Kanadalaiset kannabisyhtiöt muistuttavat perinteisiä suuryrityksiä, jotka lobbaavat, verkostoituvat ja valtaavat kannabismarkkinoita muissa maissa. Isojen korporaatioiden tiedetään vanhoista kokemuksista olevan huonoja johtamaan yhteiskunnallisia muutoksia. Niiden mukana paikallisten kannabismarkkinoiden kehitykseen sekoittuu globaalin finanssisfäärin ongelmia. Miten tässä laillistamisaallossa toteutuu potilaan oikeudet?
Big Cannabis
Vuonna 2018 brittiläinen Charlotte Caldwell yritti tuoda vaikeaa epilepsiaa sairastavalle pojalleen kannabisöljyä Kanadasta. Heathrown lentokentällä tulli takavarikoi kuuden kuukauden käyttöön tarkoitetun erän. Takavarikoinnin jälkeen järjestettyyn lehdistötilaisuuteen saapui runsaslukuinen joukko toimittajia ja TV-ryhmiä.
British Medical Journal julkaisi maaliskuussa tutkivan toimittajan Jonathan Gornallin artikkelin kanadalaisten kannabisyrityksien kampanjoinnista Britanniassa. Gornall paljastaa, ettei toimittajien läsnäolo ollut sattumaa, vaan sen oli järjestänyt Steve Moore, joka oli aikaisemmin toiminut pääministeri David Cameronin Big Society hankkeen toimitusjohtajana. (BMJ:n teksti löytyy tämän artikkelin lopusta)
Charlotte Caldwell julkaisi myöhemmin tiedotteen, jossa hän kertoi, kuinka hänen ystävänsä oli esitellyt hänet Moorelle, joka edelleen saattoi hänet yhteyteen kanadalaisen Tilray-kannabisyhtiön kanssa. Moore vahvisti tämän roolinsa BMJ:lle. Cornall esittää tapauksen yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka kannabiksen lääke- ja viihdekäyttöä ajavat yritykset, järjestöt ja yksityishenkilöt ovat verkostoituneet.
Artikkelissa kanadalaisia kannabisyhtiöitä ja kannabiksen ympärille syntynyttä verkostoa kutsutaan otsikolla “Big Cannabis”. ”Bigiä” painottaakseen Gornall kertoo esimerkin, kuinka Tilray osti vuonna 2019 ontariolaisen Natura Natural Holdings yrityksen ja sen kasvihuoneet 26:lla miljardilla USA:n dollarilla.
Tilrayn arvo pörssissä oli vuoden 2019 alussa 2,9 miljardia USA:n dollaria, mutta kuulostaa maallikonkin korviin uskomattomalta, että yritys tarjoaisi jostakin kasvihuoneyrityksestä yhdeksän kertaa imaginaarisen pörssiarvonsa verran.
Lähdeviite antaa ymmärtää, että kirjoittaja on siteerannut Forbes talouslehden uutista 17.12.2019. Uutinen kuitenkin korjattiin, ja muissa lähteissä mainittu summa on vain 26,3 miljoonaa USA:n dollaria eli 35 miljoonaa Kanadan dollaria, josta 15 miljoonaa käteisenä ja 20 miljoonaa Tilray osakkeina vuoden 2019 alussa. Osakekurssin kehityksen myötä kauppahinnaksi olisi voinut tulla 70 miljoonaa dollaria, mutta ei miljardeja.
Tällainen miljoonien ja miljardien sekoittaminen kertoo siitä, että ala on tutkivalle toimittajalle vieras. Big Cannabis ei ole vielä niin kovin big. Gornall on kunnostautunut mm. perheveneilyn alalla ja luulisi termin fact-checking, faktan tarkistus, olevan yhtä tärkeitä veneenrakentamisessa, kannabisalalla kuin yhdessä maailman johtavista lääketieteellisistä julkaisuista. Olisi myös ihmeellistä, jos kannabiksen ympärillä toimivat tahot eivät olisi tietoisia toisistaan, verkostoituisi eivätkä myöskään tekisi yhteistyötä keskenään.
BMJ:n artikkelin tähtäimessä onkin Imperial College London yliopiston neuropsykofarmakologian professori David Nutt ja vuonna 2010 perustettu Drug Science järjestö, jonka puheenjohtajana Nutt toimii. Drug Science perustettiin asiantuntijajärjestöksi, jonka tavoite on tuoda huumekeskusteluun puoluepolitiikasta riippumatonta tieteellistä tutkimusnäyttöä. Sen rahoittajana toimi alussa sijoittaja Toby Jackson.
Professori Nutt erotettiin vuonna 2009 Britannian hallituksen huumeneuvonantajan virastaan, koska hän ei suostunut alistamaan asiantuntijuuttaan poliitikkojen mielipiteille. Vuonna 2010 Nutt julkaisi yhteistyössä Les Kingin ja Lawrence Phillipsin kanssa monimuuttuja-analyysin yleisimmin käytettyjen huumeiden ja päihteiden haitallisuudesta, joka julkaistiin arvovaltaisessa lääketieteellisessä julkaisussa The Lancet.
Julkaisu herätti pahaa verta huumehaukkojen ja -virkamiesten keskuudessa, koska se ei asettanut kyseenalaiseksi pelkästään kannabiksen huumeluokittelua vaan koko huumeluokitusjärjestelmän.
BMJ:n kritiikin pääkohde on Project Twenty21, mikä näkyy sen asettamisessa artikkelin organisaatiokaavion keskiöön. Drug Science aloitti lokakuussa vuonna 2019 Project Twenty21:n, jonka tavoitteena on koota 20 000 kannabista käyttävän potilaan rekisteri vuoteen 2021 mennessä. Projektin keräämää todistusaineistoa aiotaan käyttää todistusaineistona poliitikkojen ja päätöksentekijöiden vakuuttamiseksi siitä, että kannabiksen tulee olla yhtä yleisesti saatavilla ja edullisesti kuin muutkin hyväksytyt lääkeaineet nyt kun sen lääkekäyttö on kerran laillista.
Gornall nostaa ristiriidaksi sen, että Project Twenty21 kertoo kotisivuillaan toimivansa vapaasti ilman poliittisia tai taloudellisia tavoitteita, mutta sen edustaja kertoo “pienen lääkekannabista tuottavan yritysryhmän antavan tuotteitaan projektille ja rahoittavansa osittain sen toimintaa”.
Gornall kirjoittaa, että “olipa Nuttin aloitteen tulos mikä hyvänsä, nämä tapaukseen liittyvät eturistiriidat saattavat vaarantaa sen”. Toimittaja rakentaa tässä guilt by association tyylistä keissiä: Drug Science on Gornallin verkostoanalyysissa kytketty suureen joukkoon erilaisia toimijoita, joista kenen tahansa moka tai rikos asettaa Project Twenty21 tutkimuksen epäluotettavaksi.
Troijan hevonen
Artikkelissa mainitaan mm. Tilray, Supreme Cannabis Company ja Imperial Brands. Nämä yritykset ovat valtioiden hyväksymiä ja valvomia yrityksiä eivätkä mitään meksikolaisia kartelleja.
Gornallin artikkeli havainnollistaa, kuinka kannabisskene on kehittynyt vaihtoehtokulttuurin kannabisaktivisteista nykyaikaiseksi lobbaamiseksi valtamedian, eduskunnan ja hallituksen tiedottamiseksi asiassa. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, politiikkaa tehdään näin. Suomessa kannabiksen lääkekäytön ykkösvastustajaksi noussut professori Eija Kalso on monilla siteillä kiinni opioiditeollisuudessa ja sen lobbarijärjestöissä ilman, että tästä oltaisiin tehty kynnyskysymystä hänen uskottavuudelleen.
Cornallin artikkeli toistaa kieltolakiajattelua ja perustuu vanhaan Troijan-hevonen uhkakuvaan, kuinka lääkekäytön varjolla kampanjoidaan viihdekäytön laillistamista. Kansainvälisten huumehaukkojen uutissivustolla Drugnews.nu toinen vapaa toimittaja Pelle Olsson esittää BMJ:n artikkelia todisteena tästä salaliitosta. Hän tempaisee artikkeliinsa peräti 700 miljardia kruunua. Pelle Olsson on tunnettu kannabiksen vastustaja, joka rinnastaa kannabispsykoosin sujuvasti skitsofreniaksi.
Huumehaukat ja kieltolain taustoja tuntemattomat ihmiset eivät pysty ymmärtämään sitä historiallista tosiseikkaa, että lääke- ja viihdekäytön on linkittänyt toisiinsa kieltolaki eivätkä kannabisaktivistit tai -yhtiöt. WHO:n vuoden 2019 alussa julkaisema kannabiksen luokitussuositus paljasti tämän historiallisen faktan, että kannabis asetettiin ilman mitään tieteellistä arviointia vuoden 1961 huumesopimuksen ankarimpaan IV luokkaan vaarallisena huumausaineena, jolla ei ole lääkinnällistä käyttöä. Alkoholin kieltolakia ei perusteltu aikoinaan lääkekäytöllä tai sen puuttumisella, ja alkoholia sai apteekista läpi kieltolain.
Huumesopimuksessa mainitaan erikseen sopimustekstin alussa, että lääke- ja tutkimuskäyttö eivät kuulu sopimuksen piiriin, mutta kansainvälinen kieltolakilobby on tulkinnut sopimusta siten, että kieltolaki kieltää myös ne. Itselääkintä on vuosikymmeniä luokiteltu väärinkäytöksi ja riippuvuudeksi. Kieltolain sensuuri on sitten estänyt kriittisten äänien kuulumisen siinä “huumekeskustelussa”, jota kieltolakilobby käy keskenään. Siksi kannabiksen lääkekäytön renessanssi alkoi kannabiksen käyttäjien ja aktivistien keskuudessa lääketieteellisen tutkimuksen kärsiessä kieltolain aiheuttamasta sensuurista. Potilasryhmät sekä heidän omaisensa ja läheisensä ovat olleet muutoksen moottoreita alkaen lääkekäytön laillistamisesta Kaliforniassa vuonna 1996.
BMJ:n artikkelissa ei taustoiteta tätä kehitystä, kuinka valtiot kautta maailman päihde- ja lääketeollisuuden lobbaamana kriminalisoivat kannabiksen ja siten estivät juuri sen lääketutkimuksen, jota nyt kaivataan kovasti käytön yleistyessä kautta maailman.
Finanssisfäärin ongelmat
Amerikkalaisten ja kanadalaisten kannabisyrityksien kansainvälistä toimintaa pitää tarkkailla kriittisesti, koska ne tuovat kansainvälisen finanssisfäärin ongelmat muiden valtioiden kannabismarkkinoille.
BMJ:n artikkelissa varoitetaan siitä, että kansainvälisiksi suuryrityksiksi kasvavat kannabisyhtiöt voivat langeta samanlaiseen voitonhimoiseen lobbaamiseen, kuin mitä tiedämme lääke- ja päihdeyhtiöiden toiminnasta. Kannabisyhtiöiden pörssikuplan puhkeaminen altistaa maailman kannabismarkkinat pohjois-amerikkalaisten päihdeyhtiöiden ja riskisijoittajien valtausyrityksille. Tämä ei kuitenkaan ole mikään luonnonvoima, vaan tässä on poliitikoilla suuri vastuu.
Siitä eurooppalaisten päättäjien pitäisi ottaa oppia laillistaessaan eli ottaessaan valvontaansa kannabiksen viihde- ja lääkekäyttömarkkinoita Euroopassa.
BMJ:n artikkelin lopussa siteerataan psykiatri Marta Di Fortia, joka on jäsenenä Britannian hallituksen asettamassa työryhmässä, jonka tarkoituksena on julkaista vielä tänä keväänä raportti kannabiksen käytöstä kivun lievityksessä. BMJ:ssä Di Forti surkuttelee potilaiden joutumista kampanjoinnin kohteeksi ja hän on myös huolissaan siitä, että kannabiksen saantia yhtäkkiä laajennettaisiin erilaisiin terveysongelmiin ilman tutkimusnäyttöä.
Britannia laillisti kannabiksen lääkekäytön vuonna 2018, mutta reseptin saamisesta on tehty hyvin vaikea prosessi, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että potilaiden on vaikeaa saada sitä edes hyväksyttyihin diagnooseihin.
BMJ:n artikkelissa mainittu Centre for Medicinal Cannabis, julkaisi vuoden 2020 alussa tutkimuksensa “Left Behind: The Scale of Illegal Cannabis Use for Medicinal Intent in the UK”, jonka mukaan Britanniassa yli 1,4 miljoonaa potilasta ostaa kannabista laittomasti lievittämään oireitaan. Yli 40% kertoi käyttävänsä kannabista Huntingtonin taudin, 30% Parkinsonin taudin ja 20% MS-taudin aiheuttamien oireiden lievittämiseen.
Suurin ryhmä, 650 000, käyttää kannabista masennuksen hoitoon, 250 000 kivun hoitoon ja 183 000 unilääkkeenä. Useilla potilailla on useampi kuin yksi oire. Raportissa vaaditaan hallitukselta pikaisia toimia niiden esteiden poistamiseksi, jotka estävät potilaita saamasta kannabista. Nykyisessä tilanteessa potilaat joutuvat lääkitsemään itseään laittomasti vailla hoitavan lääkärin valvontaa. On vaikea kuvitella, kenen etua tällainen ajaa.
BMJ:n artikkelissa ei kommentoida lainkaan Charlotte Caldwellin pojan tilannetta ja kuinka tärkeää kannabislääkitys on hänelle. Britannia laillisti kannabiksen lääkekäytön vuonna 2018 mutta vielä vuonna 2019 Caldwell ei ollut saanut reseptiä. Potilas on näkymätön osapuoli tässä keskustelussa, jossa käsitellään potilaan oikeutta lääkitykseen.
Tanska koekenttänä Euroopan markkinoille
Tanskassa aloitettiin vuonna 2018 historiallinen kannabiskokeilu, jonka ensimmäisen vuoden aikana 2000 potilasta sai reseptin, ja huhtikuuhun 2020 mennessä reseptin saaneiden potilaiden määrä on noussut 4000:een. Kannabista lisäksi kasvatetaan laajamittaisesti lääkekäyttöön. Euroopan mittavien kannabismarkkinoiden houkuttelemina mm. kanadalaiset Tilray, Canopy Growth, CannTrust ja Aurora perustivat yhteisyrityksiä tanskalaisten yrityksien kanssa. Nyt kahden vuoden kovan työn ja mittavien investointien jälkeen tanskalaista kannabista ei ole saatu apteekkeihin yhtäkään grammaa.
Ensimmäisten tuotteiden arvioitiin olevan markkinoilla jo vuoden 2019 alussa. Tuotanto pyörii täysillä, mutta yhdenkään yrityksen tuotteita ei ole vielä tarkastettu.
“Tuotamme kannabista varastoon ja odotamme Tanskan lääkevalvontaviraston hyväksyntää saadaksemme tuotteet kauppaan. Ennen koronaviruspandemian puhkeamista odotimme lupaprosessin olevan nopea, mutta kunnianhimoisista tavoitteista on jouduttu tinkimään”, Spectrum Therapeutics yhtiön toimitusjohtaja Morten Snede selittää.
Yhtiö on sijoittanut toimintaansa 350 miljoonaa Tanskan kruunua (47 mil €) ja se teki 55 miljoonaa kruunua (7 mil €) tappiota vuonna 2018/19. Yhtiön omistaja Canopy Growth teki edeltävien yhdeksän kuukauden aikana 2,7 miljardia kruunua (360 mil €) tappiota.
Canopy Growth on sulkenut Kanadassa kaksi tuotantolaitostaan ylituotannon takia.
“Oletamme omistajayhtiön jatkavan tuotantoa Tanskassa. Olen suhteellisen luottavainen, että liiketoimintamme jatkuu, elleivät omistajamme päätä lopettaa toimintansa Euroopassa”, Snede jatkaa.
Aurora Nordic Cannabis ja Schroll Medical eivät ole myöskään saaneet tuotteitaan markkinoille. Yrityksillä ei ole torjunta-aineiden valvontaa tuotteilleen, ja lääkevalvontaviranomaiset voivat myöntää lopullisen luvan, vasta kun se on valmiina.
“Tanskassa ei ole sellaista laboratoriota, joka osaa tutkia torjunta-aineita ja käsitellä kannabista. Siksi tuotteet pitää testata saksalaisessa laboratoriossa, joka ei ole vielä saanut lupaa tuoda tuotteitamme maahan. Tämä on ollut hyvin monimutkainen ja aikaa vievä prosessi”, Schroll Medical yhtiön toimitusjohtaja Carroll Garbo Schroll selittää tilannetta.
Koronapandemia vaikuttaa myös Tanskan lääkekannabiskokeiluun. Tanskan lääkevalvontaviranomainen ilmoitti maaliskuun lopussa lopettavansa toistaiseksi tarkastuslausuntojen laatimisen, mikä tarkoittaa lisää viivytyksiä tanskalaisen kannabiksen pääsylle apteekkeihin.
Tanskan viranomaisten myöntämää todistus lääkeaineiden hyvien tuotantotapojen periaatteiden noudattamisesta, Good manufacturing practices, GMP, tarvitaan kannabiksen viemisessä muihin EU-maihin.
Cannabis Denmark kansalaisjärjestön edustaja Rikke Jakobsen arvioi Tanskan tilanteen olevan niin hyvä, että toiminta alkaisi normalisoitua kesään mennessä.
Tanskan lääkekannabisohjelma kestää neljä vuotta ja tänä vuonna olisi tarkoitus arvioida sen toimintaa. Kanadalaisen kannabisyhtiön CannTrustin ongelmat kotimaassaan ovat vaikeuttaneet kannabiksen saantia potilaille, ja kannabisreseptin saaneiden potilaiden määrä laski vuoden 2019 ensimmäisestä kvartaalista puoleen toisella kvartaalilla eli 1045:stä 582:een.
Rikos ja rangaistus
CannTrustin ongelma on Kanadan kannabislain tiukkojen valvontamääräysten rikkominen: Yhtiö joutui viime vuoden heinäkuussa myöntämään, että sen suurin kasvatusyksikkö Niagara kerkesi kasvattamaan lokakuusta 2018 maaliskuulle 2019 satoa ennen kuin yhtiö sai luvat kasvihuoneelle huhtikuussa 2019. Niagara oli valmistuessaan vuonna 2018 suunnannäyttäjä koko kannabisteollisuudelle. Se on yli 9 hehtaarin laajuinen ja perustuu jatkuvan kasvun periaatteelle eli se on ensimmäinen vesiviljely- ja liukuhihnaperiaatteella toimiva kannabistehdas tuottaen jatkuvasti tonneittain pilveä.
Paljastui, että toimitusjohtaja tiesi asiasta ja yrityksen johto syyllistyi salaamiseen, mikä on kannabislain mukaan törkeä rikos.
Rangaistuksena koko yrityksen toimilupa evättiin syyskuussa 2019, kunnes yritys saa laadittua selvityksen omista virheistään. Yhtiön pitää poistaa myynnistä laittomat erät, kouluttaa ydinhenkilökunnalleen Kanadan kannabislakia, taata se, että yhtiö tuottaa kannabista vain luvan saaneissa yksiköissä, noudattaa kannabislakia viimeistä pilkkua myöten ja kehittää kirjanpitoaan mukaan lukien varastokirjanpito.
Yhtiö joutui siis käytännössä keräämään takaisin 58 miljoonan edestä myymiään kannabiseriä ja polttamaan ne. CannTrust ei saa käsittelyn aikana kasvattaa uutta satoa, mutta se saa kasvattaa ja korjata jo kasvussa olevan sadon. Tämän yhtiö saa kuivata, trimmata ja pakata, mutta sen jälkeen sato varastoidaan odottamaan yhtiön lupaprosessin valmistumista.
Yhtiön pörssikurssi on juuri pinnan yläpuolella, ja se voidaan poistaa New Yorkin pörssistä, mikä laskee osakkeen hintaa entisestään. Yhtiö joutuu irtisanomaan työntekijöitään menettäessään koko ajan rahaa. Kanadan kannabisbyrokratiaa on arvosteltu hitaudesta ja jäykkyydestä, mutta on vaikea ymmärtää yritysjohdon toimintaa muuten kuin halulla täyttää sijoittajien odotuksia mahdollisimman nopeasti, kun “rauta on kuuma”.
CannTrustin arviodaan tuottavan 100 000 kiloa kannabista vuodessa uusissa kustannustehokkaissa kasvatuslaitoksissaan ja lisäksi 100 000 – 200 000 kiloa vuodessa ulkokasvatuslaitoksissaan. Yhtiö pystyy tuottamaan edullisesti kannabista, jota se myös pystyy jalostamaan korkean jalostusasteen tuotteiksi. Se on lisäksi ainoa yritys, jolla on myyntipisteitä Kanadan jokaisessa provinssissa. Kukaan ei joutunut vankilaan, ja kannabismarkkinoiden hyvät näkymät eivät ole haihtuneet pörssiarvojen lailla. Ainoastaan tanskalaiset potilaat ovat jääneet väliinputoajiksi tässä tapahtumaketjussa.
Potilaan oikeudet
Tanskan kansanpuolueen terveysasioista vastaava kansanedustaja Liselott Blixt julkaisi 22.4. tiedotteen Altinget-lehdessä otsikolla “Juster forsøgsordningen med medicinsk cannabis” eli kannabiskokeilua tulee uudistaa. Tiedotteen viestinä on se, että Tanskassa pidetään tärkeänä jatkaa kannabiskokeilua, mutta se ei ole palvellut tarpeeksi potilaan oikeuksia.
Liselott Blixt kertoo, että kaikki kannabiskokeilun puolesta äänestäneet kansanedustajat ovat viisastuneet kokemusten myötä. Hän nostaa ongelmaksi sen, että edelleen moni potilas joutuu ostamaan kannabiksensa laittomilta markkinoilta. Ja siksi kannabiskokeilua pitää kehittää.
Kansanedustaja Blixt nostaa esille Tanskan terveyslaitoksen esittämiä tuoreita lukuja: viime vuoden kolmen viimeisen kuukauden aikana 582 potilasta sai kannabisreseptin ja yhteensä 335 lääkäriä on tähän mennessä antanut kannabisreseptejä.
Mutta edelleen 79% kokeiluun osallistuneista kannabista käyttävistä potilaista joutuu ostamaan kannabista laittomilta markkinoilta eli hoitamaan itseään ilman lääkärin ohjeita. Potilaiden kiinnostus kannabiskokeilua kohtaan on hiipumassa, koska se ei ole pystynyt lisäämään kannabiksen saatavuutta tavoitteiden mukaisesti.
Tämä on keskeinen kohta kannabiksen laillistamisessa lääke- ja myös viihdekäyttöön, mikä tahtoo unohtua keskustelussa.
Valtiot julistivat kannabiksen aikoinaan laittomaksi ja mobilisoivat yhteiskuntien resurssit sen käyttäjiä vastaan kriminalisoiden ja syrjäyttäen laajoja kansanosia. Nyt samaiset valtiot ovat laillistaneet tai laillistamassa sen lääkekäytön, mutta siten, että kieltolain luoma kannabiskaupan voittomarginaali rikastuttaa sijoittajia ja pörssiyhtiöitä kartellien ja rikollisliigojen sijaan. Kieltolain perverssin logiikan takia potilaat joutuvat maksamaan kieltolain luoman hintatason mukaan lääkkeestään, ja jopa kovempaa hintaa kuten Suomessa lasten epilepsian hoidossa. Silloin jos sattuvat saamaan lääkettään.
On oikein ja kohtuullista taata kannabiksen laillistamisen yhteydessä potilaille heidän tarvitsemansa kannabislääke ilman kieltolain luomaa paranoiaa, hysteriaa ja voitonhimoa. Potilaan oikeuksien pitää mennä pörssiyhtiöiden voitontavoittelun edelle. Kannabiksen lääke- ja viihdekäytön laillistaneilla valtioilla on vastuu kannettavanaan tämän ihmisoikeuksia toteuttavan politiikan täytäntöönpanossa.
Tusky seuraa prosessia. Voit liittyä jäseneksi tai antaa muuten tukesi: FI92 5491 0220 1491 86
Lähde:
Jonathan Gornall: Big cannabis in the UK: is industry support for wider patient access motivated by promises of recreational market worth billions? BMJ 2020; 368, 18.3.2020. Artikkelin organisaatiokaavio löytyy linkistä ja teksti on artikkelin lopussa.
Forbes 17.12.2019, Marketwatch 22.1.2019, Centre for Medicinal Cannabis 13.1.2020, Left Behind: The Scale of Illegal Cannabis Use for Medicinal Intent in the UK. The Times 13.1.2020, Finans 12.4.2020, Marijuana Business Daily 14.4.2020, Motley Fool 20.9.2019, Altinget 22.4.2020, Siiri, 16, käyttää Suomessa harvinaista kannabiskasvista valmistettavaa lääkettä – maksaa lähes 10 000 euroa vuodessa MTV 26.8.2019.
Billy Caldwell’s mother: ‘Medical cannabis keeps my epileptic son alive’
CannTrustin Niagara tuotantolaitos
Top 5 reasons to choose Denmark for your medical cannabis adventure
Jonathan Gornall: Big cannabis in the UK: is industry support for wider patient access motivated by promises of recreational market worth billions? BMJ 2020.
The BMJ has uncovered links between companies, campaign groups, and individuals lobbying for wider patient access to cannabis for medical use and a parallel campaign to create a lucrative recreational market for the drug in the UK, Jonathan Gornall reports
Jonathan Gornall investigative journalist Suffolk, UK
When Charlotte Caldwell arrived at Heathrow on 11 June 2018 with a six month supply of cannabis medication to treat her son Billy’s epilepsy, it was no coincidence that journalists and TV crews were on hand for the press conference that followed the inevitable seizure of the drug by customs officers.
The stunt, along with the press conference and the subsequent outpouring of media outrage that her son had been denied treatment, had been orchestrated by Steve Moore, the former chief executive of David Cameron’s failed Big Society initiative.
Caldwell revealed Moore’s role in an article published under her name on the website Vice in July 2018. “A friend,” she wrote, had put her in touch with him. He in turn had put her in touch with Tilray, a Canadian medical cannabis company, and had then fought her corner, organising press coverage and negotiating on her behalf with the Home Office. Moore confirmed his involvement, telling The BMJ: “I was very involved in the case of Billy Caldwell.”
But Moore’s interest in cannabis is not limited to the drug’s medicinal use. His involvement in the Caldwell case is indicative of the increasingly blurred lines between groups and individuals campaigning for wider access to cannabis for medical reasons and those pushing for the legalisation of cannabis for recreational use.
Vested interests?
Moore is strategic counsel for the Centre for Medicinal Cannabis, “the UK’s first … industry membership body for businesses and investors operating in cannabis based medicinal products and cannabidiol wellness markets.”5 He is also the co-founder and strategic counsel of Volteface, an advocacy organisation set up in 2017 to lobby for the legalisation of cannabis in the UK for recreational use. Legalising the drug, Volteface maintains, would “take an estimated £2.5bn [€2.8bn; $3.2bn] a year out of the hands of criminals and the black market and bring this money into the regular economy,” in the process creating “estimated tax revenues of £1bn per year which can be spent on public services.”6
Some suggest that the debate is being fuelled by a growing breed of new companies, ranging from large scale cannabis growers and distributors in Canada to UK and international investment groups, which are manoeuvring to take advantage of a widely anticipated shift in the UK’s cannabis regulatory landscape.
“I am sympathetic to patients who feel that cannabis and its extracts are useful for their medical condition and are frustrated that it is not legally available to them,” Ian Gilmore, director
of the Liverpool Centre for Alcohol Research and chair of Alcohol Health Alliance UK, told The BMJ. “However, it is vital that there is complete transparency in those making the case and supporting patient groups.
“We must not drift into the situation we found ourselves in with tobacco and alcohol, where global companies seeking to maximise their markets distorted the arguments, often through third parties. We must protect patients from having groups with conflicts of interest building up unrealistic hopes.”
Web of influence
Both Volteface and the Centre for Medicinal Cannabis were co-founded and are funded by Paul Birch, a multimillionaire who in 2015 founded the shortlived British political party Cannabis Is Safer Than Alcohol (CISTA) to campaign for the legalisation of recreational cannabis. CISTA fielded 32 candidates in the 2015 general election but won no seats. It is now defunct.
Birch’s cannabis advocacy group Volteface and Tilray, the Canadian company that supplied the cannabis for Billy Caldwell, are also linked. Brendan Kennedy, Tilray’s chief executive, has served as an adviser to Volteface.
Tilray is representative of a growing sector that can be characterised accurately as “big cannabis.” When it went public on the Nasdaq in 2018 it became the first cannabis company to be listed on a major US stock exchange, and in 2019 it bought Ontario based Natura Natural Holdings and its 155 000 square feet of cannabis greenhouses for US$26bn.
There was further blurring of the line between the proponents of the medical and recreational uses of cannabis when Volteface and the Centre for Medicinal Cannabis joined forces in 2018 to commission an opinion poll looking at public attitudes towards both. The poll, based on 2065 online interviews, found that 75% of the UK public would be open to using cannabis as a prescribed medicine and that 59% supported the legalisation of the drug for recreational use.
In November 2019 the Centre for Medicinal Cannabis spawned another trade body, the Association for the Cannabinoid Industry. Moore is strategic counsel for both organisations.
Some of the centre’s member companies operate not only in the medicinal and wellness sectors but also in the manufacture and sale of recreational products. One example is the Canadian based Supreme Cannabis Company, which owns brands such as Sugar Leaf and Blissco, whose products include pre-rolled joints.
The Supreme Cannabis Company is based in Toronto, Canada, where the drug was legalised for medical purposes in 2001 and for recreational use in 2018. It has invested in several cannabis brands in Canada and Europe.
Supreme Cannabis Company, in keeping with others, clearly sees the UK and European markets as having great potential. In June 2019 it launched London based Supreme Heights, an investment company “focused on opportunities in the UK and Europe’s CBD health and wellness space.”
The chief executive is Patrick Morton, a former investment bank analyst and co-founder of the 2018 investor conference Cannabis Invest UK. Supreme Heights did not respond to a request for comment from The BMJ about whether it was planning to emulate its Canadian parent company and invest in the recreational market in Europe and the UK if the regulatory landscape changes.
However, in an interview published online in April 2019 Morton indicated that the growing acceptance of medicinal cannabis would inevitably pave the way to “massive” recreational opportunities.
“As the discussion enters the public sphere, more and more people will realise that cannabis provides nothing but positive benefits for society as a whole,” he was quoted as saying.
“It boosts Government tax revenues, money isn’t wasted on prohibition, it creates jobs and is beneficial to public health. Then, as we move on from medical cannabis, the conversation will turn to recreational cannabis. This is going to provide some massive, massive opportunities for business.”9
Asked if he was comfortable with this apparent overlap between the stated aims of the Centre for Medicinal Cannabis and the recreational commercial ambitions of some of its member companies, Birch told The BMJ he supported “access to cannabis for those who would derive benefit from its use therapeutically and also for cannabis to be legal and regulated for responsible adult use.”
In addition to funding from Birch “and grassroots donations,” the advocacy group Volteface is funded by MPX International
Corporation, a Canadian company with London offices which invests in recreational cannabis.
Birch told The BMJ that the UK’s cannabis policies caused “significant harm to our society and that Volteface is the leading advocate for reform. Legally regulating the UK’s recreational cannabis market will restrict children’s access, divert vast sums of money from criminal gangs into the legal economy, and allow consumers to make informed choices.”
Moore declined to comment on whether his engagement with the Caldwell case was part of a conscious effort to normalise the conversation around cannabis, in keeping with Volteface’s agenda to see the recreational use of cannabis decriminalised. But he insisted: “Decriminalisation in and of itself would not financially benefit any legal licensed cannabis companies and there is little indication that the government is considering any such reform.”
Neither view, however, appears to be shared by big cannabis.
Opening the market
The potential of the medicinal and recreational cannabis markets in the UK and Europe was highlighted in December in a market report published by Prohibition Partners, a marketing consultancy formed in 2017 “with a mission to open up the international cannabis industry through reliable data and intelligence.”10
By 2024, it predicted, the UK’s medicinal market, “servicing nearly 340 000 active patients,” would be worth nearly $1.3bn. But, predicting that the recreational use of cannabis could be legalised by as soon as mid-2021, it estimated the value of that market by 2024 would be even greater—roughly $1.7bn, “with nearly three-quarters of a million people being regular recreational cannabis customers.”11
Regulatory debate in Europe was currently “mostly focused on legislation for medical cannabis and CBD products,” the report added. But “as countries adopt medical cannabis programmes and economic studies show the benefits of a regulated market, many European states are opening up the recreational cannabis debate,” creating a potential market worth €65bn by 2028.
Stephen Murray, executive director of Prohibition Partners, told The BMJ that the debate about the medical use of cannabis was “normalising the conversation around cannabis, bringing it into social circles where it wouldn’t have been debated previously,” and that major corporate investors were becoming increasingly interested in the broad range of cannabis opportunities.
“You would be surprised by the amount of pharmaceutical groups and FTSE 100 groups who have been working on cannabis opportunities for the past two or three years,” he said. “I’m often down in Canary Wharf, in Switzerland, and in New York, meeting a lot of significant investment groups and financiers who are looking at making considerable entrances into cannabis, both medicinal and recreational.”
Prohibition Partners is one of several offshoots of European Cannabis Holdings, a UK private investment group “with a mission to make cannabis more accessible and acceptable.” The company recently split into two groups: Nobl, which is focused on the media and data side of cannabis markets, and the Lyphe Group, which operates seven medical cannabis clinics around England, as well as an import and distribution company and an “academy” of medical cannabis for clinicians seeking education. It also plans to open the UK’s first medical cannabis dispensary.
The Lyphe Group is involved with Drug Science, the organisation founded in 2010 by David Nutt after the home secretary sacked him from his post as chair of the Advisory Council on the Misuse of Drugs.
In November 2019 Drug Science announced it was launching “Europe’s first and biggest national medical cannabis registry.” Project Twenty21 aims to recruit 20 000 patients with one or more of seven conditions—anxiety disorder, chronic pain, epilepsy, multiple sclerosis, post-traumatic stress disorder, substance use disorder, and Tourette’s syndrome—to whom cannabis will be prescribed, free of charge, even though the evidence for its efficacy in most such cases is weak.13
The aim is to create “the largest body of evidence for the effectiveness and tolerability of medical cannabis … to demonstrate to policymakers that medical cannabis should be as widely available, and affordable, as other approved medicines.”15 This is not, however, a randomised controlled trial, and efficacy will be assessed not by comparison with standard treatments but by “a health outcome questionnaire specific to each included indication … a general health-related quality of life questionnaire [and] patients’ impression of change.”16
Perceived conflicting interests
The Lyphe Group says it is “a strategic partner and member of the newly established Medical Cannabis Working Group” set up by Nutt, and a spokesperson for Drug Science confirmed it was in talks with the group’s Medical Cannabis Clinics to discuss their role as potential treatment centres for Project Twenty21.
Before the demerger of European Cannabis Holdings its chief medical officer was Michael Barnes, honorary professor of neurological rehabilitation at Newcastle University. Barnes is now chief medical officer for the Lyphe Group, clinical director of Medical Cannabis Clinics, and director of education for the Academy of Medical Cannabis.
He was until recently also the chief medical officer of SOL Global Investments, an international investment company based in Toronto, Canada, “with a focus on the cannabis industry in legal US states” and “strategic investments and partnerships across cultivation, distribution and retail.”17 It is, it says, “one
of the cannabis industry’s leading publicly traded companies with over $190m in assets.”17
Barnes’s expertise in the medicinal potential of cannabis is widely recognised. In 2016 he prepared a summary of research evidence18 for the All Party Parliamentary Group for Drug Policy Reform that formed the basis of a report calling for the legalisation of cannabis for medical use.
Yet The BMJ has learnt that in the eyes of the National Institute for Health and Care Excellence (NICE) his link with SOL Global Investments disqualified him from membership of the NICE advisory committee appointed in 2019 to develop the regulator’s guidelines on the prescribing of cannabis-based medicinal products.
A spokesperson for NICE said it would not comment on confidential correspondence but confirmed that “Professor Barnes was interviewed for a position on the cannabis guideline committee but was not appointed.”
Barnes told The BMJ that his rejection by NICE was “bizarre” as although he was at the time involved with SOL, “I said in my interview that I had no conflict of interest in the UK market.” He was, he added, no longer involved with SOL. “I am not employed by them, not had anything to do with them for months, and have not been paid since July.” In his view, “they just didn’t want me for the reason that I had a stated position on medical cannabis, which of course no one else on the panel had.”
Barnes told The BMJ that as chief medical officer of Lyphe Group he was involved only with the “purely medical arm” and had “no recreational involvement.” He had, he said, “never commented publicly on recreational cannabis policy as I have felt it would get in the way of the medical cannabis debate. I would not want a broader and entirely legitimate debate on recreational policy to slow down the introduction of a better medical cannabis prescription process.”
Wider uptake of cannabis for medical use is the objective of Project Twenty21, but whatever the outcome of Nutt’s initiative it may be compromised by the perceived conflicts of interest of its backers, which include three cannabis companies.
On its website Drug Science says it was founded “with a passionate belief that the pursuit of knowledge should remain free of all political and commercial interest,” yet a spokesperson told The BMJ that “a small group of medical cannabis companies are supplying products to the Twenty21 project, and also providing direct project funding.”
A spokesperson for Drug Science told The BMJ it was “a charity that pursues its goals independently of any commercial influence, yet we do work with commercial partners when they form part of a consortium, such as the current Medical Cannabis Working Group.” On occasion, “Drug Science may work also with a single company; the arrangements for such would be under the terms of an unrestricted educational grant, where the commercial entity has no influence over Drug Science’s processes or outcomes.” Drug Science, he added, “will not engage with companies whose aims, objectives, or ethics conflict with its own.”
Other experts are unconvinced. Psychiatrist Marta Di Forti is a member of the government taskforce appointed to review evidence for the safety and efficacy of cannabis for the treatment of pain, which is due to report this spring. Based at the Institute of Psychiatry, Psychology and Neuroscience at King’s College London, Di Forti is concerned about the engagement of cannabis companies with patient groups and the “big jump” that medicinal cannabis should be made more widely available to treat a range of conditions for which evidence was still lacking.
As things stand, she said, “to go around saying that cannabis is wonderful for pain is like saying that if you are in pain a glass or two of wine might help. People advocating for cannabis use in pain or in any other condition who have been using cannabis at home are talking about getting relief from their discomfort thanks to a recreational substance.”
She added: “It’s a very important issue and I’m not dismissing it. But it is very easy for companies to offer an avenue of hope to patient groups, to say ‘would you like easier access to something that is making you feel better?’ and you can see how alliances can get formed.
“I am upset by this because some of these groups are vulnerable people with chronic conditions and looking for real relief and help.”
Competing interests: I have read and understood BMJ policy on declaration of interests and have no relevant interests to declare.
Provenance and peer review: Commissioned; not externally peer reviewed.
1 Busby M. Mother of epileptic boy will not get confiscated cannabis oil back. Guardian 2018 Jun 11. https://www.theguardian.com/society/2018/jun/11/epileptic-boys-mother- barred-from-bringing-cannabis-oil-into-uk
2 Moore S. Whatever happened to the Big Society? Conservative Home 2018 Mar 27. https: //www.conservativehome.com/platform/2018/03/whatever-happened-to-the-big-society- 1-steve-moore.html
3 Ricketts A. The life and strange death of the big society charity. Third Sector 2015 Jan 28. https://www.thirdsector.co.uk/life-strange-death-big-society-charity/article/1329775
4 Caldwell C. I had to fight the British government to get medical cannabis for my son. Vice 2018 Jul 4. https://www.vice.com/en_uk/article/bj3w5w/i-had-to-fight-the-british- government-to-get-medical-cannabis-for-my-son
5 Centre for Medicinal Cannabis. Advancing access to medicinal cannabis in the UK. https: //www.thecmcuk.org/
6 Volteface. 7 reasons to legalise cannabis. https://volteface.me/
7 Dorbian I. Tilray closes merger with Privateer. Forbes 2019 Dec 17. https://www.forbes.
com/sites/irisdorbian/2019/12/17/tilray-closes-merger-with-privateer/amp/
8 What are public perceptions around cannabis? Populus, 29 Oct, 2018 https://www.populus.
co.uk/insights/2018/11/what-are-public-perceptions-around-cannabis/
9 McCusker P. Trickle of UK cannabis market listings set to become a flood. CBD Testers,
22 Apr 2019. https://cbdtesters.co/2019/04/21/uk-cannabis-market-listings/
10 Prohibition Partners. https://prohibitionpartners.com/
11 Prohibition Partners. The UK cannabis report. 2019. https://prohibitionpartners.com/2019/
12/17/the-uk-cannabis-report-key-insights/
12 Prohibition Partners. European cannabis report. 4th ed. 2019. https://prohibitionpartners.
14 Freeman TP, Hindocha C, Green SF, Bloomfield MAP. Medicinal use of cannabis based products and cannabinoids. BMJ 2019;365:l1141. 10.1136/bmj.l1141 30948383
15 Drug Science. Project Twenty21. https://drugscience.org.uk/project-twenty21/
16 Project Twenty21 Registry Protocol, January 10, 2020. https://drugscience.org.uk/wp-
content/uploads/2020/01/Protocol.pdf
17 SOL Global Investments. About us. https://solglobal.com/about/
18 Barnes M, Barnes J. Cannabis: the evidence for medical use. 2016. https://drive.google.
com/file/d/0B0c_8hkDJu0DUDZMUzhoY1RqMG8/view
19 All-Party Parliamentary Group for Drug Policy Reform. Access to medicinal cannabis:
meeting patient needs. Inquiry report. 2016. https://drive.google.com/file/d/0B0c_
8hkDJu0DRnBfdGRDRXBROUU/view
20 NICE rejects Professor Mike Barnes’ expertise in cannabis as medicine for a second time.
Clear, 21 Nov 2019. https://www.clear-uk.org/nice-rejects-professor-mike-barnes-expertise- in-cannabis-as-medicine-for-a-second-time/
13 Travis A. Chief drug adviser David Nutt sacked over cannabis stance, Guardian October permissions
30, 2009. https://www.theguardian.com/politics/2009/oct/30/david-nutt-drugs-adviser- sacked
