDPC:n toiminnanjohtajan Ann Forhamin puheenvuoro: vuoden 2019 ministeritasoisen julistuksen jälkeen huumeongelma on vain pahentunut eikä YK:n huumevalvontabyrokratia ole pystynyt tekemään muuta kuin tuottamaan raportteja
Sota huumeita vastaan on luonut ympäristökatastrofin. Tarvitsemme ympäristöoikeudenmukaisuutta, huumekaupan ottamista pois järjestäytyneen rikollisuuden hallusta.
Amazon at risk: Environmental justice and the urgency of drug policy reform
