Facebook

Jaa tämä sivu Facebookissa!

Tilaa uutiset RSS-syötteenä

TuSKY:n uutiset TuSKY:n uutiset

Mr Kultasuihkun Kuningas

Vaikka kannabis laillistettiin kahdessa USA:n osavaltiossa ja yleisön enemmistön mielipide on kääntynyt sen puolelle, jatkuu vuosikymmeniä harjoitettu huumesota edelleen. Sen yksi suurimmista hyötyjistä ja propagoijista on lääketeollisuuteen kytköksissä oleva huumetestiteollisuus.

KultasuihkunkuningasUSA:n huumetestibisneksen liiton, Drug & Alcohol Testing Industry Association’in, DATIA:n, vuosikokous vuonna 2012 näytti samanlaiselta kuin mikä tahansa bisneskokous. 600 alan yrittäjää on tullut kuuntelemaan Robert DuPontin, presidenttien Nixonin ja Fordin huumetsaarin, pitämää pääpuhetta hörppien kahvia kertakäyttömukeista ja napsien muffinsseja ja hedelmiä. Ainoa outo asia on kokouksen pääaihe, virtsa.

77-vuotias DuPont on omaksunut TV-saarnaajan olemuksen julistaessaan uutta huumesodan taistelurintamaa, joka alkaa lapsista. Puheensa huippukohdassa DuPont esittelee huumehoidon uuden paradigman: uuden ohjelman, jota eräs havaijilainen tuomari langettaa kaikille valvomilleen huumeista riippuvaisille ehdonalaisen tuomion saaville.

DuPontin ääni nousee: ”Jos he saavat positiivisen tuloksen...”

Sitten hän kajauttaa: ”He joutuvat samantien vankilaan! Ei mitään keskustelua! Ei mitään poikkeuksia. Vankilaan heti paikalla!”

DuPont saa seisovat aplodit. Hän on saavuttanut huippukokemuksen puheessaan. DuPont on ollut huumetestibisneksessä 1980-luvulta saakka. Hänen mielestään kaikki yhteiskunnan tukea saavat pitää testata. ”Testatkaa kaikki!”, hän huudahtaa.

Tämä voi kuulostaa pahalta liioittelulta, mutta republikaaniset lainsäätäjät kautta USA:n kehittelevät keskenään ajatusta tehdä puhtaasta virtsanäytteestä ehto yhteiskunnan tukien saamiselle. Seitsemässä osavaltiossa on jo säädetty lakeja sosiaaliavustusten myöntämisestä huumetestausta vastaan.

Vuonna 2012 25 osavaltiota harkitsi toimeentulotuen ja jopa ruokakuponkien sitomista huumetestin läpäisemiseen. Helmikuussa 2012 kongressi tasoitti tietä sallimalla osavaltioiden testata ne työnhakijat, jotka saavat työttömyysavustuksia sellaisilta aloilta, joissa vaaditaan huumetestaamista. Sen jälkeen 16:ssa osavaltiossa on alettu harkitsemaan työttömyysvakuutuksen maksamien tukien sitomista huumetesteihin.

Operaatio kultasuihku

GoldenflowVirkamiesten virtsanhimo puhkesi Vietnamista palaavien sotilaiden testaamisesta operaatio kultasuihkussa (Operation Golden Flow) vuonna 1971. Operaation tarkoitus oli paljastaa heroiiniriippuvaiset, mutta käytetyt testit paljastivat suhteettoman paljon marihuanaa käyttäneitä. Yksi sen vaikuttavan aineen THC:n aineenvaihduntatuote, ei-psykoaktiivinen 11-COOH-THC, jonka testaamiseen kannabiksen käytön havaitseminen perustuu, viipyy ruumiissa paljon kauemmin kuin kovat huumeet, heroiini ja kokaiini, jotka huuhtoutuvat vuorokaudessa käytön jälkeen. Seuraavaksi kaikkia palveluksessa olevia alettiin testaamaan vähintään kerran kahdessa vuodessa.

Vuonna 1986 Ronald Reagan antoi toimenpideohjeen, jonka mukaan ”liittovaltion tietyissä asemissa olevien työntekijöiden laittomien huumeiden käyttö muodostaa vakavan uhkan kansalliselle turvallisuudelle”. Ohje valtuutti kaikki liittovaltion virastot aloittamaan huumetestaamisen ”huumeettomien työpaikkojen luomiseksi”. Vuonna 1988 Reagan vei asian pidemmälle hyväksymällä lain huumeettomasta työpaikasta, joka velvoitti analysoimaan jokaisen liittovaltion työntekijän ja jopa sopimussuhteisen työntekijän virtsan.

Kemiallinen vaino

Lääketieteen asiantuntijat leimasivat virtsatestit ”kemialliseksi vainoksi” sekä täysin tehottomaksi, koska kokaiinia pitkin viikkoa käyttävät saattoivat läpäistä huumetestit todennäköisemmin kuin työntekijä, joka on sihauttanut edellisenä lauantai-iltana. Suurin osa testeistä ei testaa alkoholia, joka kuitenkin aiheuttaa suurimman osa työpaikkojen onnettomuuksista.

Mutta Reaganin hallinto piti huumetestaamista oleellisen tärkeänä välineenä käydä lain kouran ulottumattomissa olevien ihmisten kimppuun, eli niiden, jotka käyttivät kannabista rauhassa omassa kodissaan.

”Jokainen huumeita käyttävä voi nyt paljastua ja koska seurauksena on työpaikan menetys, moni päätyy siihen lopputulokseen, että huumeiden käytön seuraukset ovat liian kovat”, perusteli valkoinen talo päätöstä tiedotteessaan vuonna 1989.

Tämän päätöksen jälkeisinä vuosikymmeninä huumetestiyritykset ovat markkinoineet virtsatestejä järkevinä sijoituksina työntekijöihin. He väittävät huumeiden käyttäjien olevan muita huonommin tuottavia, aiheuttavan muita enemmän onnettomuuksia, myöhästelevän töistä ja yksinkertaisesti irtisanoutuvan. Nämä myytit elävät edelleen, vaikka vuonna 1994 National Academy of Sciences’in tutkimus osoitti, etteivät ne pidä paikkaansa.

Yksi teknologiayrityksien työntekijöitä seurannut tutkimus havaitsi huumetestaamisen ”vähentävän eikä lisäävän tuottavuutta”. Suorituskykyä mittaavat testit ovat paljon parempia arvioitaessa työntekijöiden tehokkuutta kuin huumetestit. Päinvastoin kuin virtsatestit, näillä havaitaan huumeiden aiheuttama toimintakyvyn aleneminen sekä muita työtehoon vaikuttavia tekijöitä, eikä pelkästään joskus menneisyydessä tapahtunut marihuanan poltto.

Huumesodan eskalaatio oli kuitenkin merkittävämpi tekijä kuin yksi tutkimus, joka kyseenalaisti virtsatestit, koska liittovaltion virkamiesten ja yksityisten yritysten yhteenliittymä oli päättänyt vakuuttaa työnantajat heidän työntekijöidensä rakon tarkkailemisen tärkeydestä.

Lääketeollisuus mukaan testibisnekseen

Tuolloin astuivat mukaan suuret tekijät, kuten sveitsiläinen lääkejätti Hoffmann-La Roche, jonka tuotevalikoimiin kuuluu Valium sekä joukko suosittuja unilääkkeitä. Yhtiö perusti USA:han yhden suurimmista huumetestilaboratorioista ja voitti vuonna 1987 huumetestisopimuksen Pentagonilta, jonka arvo oli 300 miljoonaa dollaria. Seuraavana vuonna Hoffmann-La Roche kiihdytti myyntikampanjaansa käynnistämällä lobbauskampanjan ”mobilisoidakseen yritysmaailman taistelemaan laittomia huumeita vastaan työpaikoillaan”. Lääkeyhtiö kutsui kampanjaansa ”Yritysmaailman aloitteeksi huumevapaiden työpaikkojen luomiseksi”.

Hoffmann-La Roche järjesti lakimies David Evansin avustamana tilaisuuksia kautta Yhdysvaltojen työnantajien vakuuttamiseksi aloittaa työpaikkatestaaminen. Evans luonnehti itseään ”lääkäriksi, joka tulee paikalle neuvomaan lääketieteellisen laitteen asentamisessa”. Ensimmäisen kampanjan aikana 1000 työnantajaa ilmoittautui mukaan.

”Olemme todellakin kiinni tässä tilaisuudessa. Näyttää siltä, kuin olisimme löytäneet yhteisen sävelen USA:n yritysmaailman kanssa”, Hoffmann-La Roche’n johtaja Irwin Lerner intoili kampanjaa käynnistäessään vuonna 1988.

Unilääketehtaan into tarttui myös Reaganiin, joka piti kampanjan avajaispuheen. Reagan ylisti yhtiötä siitä, että ”kampanja osoittaa huumeiden käyttäjien olevan ”porukan ulkopuolella” ja lisäksi, jos he eivät lopeta huumeiden käyttöä, joutuvat he työttömien porukkaan”.

Huumetestiteollisuus kohdisti huomionsa myös lainsäätäjiin. Hoffmann-La Roche teki yhteistyötä lehdistötiedotteensa mukaan ”liittovaltion ja osavaltioiden virkamiesten kanssa”. Lerner kertoi tiedotusvälineille myös, että yhtiöllä on ”ruohonjuuritason strategia” estää osavaltioita dekriminalisoimasta kannabista.

Vuoteen 2006 mennessä 84% USA:n työnantajista kertoi testaavansa työntekijöitään. Nykyään huumetestaus on miljardiluokan bisnes. DATIA edustaa yli 1200 yritystä ja käyttää Washington DC:ssä toimivan lobbausfirman Washington Policy Associates´in palveluita.

Hoffmann-La Rochen entisellä konsultilla David Evansilla on nykyään oma lobbausyritys ja hän on ollut kirjoittamassa useiden osavaltioiden huumetestausta käsitteleviä lakeja. Merkittävimpänä tekona Evans laati 1990-luvulla työpaikkojen huumetestausta käsittelevän lakialoitteen lobbausryhmälle American Legislative Exchange Council (ALEC), jonka yksi sponsori on Hoffmann-La Roche. Tämä lakialoite antaa työnantajalle oikeuden erottaa työntekijä, joka ei suostu yhtiön testauspolitiikkaan ja se on otettu useiden osavaltioiden lainsäädäntöön.

Koulu - huumesodan seuraava rintama

HuumetestauskouluissaViimeisen kymmenen vuoden ajan Evansin kaltaiset lobbarit ovat keskittyneet alaan, jota DATIA kutsuu ”seuraavaksi rintamaksi” eli koululaisten testaaminen. Vuonna 2002 vaikutusvaltainen yritys Bensinger, DuPont & Associates julisti koulut ”paljon suuremmiksi huumetestimarkkinoiksi kuin yritykset”. Samana vuonna korkein oikeus päätti, että kouluilla on oikeus testata kaikki opetusohjelman ulkopuoliseen toimintaan osallistuvat oppilaat jalkapalloseuroista shakkikerhoihin.

David Evans auttoi kahta New Jerseyssä olevaa koulua, joissa hänen omat lapsensa kävivät, aloittamaan huumetestauksen ja alkoi itse promotoimaan kouluja mallikouluina kaikille USA:n kouluille. Vuonna 2004 presidentti George W. Bush nosti toisen kouluista ”loistavaksi esimerkiksi huumetestauksen antamista positiivisista tuloksista” ja ehdotti 23 miljoonan dollarin summaa liittovaltion opetusohjelmiin tarkoitetuista varoista käytettäväksi lukiolaisten huumetestaamiseen.

Tutkimusten mukaan huumetestausta harjoittavien koulujen oppimistulokset eivät poikkea testaamattomien koulujen tuloksista. Asiantuntijat ovat olleet myös huolissaan siitä, että huumetestaaminen voi saada koululaiset käyttämään kovia huumeita tai alkoholia marihuanan sijaan, koska ne eivät näy huumetesteissä.

Kannabiksen vastustaminen huumesodan pH-testi

Kuinka testiteollisuus on kumonnut ne väitteet, että huumetestit saavat kannabiksen satunnaiskäyttäjiä kiinni tehokkaammin kuin kokaiinin tai heroiinin käyttäjät? Demonisoimalla kannabis erityisen tuhoisaksi. Ollessaan presidentti Fordin huumetsaarina DuPont kannatti kannabiksen dekriminalisointia, mutta erottuaan tehtävästä 1978 piti hän lehdistötilaisuuden, jossa hän julisti kannabiksen olevan ”monella tapaa tuhoisin kaikista laittomista huumeista”. Julistuksellaan hän asettui vastaan kaikkea aikansa asiantuntijatietoa, mukaan lukien omansa. Vain kolme vuotta aiemmin hänen nimensä oli mukana Fordin hallinnon tuottamassa ”valkoisessa paperissa”, jossa marihuanaa pidettiin ”vähäpätöisenä ongelmana”.

DuPont myy palvelujaan ”huumetestaamisen hallintakonsulttina”, joka selittää omaa kääntymystään kannabiksen suhteen:

”Ymmärsin yhteiskuntapolitiikan olevan symbolista - ainoastaan se merkitsi, että olitko kannabiksen dekriminalisoinnin puolesta tai vastaan. Pidin sitä eräänlaisena pH-testinä”.

Toisin sanoen asenne kannabikseen on moraalitesti eli minkä tahansa laittoman huumeen käyttö on yhteiskunnallisesti paha asia ja USA:n eniten käytetty laiton huume on tällöin äärimmäisen paha.

Vähän aikaa sitten American Management Association julkaisi tutkimuksen, joka osoitti työpaikkojen huumetestaamisen olevan vähenemässä kovaa vauhtia. Vuonna 2006 HR Magazine lainasi asiantuntijoita, jotka selittivät tätä vähenemistä sillä, että ”huumetestaaminen ei tuota vastinetta sijoitukselle”. Toisin sanoen rahan käyttäminen muuten täysin työkykyisten työntekijöiden urkkimiseen ei tuota mitään.

Tämä kuulostaa täysin luontevalta Lewis Maltbyn mielestä, joka kirjoitti vuonna 1999 ACLU:n raportin Drug Testing: A Bad Investment. Hänen mielestään yksityisyrittäjien huumetestauksen väheneminen on vain osoitus siitä, että ”huumetestauksella ei ikinä saatu mitään aikaan”. DATIA:n tutkimuksessa vuonna 2011 liki 60% 1000 yrityksestä väitti testaavansa kaikki työnhakijat. Mutta samassa tutkimuksessa paljastui, että yhä suurempi joukko yhtiöitä ei testaa työnhakijoita useiden ilmoittaessa, että ”he eivät usko huumetestaamiseen”.

Testeistä sosiaaliturvan edellytys

Koulut ovat myös olleet vastahankaisia testaamisen suhteen, mutta testiteollisuuden johtohahmot kuten DuPont ovat optimistisia niistä hyödyistä, mitä saadaan kun kohdistetaan huomio valtion avustuksia saaviin. Vuonna 2011 Floridan republikaaninen kuvernööri Rick Scott - jonka vaimo omistaa huumetestejä tekevien klinikoiden ketjun - allekirjoitti lain, joka vaatii osavaltion avustuksia hakevia näyttämään huumetestin tulokset. Toimeentuloavustuksia saavia vaaditaan ottamaan 25 - 30 dollarin testi; negatiivisen tuloksen saaneet saavat rahat takaisin osavaltiolta.

FloridatestiFloridan laki kumottiin oikeudessa pian sen käyttöön ottamisen jälkeen ACLU:n nostettua kanne sitä vastaan. Vain 2,6% testatuista tuenhakijoista sai positiivisen tuloksen ja suurin osa niistä marihuanasta. Testit tulivat maksamaan osavaltiolle 113 000 dollaria ja lisäksi oikeudenpäätöksillä osavaltio joutui maksamaan 595 000 dollaria saamatta jääneitä avustuksia positiivisen testin tai testistä kieltäytymisen takia. Vuoden 2012 heinäkuuhun mennessä Florida oli maksanut 88 783 dollaria oikeuskuluja puolustaessaan ohjelmaansa oikeudessa. Tämä oli kallis hinta oikeustaistelusta, jonka osavaltio lopulta hävisi oikeuden päättäessä mitätöidä ko. laki.

Kongressissa useat republikaaniset lainsäätäjät ovat ajaneet pakollisia huumetestejä jokaiselle toimeentulohakijalle kaikkialla USA:ssa. Republikaanien Orrin Hatch on ollut tässä asiassa johtava poliitikko saaden vuonna 2012 8000 dollaria vaaliavustuksia huumetestausteollisuutta edustavalta ja Hoffmann-La Rochen perustamalta Laboratory Corporation of America´lta (LabCorp). Hatc sai myös 3000 dollaria toiselta LabCorp:n tukemalta poliittiselta painostusjärjestöltä American Clinical Laboratory Association PAC’lta sekä Abbott Laboratories’lta 4000 dollaria. Toinen republikaanien edustaja Charles Boustany sai vuonna 2012 15 000 dollaria Abbott Laboratories’lta. Hän ajaa myös toimeentuloavustuksia saavien testaamista.

Lainsäätäjien pakkomielle testata köyhiä ei suinkaan osoita laantumisen merkkejä, vaan 29 osavaltiossa on vireillä lakeja toimeentulotukia saavien testaamisesta.

Watts Key on LabCorpin palvelutuotannon kansallinen johtaja. DATIA:n konferenssissa hän oli luottavainen siitä, että kunhan virtsatestien laillisuus selvitetään oikeudessa, tulee toimeentulohakijoiden testaamisesta iso osa huumetestaamista.

Hän ei ole ainoa tämän teollisuusalan optimistisista johtajista. DATIA:n puheenjohtaja Philip Dubois pitää vain ajan kysymyksenä sitä milloin toimeentulohakijoiden testaaminen on laajaa. Dubois’n oma testiyritys ajaa testaamista kotiosavaltiossaan Georgiassa.

DATIA:n toiminnanjohtaja Laura Shelton haaveilee järjestelmästä, jossa avustusten saaminen huumetestit läpäisemällä ”kulkee käsi kädessä hyvinvoinnin kanssa. Sehän on pohjimmiltaan sama asia, kun oikein pohdit asiaa”.

”Koska monien ihmisten pitää läpäistä testit saadakseen työtä verojen maksamiseksi, niin on aivan järkevää, että jos veronmaksajien rahaa käytetään työttömyysavustuksiin tai toimeentulotukeen, niin testaaminen on osa tätä toimintaketjua”.

Köyhät talouskriisin syntipukeiksi

Kongressi myötäili tätä logiikkaa muuttaessaan vuoden 2012 helmikuussa liittovaltion lakeja siten, että osavaltioit voivat aloittaa testaamaan työttömyysturvan hakijoita. Drug Policy Alliance luonnehti tätä politiikkaa ”sellaiseksi, mikä laajentaa ja tukee huumetestaamista siten, ettei sitä pystytä peruuttamaan vuosiin, jos koskaan”.

Republikaaninen kongressiedustaja Dave Camp painosti ankarasti tämän muutoksen puolesta ja hänellä on 81 000 dollarin edestä sijoituksia juuri niissä yhtiöissä, jotka ovat testaamisteollisuuden suurimpia: LabCorp, Abbott Laboratories ja Hewlett-Packard. Hän sai kolmen vuoden aikana LabCorpilta 5000 dollaria kampanja-avustuksia.

Teksasin republikaanienemmistöinen edustajainhuone on innokas lain toimeenpanija. Teksasin osavaltion budjetista on osoitettu 30 miljoonaa dollaria työttömien pissattamiseen, mistä 27 miljoonaa dollaria menee testiyhtiöille. Vuoden 2012 marraskuussa kuvernööri Perry ylisti ohjelmaa lehdistötilaisuudessa osavaltion senaattorien Tommy Williamsin ja Craig Estesin sekä kongressiedustaja Brandon Creightonin kanssa. Kaikki neljä ovat saaneet kampanja-avustuksia Abbott Laboratories’lta.

”Mikä onkaan parempi tapa vähän ravistaa ja hämmentää näitä työttömiä ja ajaa jotkut heistä pois sosiaaliavustusten piiristä kuin pistää pystyyn huumetestaus?” kysyy ArcPoint Labs -yhtiön varatoimitusjohtaja Chris Williams.

”Tällaiset ohjelmat tekevät perustoimeentuloa hakevista ja tarvitsevista syntipukeja, ne eivät täytä työttömyysavun tarkoitusta, ne eivät ole lainkaan yhteensopivia tämän päivän talouden todellisuuden kanssa ja ne loukkaavat niitä miljoonia, jotka joutuvat kantamaan suurimman taakan työpaikkojen menetyksistä ja ovat kykenemättömiä löytämään uusia töitä”, tiivistää National Employment Law Project’in tutkija Rebecca Dixon.

Jo vuosikymmeniä huumetestaaminen on epäsuhtaisesti kohdistettu hädänalaisiin ryhmiin, kuten alipalkattuihin työntekijöihin, lapsiin ja ehdonalaista tuomiota suorittaviin. Kaikkialla, missä näistä testeistä on tehty pakollisia, ovat kansalaisoikeusaktiivit kritisoineet niitä yksityisyyden ja ihmisoikeuksien loukkauksina.

Jos republikaaniset lainsäätäjät saavat tahtonsa läpi, miljoonat lomautetut ja toimeentuloasiakkaat joutuvat yksityisyyden loukkauksien uhreiksi. Republikaanisille lainsäätäjille 1930-luvun laman jälkeen USA:n suurimman taloudellisen mullistuksen uhrien syyllistäminen näyttää olevan se varsinainen tavoite.

Lähde: The Nation 3.4.2013

Banner

Add comment


Security code
Refresh

Copyright © 2010 Turun seudun kannabisyhdistys. Powered by Joomla
Template designed by Towfiq I.