Euroopan huumeseurantakeskuksen, EMCDDA, uusimmassa kannabisraportissa “Developments in the European cannabis market” tutkitaan tekijöitä, jotka vaikuttavat kannabistuotteiden erilaistumiseen ja kehitykseen. Näitä ovat politiikan kehitys Euroopassa ja muualla maailmassa, tuotannon ja jalostuksen kehitys sekä kuluttajien tarpeet.
EMCDDA analysoi kannabikseen liittyviä ilmiöitä yksityiskohtaisemmissa julkaisuissa, joita löytyy lähdeluettelossa. EU:n veronmaksajien kustantama huumeseurantakeskus tarjoaa ajankohtaista tutkimustietoa kannabiksesta niin, että sitä voi mainostaa eurooppalaisena High Timesina, kannabisaktivistien luotettavana ja virallisena tiedon lähteenä. Raportin kuvitus kannattaa katsoa netistä ja artikkelin lopussa on raporttiin liittyvä video. Raportin hintatiedot ovat eurooppalaisia keskiarvoja ja tarkoitettu aikavertailuun.
Kannabiksen THC-pitoisuus eli vahvuus on noussut Euroopassa. Viime aikoina erityisesti kannabishartsin eli hasiksen vahvuus on ollut nousussa. Kannabishartsin vahvuuden nousu liittyy uusien vahvempien lajikkeiden kasvatukseen Marokossa, mutta siihen liittyy myös muita tekijöitä. Kasvimuotoisen kannabiksen vahvuuden nousu liittyy kotikasvatuksen yleistymiseen ja kehittymiseen.
Kannabismarkkinoiden dynaamisuus ja kannabistuotteiden monipuolistuminen asettaa uusia haasteita nykyiselle valvontajärjestelmälle. Todenmukainen tietopohja Euroopassa tarjolla olevasta kannabiksesta on oleellisen tärkeää politiikasta ja valvonnasta käytävään keskusteluun. Uusilla kannabistuotteilla voi olla uusia vaikutuksia kansanterveyteen ja valvontaan useilla eri tahoilla sekä niiden vetovoimalla kuluttajiin. Siksi tarvitaan sekä kannabismarkkinoiden käsitteellistämistä valvontaa varten että käsitteitä, jotka kattavat tämän aihepiirin kasvavia tarpeita.
Tätä raporttia tehdessä ei Euroopassa vielä ole viihdekäytön laillista valvontaa, mutta Amerikan mantereen valtioissa tilanne muuttuu nopeasti kohti viihde- ja lääkekäytön laillistamista. Siksi on tärkeää tutkia Euroopan kannabismarkkinoiden nopeasti muuttuvaa tuotevalikoimaa.
Kannabis ja sen ainesosat
Euroopan huumemarkkinoista kannabis muodostaa 38%. 24,7 miljoonaa eurooppalaista (7,4%) käyttää kannabista. Euroopassa kaksi pääasiallista kannabistuotetta ovat kasvimuotoinen kannabis, ns. marihuana ja kannabishartsi, hasis. Euroopassa kannabista poltetaan useimmiten sätkässä tupakkaan sekoitettuna.
Kannabiskasvi syntetisoi vähintään 144 ainutlaatuista yhdistettä, joita kutsutaan kannabinoideiksi. Runsain on ∆9-tetrahydrokannabinoli, THC, joka tuottaa ne vaikutukset, joita ihmiset hakevat kannabiksen käytöllä, kuten rentoutuminen, aistimusten muutokset sekä niiden tehostuminen. THC:llä on myös sivuvaikutuksia kuten muistimuutokset, ahdistus ja paranoia. Korkeat THC-pitoisuudet voimistavat sivuvaikutuksia. Kannabistuotteiden vahvuus on noussut viime vuosina ja käyttäjät sopeutuvat näihin muutoksiin vain osittain. Käyttäjät saavat yhä enemmän THC:tä ajan myötä. Nämä muutokset ovat kenties vaikuttaneet kannabiksen käytön aiheuttamien ongelmien lisääntymiseen. Kannabiksen takia hoitoon tulleiden ensikertalaisten määrä nousi 76% vuosina 2006 – 2017. On mahdollista, että kannabiksen vahvuuden nousu liittyy hoidon tarpeen kasvuun. Lopullisten johtopäätösten tekeminen on kuitenkin vaikeaa, koska samaan aikaan myös muut tekijät, kuten tietoisuus kannabishoidon tarpeesta kasvoi sekä hoitoonohjaamis- ja määräämiskäytännöt muuttuivat mm. rikosoikeudellisessa järjestelmässä, jotka ovat voineet vaikuttaa hoidon tarpeen lisääntymiseen.
CBD on yleensä toiseksi yleisin kannabiskasvin tuottama kannabinoidi. CBD ei ole päihdyttävä ja sillä on todettu olevan potentiaalia hoitaa useita erilaisia vaivoja ja sairauksia mukaan lukien epilepsiaa, psykoosia ja ahdistusta. CBD:n on todettu kumoavan joitakin THC:n haittavaikutuksia kuten muistiongelmia ja vainoharhaisuutta ilman, että se kumoaisi käyttäjien hakemaa päihtymystä, “high”. On näyttöä siitä, että THC/CBD tasapaino vaikuttaa pitkäaikaisessa käytössä koettuihin haittoihin. Pitkäaikainen ja runsas korkean THC-pitoisuuden ja alhaisen CBD-pitoisuuden omaavan kannabiksen käyttö on liitetty psykoosin ja riippuvuuden riskin nousuun, mutta on näyttöä, että näitä koetaan harvemmin THC/CBD pitoisuudeltaan tasapainoisen kannabiksen käytössä. Tältä pohjalta on esitetty, että tasapainoisemman kannabiksen käytön suosiminen olisi yksi haittoja vähentävä strategia.
THC ja CBD syntetisoidaan kannabiskasvin solukarvarauhasissa, trikomeissa. Nämä ovat hartsimaisia ja tahmeita torjuen kasvia syöviä eläimiä ja vaikuttaen ympäristöstressiin. Nämä eroavat trikomeista, joita esiintyy lehtien yläpinnoilla ja suojuslehdissä. Päästään pullistuneita trikomeja on eniten emikasvin kukintojen ympärillä ja ne tuottavat suurimman osan kannabinoideista. Näiden trikomien tuotannon maksimoiminen (sekä THC-pitoisen hartsin erottamisen maksimoiminen näistä) on tärkein menetelmä vahvan kannabistuotteen tuotannossa. Sipulimaiset trikomit ovat myös rauhasia mutta edellisiä pienempiä ja tuottavat vähemmän kannabinoideja. Rauhasmaiset trikomit tuottavat myös erilaisia eteerisiä öljyjä, terpeenejä, jotka antavat kannabikselle sille ominaisen tuoksun. Terpeeniprofiilin vaihtelu vaikuttaa kannabiksen käytön antamaan kokemukseen vaikuttamalla makuun ja tuoksuun, ja terpeeneillä voi myös olla farmakologisia vaikutuksia.
Kasvimuotoinen kannabis
Kannabiksen emikasvissa on eniten rauhasmaisia trikomeja ja siten myös eniten kannabinoideja. Tämän takia emikasvin kukintoja kasvatetaan ja kuivataan kasvimuotoiseksi kannabikseksi. Lehdissä on vain vähän kannabinoideja ja muissa kasvin osissa minimaalisesti tai ei lainkaan. Kuivaamisen jälkeen kukinnot irrotetaan varsista ja ne ovat valmiit käytettäviksi.
Vuonna 2017 EU-maissa tehtiin 440 000 kannabiskasvien takavarikkoa, mikä vastaa 40% kaikista huumetakavarikoista EU:ssa. Karkeasti Euroopan markkinoilla voidaan sanoa olevan kahta erityyppistä kasvimuotoista kannabista, muualta tuotua kannabiskasvia ja “sinsemillaa” eli sisäkasvatettua kasvimuotoista kannabista, joka on kasvatettu EU:ssa. Vaikka tästä on joitakin poikkeuksia, on tämä jaottelu niin laajalle levinnyt, että se tekee luokittelusta pätevän.
Luonnollisissa olosuhteissa emikasvien pölytys hedekasveilla tuottaa siemeniä. Siemeniä sisältävä kasvimuotoinen kannabis on yleensä tuotettu ulkona kasvatetuilla maatiaislajikkeilla EU:n ulkopuolella. Tässä raportissa näihin viitataan termillä “tuotu kasvimuotoinen kannabis”. Tämä on yleensä kuivaamisen jälkeen tiukkaan tai ilmatiiviisti pakattua salakuljetuksen vuoksi ja yleensä väriltään tumman vihreää tai ruskeaa. Sitä myydään kokoon puristettuina kappaleina, nippuina tai irtotavarana, jossa on mukana kukintoa, siemeniä ja varren osia. Tärkeimmät lähteet ovat Balkanin maat ja Saharan eteläpuoleinen Afrikka.
Valvotuissa olosuhteissa tuotetun kannabiksen emikasvit kasvatetaan ilman hedekasveja. Tämä mahdollistaa emikasvien pitkäaikaisen kukinnon ja säästää kasvin energiaa trikomien tuottamiseen, mikä tuottaa korkeita kannabinoidipitoisuuksia. Tällaista kasvimuotoista kannabista kutsutaan “sinsemillaksi” espanjan kielisistä sanoista “sin”, ilman, ja “semilla”, siemen. Tämä tunnetaan myös termeillä sisäkasvatettu kasvimuotoinen kannabis, nederwiet Hollannissa ja skunk Britanniassa.
Tällainen kannabis on yleensä kasvatettu EU:ssa ja on myös tavallisin kannabismuoto EU:ssa tällä hetkellä. Tuotteen tuoreus ja trikomien sisältämien terpeenien runsaus luo tuotteelle ominaisen vahvan tuoksun.
Monta muutakin tekijää vaikuttaa kasvimuotoisen kannabiksen kannabinoidiprofiiliin. THC:n ja CBD:n synteesi on geneettisesti periytyvää, minkä takia kasvi tuottaa paljon THC:tä, paljon CBD:tä tai molempia. Kasvi valmistaa molempia samasta lähtöaineesta mutta erilaisen biosynteesin kautta, minkä takia CBD:n tuotanto rajoittaa THC:n määrää ja toisin päin. Tämän takia on valikoitu yksipuolisesti THC:tä tuottavia lajikkeita sen määrän maksimoimiseksi. Kannabiskasveja jalostetaan valikoivasti haluttujen ominaisuuksien perusteella kuten kannabinoidi- tai terpeeniprofiilin (mikä vaikuttaa aromeihin), kukinnon määrän ja taudinkestävyyden perusteella. Vuosina 2005 – 2015 Hollannin kannabiskahviloista kerätyissä näytteissä suosituimmat lajikkeet olivat ‘White Widow’, ‘K-2’, ‘Power Plant’, ‘Amnesia Haze’ ja ‘Jack Herer’, joiden vahvuus oli 16% – 17% THC:tä. Tuoreimman arvion perusteella (2016 – 2017) kasvimuotoisen kannabiksen keskivahvuus oli 17% THC:tä.
Perimän lisäksi kasvatusolosuhteiden optimoinnilla on merkittävä vaikutus kannabinoidien tuotannolle. Sisäkasvatuksessa käytetään voimakkaita valaistusjärjestelmiä, jotka pitävät kukintoa yllä vuoden ympäri manipuloimalla päivä-yösykliä ja hiilidioksidin tuottajia, joilla tehostetaan fotosynteesiä. Lannoitteita ja hyönteismyrkkyjä käytetään kasvun tehostamiseen ja homeen tai hyönteisten torjuntaan.
Kukinnon vahvuuden ja hintojen vaihtelu
EMCDDA:n keräämien tietojen mukaan kasvimuotoisen kannabiksen vahvuus kaksinkertaistui 5%:sta 10%:iin vuosina 2006 – 2016. Hintataso nousi samana aikana 7€:sta 12€:oon grammalta. Hinnannousu oli selvä myös inflaatiokorjauksen jälkeen. Maakohtaiset tutkimukset kertovat myös vahvuuden vaihtelusta. Hollannissa nederwietin vahvuus nousi 9%:sta 20%:iin vuosina 2000 – 2004 ja tuodun kasvimuotoisen kannabiksen vahvuus 5%:sta 7%:iin. Vuosina 2005 – 2017 nederwietin vahvuus on jopa hieman laskenut ja tuodun kannabiksen pysynyt samana.
Britanniassa tuodun kannabiksen ja sinsemillan vahvuudet pysyivät samoina vuosina 2004/2005 – 2016 mutta sinsemillan osuus markkinoista nousi 51%:sta 94%:iin samana ajanjaksona, minkä takia takavarikoidun kannabiksen keskivahvuus nousi. Ranskassa ja Italiassa tehdyissä tutkimuksissa havaittiin myös, että kasvimuotoisen kannabiksen vahvuuden nousu johtuu osin sinsemillan markkinaosuuden kasvusta. CBN:n suhde THC:hen kertoo tuotteen tuoreudesta, mutta sitä ei usein testata vaikka se olisi käyttökelpoinen mittari kotimaisen kasvatuksen dynamiikasta Euroopassa. Sinsemillan markkinaosuuden kasvu voi selittää Euroopassa havaitun kannabiksen THC-pitoisuuden kasvua.
Kannabishartsi
Kannabiskukinnon lisäksi kasvimateriaalista voidaan tuottaa kannabishartsia. Näin voidaan tehdä tuotteita, joissa on korkeampia THC-pitoisuuksia kuin kannabiskukinnossa ja lisätä tuotteen arvoa suhteessa sen painoon. Kannabishartsi on yleensä ruskeaa ja puristettu lätkäksi, palloksi tai johonkin muuhun muotoon. Näin voidaan salakuljettaa suhteellisen suuria määriä korkean jälleenmyyntiarvon tuotetta verrattuna kannabiskukintoon. Kannabishartsilla ei ole myöskään sinsemillan vahvaa ominaishajua, mikä vähentää paljastumisriskiä. Nämä tekijät yhdistettynä joidenkin maiden kuluttajien mieltymyksiin ovat tehneet kannabishartsista kansainväliseen huumesalakuljetukseen sopivan tuotteen. Vuonna 2017 EU:ssa tehtiin 311 000 kannabishartsin takavarikkoa, mikä on 28% kaikista huumetakavarikoista. Vaikka kannabiskukintoa takavarikoidaan useammin, ylitti kannabishartsin takavarikoiden paino (424 tonnia) kannabiskukinnon painon (124 tonnia) vuonna 2016.
Marokkoa pidetään kannabishartsin suurimpana tuottajamaana Euroopan kannabismarkkinoille. Salakuljetusreitit Eurooppaan kulkevat Espanjan, Portugalin ja Välimeren rantoja pitkin. Hollanti on marokkolaisen kannabishartsin levityskeskus muualle Eurooppaan ja laajemmallekin kuten Venäjälle ja Valko-Venäjälle. Afganistanissa tuotettua kannabishartsia salakuljetetaan myös suoraan Britanniaan Lounais-Aasian valtioiden kautta. Harvemmin tavattua libanonilaista kannabishartsia salakuljetetaan myös Eurooppaan. Euroopassa tuotetaan myös rajallisia määriä kannabishartsia.
Perinteisiä kannabishartsin tuotantotapoja ovat käsinhierominen, jota käytetään Lounais-Aasiassa ja Himalajan alueella, sekä siivilöinti, jota käytetään Marokossa, Afganistanissa ja Pakistanissa sekä kotioloissa Euroopassa. Kannabiskukinnon vihreän lehtimateriaalin poistamisessa syntyvää jätettä, “trimmiä”, käytetään usein siivilöintiin, mutta myös sinsemillaa voidaan käyttää vahvan jalosteen tuottamisessa. Harsokankaan lisäksi siivilöinnissä voidaan käyttää pyörivää siivilöintirumpua tai “pollinaattoria”. Hartsin erottamista voidaan tehostaa jäädyttämällä käytetty kasvimateriaali tai käsittelemällä sitä jäävedellä tai kuivajäällä eli hiilihappojäällä. Tämä kovettaa trikomit, jolloin ne irtoavat helpommin ja tuotteesta tulee siten vahvempaa.
Kannabishartsin vahvuuden ja hintatason muutokset
Eurooppalainen kannabishartsi on laadultaan hyvin vaihtelevaa. Maatiaislajikkeista valmistettu hartsi voi olla hyvin mietoa THC-pitoisuudeltaan ja siinä on tasapainottava määrä CBD:tä. Uudemmissa tuotteissa on usein runsaasti THC:tä ja hieman CBD:tä. Hartsin ulkonäön perusteella ei voi päätellä sen vahvuutta.
EMCDDA:n keräämien tietojen valossa kannabishartsin vahvuus Euroopassa on noussut merkittävästi viime vuosina. Hartsin vahvuus pysyi vakaana (8% – 11%) vuosina 2006 – 2011 ja nousi selvästi 17%:iin vuonna 2016.
THC-pitoisuuden vaihtelua on seurattu EU:ssa mutta CBD-pitoisuuksien seuraamista ei ole standardisoitu. Kannabishartsin hinta on noussut 8€:stä 12€:oon grammalta vuosina 2006 – 2016.
Nämä muutokset ovat samanlaisia, joita havaittiin Ranskassa tehdyssä 25-vuotisessa tutkimuksessa (1992 – 2016). Siinä havaittiin THC-pitoisuuksien nousua alkaen vuodesta 2000 ja vuodesta 2011 alkaen THC-pitoisuudet nousivat selvästi. Vuosina 2011 – 2016 kannabishartsin keskimääräinen THC-pitoisuus nousi Ranskassa 12%:sta 23%:iin. CBD-pitoisuus säilyi läpi 25 vuoden jakson vakaana 4%:ssa. Tutkimuksen tekijät pitivät THC-pitoisuuden nousun syynä uudenlaisen marokkolaisen kannabishartsin (keskimäärin 26% THC:tä) tuloa markkinoille, mikä korvasi perinteisen hartsin (keskimäärin 13% THC:tä). Tämä on havaittu myös Marokossa takavarikoidussa kannabishartsissa.
Samanlaisiin tuloksiin päädyttiin Tanskassa, missä kannabishartsin THC-pitoisuus nousi hieman vuoden 2000 8%:sta 11%:iin vuonna 2011 ja selkeästi 25%:iin vuosina 2011 – 2017. Samana aikana CBD-pitoisuus pysyi vakaana 6%:ssa. Tämä aiheutti THC/CBD suhteen nousun ko. ajanjaksona. Italiassa ja Britanniassa tutkimukset ovat osoittaneet THC-pitoisuuden ja THC/CBD-suhteen nousun viime vuosina.
Marokossa tehdyt kenttätutkimukset osoittavat näiden muutosten olevan seurausta uusista kannabislajikkeista, jotka tuottavat enemmän ja vahvempaa kukintoa korvaten perinteiset “kif” lajikkeet, joista aikaisemmin käytettiin hartsin tuotantoon. Perinteisesti marokkolaista kannabishartsia valmistettiin 250 gramman “lätkinä” tai “peruslätkänä”, engl. “soap bars” ja ransk. “savonettes”.
Euroopan poliisivoimat ovat viime aikoina raportoineet uuden laatuisten ja muotoisten kannabishartsituotteiden takavarikoista. On epäselvää, johtuvatko muutokset uusista hartsin tuotantomenetelmistä vai yrityksistä luoda uuden näköisiä tuotteita.
Muutokset hartsin tuotantotavoissa Marokossa johtuvat suhteellisen alhaisista pitoisuuksista ja marokkolaisen hartsin huonosta maineesta eurooppalaisten kuluttajien keskuudessa sekä lisääntyneestä kilpailusta Euroopassa tuotetun sinsemillan kanssa. Euroopassa koettu kannabishartsin vahvuuden kasvu (8%:sta 10%:iin vuosina 2006 – 2011 ja 17%:iin vuonna 2016) on ollut suhteessa suurempaa kuin kannabiskukinnon vahvuuden kasvu (5%:sta 10%:iin vuosina 2006 – 2016). Kannabishartsin hinnan nousu viime aikoina (keskimäärin 8€:sta 12€:oon grammalta vuosina 2006 – 2016) on ollut maltillisempaa kuin kannabiskukinnon hinnannousu (7€:sta 12€:oon).
Kannattaa kuitenkin pitää mielessä tiedon luotettavuuden rajoitukset, jotka vaikuttavat arvioiden tarkkuuteen ja edustavuuteen. Poliisin takavarikkojen käyttäminen kannabistuotteiden analysointiin ja poliisikyselyjen käyttäminen hinta-arvioissa voi aiheuttaa otantavirheitä. Tämä on yleinen rajoite kannabiksen valvontayrityksissä useimmissa maissa, vaikka Hollannissa on mahdollista tehdä havaintoja suoraan markkinoilta.
Toiseksi tiedon keruumenetelmät vaihtelevat maittain. Tämä on pysyvä ongelma vaikka raportointivälineitä on kehitetty ja yhtenäistetty tiedon tarkkuuden, luotettavuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi Euroopan huumemarkkinoilta.
Kolmanneksi kaikista kannabistuotteista ei ole saatavilla yhtäpitävää vuosittaista tiedostoa kaikista 28:sta jäsenvaltiosta, Norjasta ja Turkista. Tilastomenetelmillä voidaan kehittää puuttuvan tiedon käsittelyä ja nostaa analyysin yleistettävyyttä.
Vahvuuden ja hinnan muutokset vaikuttavat kannabiskukinnon ja -hartsin suhteelliseen arvoon. Tietoja yhdistämällä jokaisella kannabiskukintoon eurolla saatu THC:n määrä on pysynyt vakiona vuosina 2006 – 2016 eli 13 mg THC:tä/ 1€. Kannabiskukinto on pysynyt rahallisella arvolla mitattuna vakiona vuosien mittaan. Kannabishartsin kohdalla arvo pysyi vakiona 11 mg THC/ 1€ vuosina 2006 – 2011 ja nousi vuonna 2016 16 mg:aan / 1€. Kannabishartsista on tullut kannattavampi ostos vahvuuden noustessa suhteessa hintaan vuosina 2011 – 2016. Ehkä uudet lajikkeet ovat mahdollistaneet tuottajien kehittää paremman arvon tuotteita ja nämä säästöt on siirretty eurooppalaisille kuluttajille. Kannabishartsista on voinut tulla houkutteleva tuote joillekin eurooppalaisille kuluttajille paremman hinta/laatusuhteen vuoksi.
Täytyy muistaa, että tiedot kannabiksen lähteestä eivät aina ole luotettavia, ja tiedonantajat kertovat, että joitakin hartsituotteita tuotetaan Euroopassa mutta myydään marokkolaisina. Hartsin ulkonäkö ei kerro luotettavasti alkuperämaasta. Takavarikoidun hartsin alkuperämään määritteleminen on harvoin mahdollista, ja kun marokkolaiset tuottajat näyttävät käyttävän Euroopasta tuotuja kannabislajikkeita, on hartsin luokittelu marokkolaiseksi entistä haastavampaa.
Myös tiedot marokkolaisista tuotantotavoista ovat rajallisia. Jotkin tietolähteistä ovat sitä mieltä, että perinteinen siivilöintimenetelmä ei olisi tarpeeksi tehokas tuottamaan Euroopasta tavattujen hartsinäytteiden korkeita THC-pitoisuuksia ja että myös siellä käytettäisiin uudempia menetelmiä, kuten jäädyttämisen, jääveden tai kuivajään käyttäminen.
Kannabisjalosteet
Hartsin erottamisen lisäksi on olemassa useita muitakin menetelmiä kannabinoidien erottamiseksi kasviaineesta. Hartsin tuotannossa trikomisolut ja sen kärki kasvin erittämine aineineen otetaan talteen. Tässä prosessissa mukaan tulee myös trikomin muita rakenteita, solutyviä ja lehtien osasia.
On tehokkaampaa käyttää erilaisia liuottimia ja kaasuja. Näillä menetelmillä saadaan vahvempia tuotteita uuttamalla vain kasvin erittämiä aineita trikomisoluista. Näin kannabiksesta jalostettuja tuotteita nautitaan “däppäämällä”, jossa pieni määrä laitetaan metalliesineen kuten neulan tms. kärkeen, kuumennetaan liekillä ja savu vedetään henkeen vesipiipulla.
Korkean THC-pitoisuuden takia kannabisjalosteet voivat aiheuttaa enemmän riippuvuutta ja mielenterveysongelmia kuin tavanomaiset kannabistuotteet.
Yhdessä uuttamismenetelmässä käytetään nestemäistä butaani-kaasua, jolla saadaan 70% – 80% THC:tä sisältäviä väkevöityjä jalosteita. Butaani-kaasujalosteen uuttamiseksi hienonnettua kannabiskukintoa laitetaan putkeen, jonka toisessa päässä on tiheä verkko. Butaania lisätään toisesta päästä ja se kerätään putken toisen pään alla olevaan astiaan. Liuos haihdutetaan lämmittämällä, jolloin jäljelle jää valmis jaloste. Lopullinen tuote vaihtelee sen mukaan, millaista liuotinta ja menetelmää käytetään. Herkästi syttyvän liuottimen käyttäminen on riskialtista. Uutisissa kerrotaan menetelmän aiheuttamista lukuisista räjähdyksistä Euroopassa, joista osa on johtanut kuolemantapauksiin ja onnettomuuksiin.
Toisissa uuttamismenetelmissä käytetään suljettuja järjestelmiä, jotka vähentävät räjähdysvaaraa, ja muita suhteellisen turvallisia menetelmiä kuten ylikriittistä hiilidioksidiuuttamista. Näissä tarvitaan kehittyneitä ja kalliita laitteita, joita käytetään isommissa kaupallisissa tuotantolaitoksissa (esim. lailliseen kauppaan Yhdysvalloissa ja Kanadassa) kuin pienissä, laittomissa projekteissa, joita on tavattu Euroopassa.
Toinen liuottimien käyttöön liittyvä ongelma on lopullisen tuotteen liuotinjäämien aiheuttamat terveyshaitat. Yhdysvalloissa tutkituista 57 jalosteesta 83%:ssa oli liuotinjäämiä, joista yleisin oli isopentaani.
Yhdessä uudessa “rosin”- eli pihkamenetelmässä käytetään lämpöä ja painetta. Tässä menetelmässä ei ole räjähdysvaaraa eikä se jätä liuotinjäämiä. Tähän menetelmään käytetään tavallisia kodintarpeita kuten hiusten suoristajaa ja leivinpaperia. Jaloste on yhtä vahvaa kuin butaanijalosteet eli noin 70% – 80% THC:tä.
Jalosteet vaihtelevat väriltään tavallisesti ruskeasta keltaiseen ja niissä voi olla jopa 80% THC:tä ja vain vähän CBD:tä. Näitä voidaan edelleen erotella jalosteesta tislaamalla. Näin voidaan valmistaa hyvin vahvoja kristallisoituneita tiivisteitä. Tislaamalla voidaan valmistaa hyvin vahvoja nesteitä ja niillä täytettyjä patruunoita vaporointiin.
Tiedot kannabisjalosteista ovat rajallisia Euroopassa, mutta tuoreet tiedot Yhdysvalloista voivat kertoa tulevasta kehityksestä. Washingtonin osavaltiossa vain kahdessa vuodessa (2014 – 2016) kannabisjalosteiden osuus nousi 21%:iin kaikesta kannabismyynnistä ja niiden keskivahvuus oli 69% THC:tä. Laittomassa kaupassa Yhdysvalloissa hasisöljyjalosteiden osuus lisääntyi 0,5%:sta 4,7%:iin kaikista kannabistakavarikoista ja niiden keskivahvuus 6,7%:sta 55,7%:iin vuosina 2008 – 2017.
Britanniassa takavarikoiduista kannabisnäytteistä vuonna 2016 kaksi oli hasisöljyä (51% THC, <1% CBD) ja muutama butaaniöljyä (73% – 83% THC ja <1% CBD). Vuonna 2008 tehdyssä tutkimuksessa tällaisia jalosteita ei löydetty. Italiassa ja Ranskassa tehdyissä tutkimuksissa ei ole raportoitu tällaisista jalosteista, ja myyntirajoituksista johtuen tällaisia ei ole myöskään voitu ostaa tutkimustarkoituksiin kannabiskahviloista Hollannissa. Olisikin viisasta lisätä kannabisjalosteet tutkimuskohteiksi tiedon puutteen takia.
Syötävät tuotteet
Merkittävä kannabistuoteryhmä on syötävät tuotteet, ”edibles”, joka kattaa ruoat, makeiset ja juomat, joissa on THC:tä ja CBD:tä syötäväksi. Kannabistuotteiden lisääminen ruoka-aineisiin hidastaa niiden imeytymistä ja pidentää vaikutusaikaa verrattuna polttamiseen.
Tämän takia huolellinen annostelu on tärkeää. Yhdysvalloissa on 10 mg:n raja THC:lle yhtä annosta kohti Coloradossa ja Washingtonissa sekä 5 mg:n raja Alaskassa ja Oregonissa. Tuotteisiin liittyy myös tahattoman altistuksen riski, koska tuotteita voi olla vaikea erottaa muista elintarvikkeista. Syötävät tuotteet ovat olleet syynä 48%:ssa lasten ensiapukäynneissä Coloradossa vuosina 2009 – 2015.
Syötävät tuotteet ovat tällä hetkellä merkittävä ja todennäköisesti kasvava osa laillisia kannabismarkkinoita, mm. Washingtonin osavaltiossa 10% kaikesta myynnistä. Lisäksi syötävät tuotteet ovat vielä suositumpia lääkekannabiksen laillistaneissa USA:n osavaltioissa kuin muissa.
Syötävien tuotteiden käytöstä on vähän tietoa Euroopassa, mutta olemassa olevan tiedon mukaan ne ovat tällä hetkellä harvinaisia kannabiksen käyttäjien keskuudessa. Yhdysvaltojen kehityssuuntausten perusteella voidaan olettaa niiden käytön yleistyvän kun ihmiset tulevat tietoisiksi Pohjois-Amerikan laillisten kannabismarkkinoiden innovaatioista.
Lisäksi Euroopassa on viime aikoina lisääntynyt sellaisten kannabispohjaisten tuotteiden saatavuus, joiden THC-pitoisuus on alle 0,2% – 0,3%. Näiden väitetään olevan niin mietoja, etteivät ne kuulu huumevalvonnan piiriin. Jotkin näistä tuotteista ovat syötäviä. Kuitenkin pienten THC-pitoisuuksien takia näitä voidaan pitää laittomina joissakin maissa.
Synteettiset kannabinoidit
Synteettiset kannabinoidit ovat ryhmä keinotekoisesti valmistettuja aineita, jotka vaikuttavat samoihin ihmiskehossa oleviin reseptoreihin kuin THC mutta ovat paljon vahvempia. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden vaikutukset voivat olla hyvin erilaisia ja voimakkaampia kuin kannabiksen. Niitä kehitettiin alunperin tutkimukseen ja kannabinoidien lääkepotentiaalin selvittämiseen. 2000-luvun alusta lähtien erilaiset yrittäjät ja lisääntyvissä määrin rikollisryhmät ovat myyneet kasvimateriaalia, johon on sekoitettu synteettisiä kannabinoideja kannabiksen laillisina vaihtoehtoina. Ensimmäinen Euroopassa havaittu oli JWH-018 vuonna 2008. Sen jälkeen EMCDDA:lle on raportoitu yli 180:sta synteettisestä kannabinoidista, mikä tekee niistä suurimman uusien psykoaktiivisten aineiden ryhmän EU:n varhaisen varoituksen järjestelmässä.
Suurin osa synteettisistä kannabinoideista on tuotu jauheena Kiinasta. Ne sekoitetaan liuottimiin kuten mm. asetoniin ja sekoitetaan kasvimateriaaliin niin, että tuotetta voidaan polttaa. Näitä poltettavia tuotteita myydään netissä, “head shopeissa” ja laittomilla markkinoilla, ja ne on usein pakattu tuotenimillä varustetuissa pusseissa kuten ‘Spice’, ‘K-2′ tai ‘Black Mamba’ tai yhä lisääntyvissä määrin merkitsemättömissä pusseissa.
Tuotenimi ei takaa tuotteen sisältöä, joka vaihtelee erittäin paljon. Viime aikoina synteettisiä kannabinoideja on havaittu kannabishartsia tai höyrytupakkaa muistuttavissa tuotteissa. Synteettisten kannabinoidien määrä vaihtelee tuotteittain ja myös tuotemerkin eri erien välillä. Lisäksi tuotteissa voi olla erilaisia synteettisiä kannabinoideja. Yhdessä aineiden voimakkuuden kanssa nämä tekijät vaikeuttavat annostelua, mikä voi johtaa myrkyllisiin annoksiin. Synteettisten kannabinoidien tulo markkinoille on aiheuttanut pikaisia lainsäädännöllisiä valvontatoimenpiteitä Euroopassa.
Synteettisiä kannabinoideja käytetään vähän Euroopassa. Suurin osa ihmisistä suosii kannabiksen vaikutuksia synteettisiin kannabinoideihin verrattuna, mutta joissakin maissa nämä aineet ovat saaneet maineen voimakkaina ja halpoina päihteinä syrjäytyneiden ryhmien kuten kodittomien ja vankien keskuudessa, jotka käyttävät niitä “tainnuttavien” vaikutuksien takia. Synteettisiä kannabinoideja ei testata tavallisissa huumetesteissä ja siksi jotkin ihmiset käyttävät niitä mieluummin kuin kannabista tai muita aineita välttääkseen paljastumisen.
Tämä on tärkeä näkökohta liikenneturvallisuuden kannalta, jossa tarvitaan lisää tutkimusta näiden aineiden käytöstä autonkuljettajien keskuudessa ja niiden vaikutuksesta ajokykyyn.
Synteettisten kannabinoidien voimakkuus ja niiden havaitsemisen vaikeudet tekevät niistä erityisen houkuttelevia niille, jotka haluavat salakuljettaa tai käyttää niitä vankiloissa. Tämä näkyy Britanniassa yhdeksässä vankilassa tehdyssä tutkimuksessa, jonka mukaan synteettiset kannabinoidit ovat eniten käytetty huume. 635:sta haastatellusta 33% oli käyttänyt niitä kuluneen kuukauden aikana, 14% kannabista ja 8% heroiinia. Useissa EU-maassa on nostettu esille synteettisten kannabinoidien vaikutukset mielenterveysongelmien kärjistymisessä mukaan lukien itsensä vahingoittaminen. Vakavat myrkytystilat ovat paljon yleisempiä kuin kannabiksen käytössä. Joissakin tapauksissa myrkytystilat ovat johtaneet kuolemaan. Joissakin tapauksissa näistä tuotteista on seurannut massamyrkytysten aaltoja käsittäen kymmeniä, jopa satoja ihmisiä. Tuotteiden vahvuus ja niiden polttamisesta saadut isot annostukset ovat syynä näihin.
Kannabispohjaiset lääkkeet
Kiinnostus kannabiksen ja kannabinoidien lääkekäyttöä kohtaan kasvaa ja niitä on lisääntyvissä määrin saatavilla lääkkeinä Euroopassa. Joissakin lääketuotteissa on vain CBD:tä, jota voidaan käyttää sellaisissa erikoistapauksissa kuten lasten epilepsia. Muissa kannabispohjaisissa lääkkeissä on merkittäviä pitoisuuksia THC:ta ja myös yhdessä CBD:n kanssa. Jos näitä tuotteita ei ole hyväksytty lääkkeiksi, ovat ne valtioiden rikoslaissa sanktioituja tuotteita. Vaikka kannabinoidilääkkeet muuten muistuttavatkin tavallisia lääketuotteita, voi joitakin niistä olla vaikeaa erottaa laittomasta kannabiksesta.
Eniten käytetty kannabispohjainen lääke Euroopassa on Sativex (nabiximoli), joka yhtä paljon THC:tä ja CBD:tä sisältävä suusuihke. Sativex on saanut myyntiluvan 21:ssä EU-maassa MS-taudin spastisuuden hoitoon. Sativex hyväksyttiin lääkkeeksi vuonna 2010 ja sitä valmistaa brittiläinen GW Pharmaceuticals. Dronabinol on synteettinen THC kapseli, joka on hyväksytty lääkkeeksi kemoterapian aiheuttamaan pahoinvointiin ja AIDS-potilaiden ruokahalulääkkeeksi. Dronabinolia on myös nestemäisessä muodossa. Nabilone on toinen synteettinen THC-kapseli kemoterapian aiheuttaman pahoinvoinnin hoitoon.
Epidiolex on toinen GW Pharmaceuticalsin kannabispohjainen lääke, joka on kasvista uutettua CBD:tä 100 mg/ml nestemäisessä muodossa. Vuonna 2018 Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen, FDA, hyväksyi sen harvinaisen lasten epilepsiasyndrooman hoitoon. Sitä ei ole vielä hyväksytty lääkkeeksi EU:ssa.
Useissa maissa lääkäreiden sallitaan kirjoittaa reseptejä kannabiksen lääkekäyttöön. Näissä maissa eniten käytetyt lääketuotteet tulevat hollantilaiselta Bedrocan lääkekannabisyritykseltä. Se tuottaa korkealaatuisia kannabislajikkeita, jotka täyttävät EU:n hyvien tuotantotapojen ehdot. Se tarkoittaa, että Bedrocan täyttää lääkeaineille käytetyt laatukriteerit ja tuote-erät ovat tasalaatuisia vaikuttavien aineiden pitoisuuksiltaan. Tällä hetkellä saatavilla ovat tuotteet Bedrocan® (22 % THC, < 1 % CBD), Bedrobinol® (13.5 % THC, < 1 % CBD), Bediol® (6.3 % THC, 8 % CBD), Bedica® (14 % THC, < 1 % CBD) ja Bedrolite® (< 1 % THC, 9 % CBD).
Standardoituja lääkekannabistuotteita on saatavilla myös muilta yrityksiltä kuten kanadalaiselta Tilraylta. Standardoitujen kasviperäisten lääketuotteiden lisäksi Tilray valmistaa eri vahvuisia kannabisöljyjä, kuten ‘10:10 Balance Oil’ (10 mg/ml THC, 10 mg/ml CBD), ‘25:0 Oil’ (25 mg/ml THC) ja ‘5:20 Oil’ (5 mg/ml THC, 20 mg/ml CBD).
Kannabisöljyt
Harvinaisuudestaan huolimatta kannabisöljyjä on ollut laittomilla markkinoilla vuosikausia. Viime vuosina hintavien mutta vain vähän THC:tä sisältävien tuotteiden valikoima kaupoissa ja netissä on lisääntynyt. Tuotevalikoima on laaja, mutta niihin viitataan usein nimillä kannabisöljy tai CBD-öljy. Kannabisöljy tarkoittaa laajassa mielessä mitä tahansa kannabista sisältävää öljyä ja siten öljyn koostumus vaihtelee suuresti sen mukaan, mitä kannabista on käytetty sen valmistuksessa ja sisältääkö lopputuote pääasiassa CBD:tä, THC:tä vai molempia. Monet CBD-öljyt valmistetaan hampusta. Siitä saadaan öljyä, jossa on runsaasti CBD:tä mutta THC-pitoisuus on alle 0,2%.
Tämän THC-pitoisuuden ylittävät öljyt voivat kuulua huumelain alaisuuteen monessa EU-maassa, mutta käytännöt vaihtelevat kansallisella tasolla ja valvonnassa on eroja. Tuotteita tarjotaan usein ravintolisinä tai hyvinvointituotteina, vaikka näiden väitteiden perusteet ovat epäselviä.
Tuoreet Euroopasta tavattujen kannabisöljyjen tutkimukset osoittavat, että CBD-pitoisuudet vaihtelevat merkittävästi siitä, mitä niistä ilmoitetaan, ja lisäksi joissakin on sellainen THC-pitoisuus, joka tekee niistä laittomia useissa maissa.
Hyvin korkeita THC-pitoisuuksia sisältäville öljyille on omat vakiintuneet markkinat. Joissakin maissa näitä saa lääkekäyttöön, kuten edellisessä jaksossa mainittiin Tilraysta. Tällaisia vahvoja THC-tuotteita on ollut vuosia laittomilla markkinoilla vaikkakin harvinaisesti. Vahvat THC-kannabisöljyt voivat olla houkuttelevia tuotteita salakuljettajille niiden painoon suhteutettuna suuren rahallisen arvon vuoksi.
Johtopäätös
Kannabistuotteiden valikoima lisääntyy Euroopassa. Trendi myös jatkuu varsinkin, jos poliitiikan muutokset lisäävät tuotteiden saatavuutta lääkekäyttöön ja mahdollisesti viihdekäyttöön. Siksi on tärkeää taata se, että valtioilla on riittävä tietopohja, jonka perusteella näitä tuotteita ja niiden terveysvaikutuksia valvotaan. Varsinkin pitää suositella tiedon keräämistä kannabisjalosteista kansallisella ja Euroopan tasolla.
Haittoja vähentävästä näkökulmasta pitää valvoa kannabiksen CBD-pitoisuuksia.
Lopuksi monien valtioiden lainvalvontaviranomaisten on tärkeää osata erottaa viihdekäyttöön tarkoitettu kannabis lääkekannabistuotteista ja valvonnan ulkopuolella olevista CBD-öljyistä.
Tusky seuraa prosessia. Voit liittyä jäseneksi tai antaa muuten tukesi: FI92 5491 0220 1491 86
Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4360
Lähde:
EMCDDA: Developments in the European cannabis market. 2019.
A cannabis reader: global issues and local experiences: Volume 1. 2008.
A cannabis reader: global issues and local experiences: Volume 2. 2008.
Cannabis users entering treatment in Europe: trends over time and source of referral in 2015.
Primary drug of clients entering specialised drug treatment in 2015 (or most recent year available).
Models for the legal supply of cannabis: recent developments. 2016.
Cannabis legislation in Europe: an overview. 2017.
Medical use of cannabis and cannabinoids: questions and answers for policymaking. 2018.
Cannabis and driving: questions and answers for policymaking. 2018.
Cannabis policy: status and recent developments. 2019.
EMCDDA: Developments in the European cannabis market.
Laillisen ja laittoman häilyvä raja CBD-markkinoilla
