Lähde: WFAD 20.1.2011, Druglawreform.info 31.1.2011, HS 29.1.2011, HS 2.12.2010, MTV3 27.1.2011 ja BBC News 19.2.1998
Bolivian pyrkimys laillistaa kokalehtien pureskelu on vastatuulessa YK:ssa: Yhdysvallat, Ruotsi ja Britannia ovat ilmoittaneet vastustavansa hanketta.
Tuhannet Bolivian alkuperäiskansojen edustajat marssivat vastikään pääkaupunki La Pazissa kokalehtiä pureskellen. Kokanlehtien pureskelu on bolivialaisten ikivanha tapa, joka muun muassa helpottaa vuoriston korkeassa ilmanalassa liikkumista. Kokapensaan viljelijät korostavat lehtien lääkinnällistä vaikutusta. – Se auttaa vatsakipuun, hammassärkyyn, jalkakipuun, kaikkeen. Kokapensaan lehtiä jauhetaan myös jauhoksi ja teemme siitä ruokaa, sanoo viljelijä Casilda Mamani.
Bolivia haluaa muuttaa YK-artiklaa, jonka mukaan kokalehtien pureskelu on kiellettävä 25 vuoden kuluessa sopimuksen ratifioinnista. Bolivia ratifioi sopimuksen 1976. Tekstiä voidaan kuitenkin muuttaa vain jos kaikki maat ovat asiasta yhtä mieltä. Bolivian ehdotus on mittasuhteiltaan vähäinen, eikä se laillistaisi esimerkiksi kokapensaiden kasvatusta kokaiinin valmistamiseksi.
YK:n on määrä käsitellä asiaa tänään 31.1. Voimakkaimmin kokanlehtien laillistamista vastustaa Yhdysvallat ja sen huumepoliittinen käsikassara Ruotsi.
Vuodetun Wikileaks-sähkeen mukaan Yhdysvallat pitää Ruotsia tärkeänä kumppanina etenkin huumesotaan läheisesti liittyvässä vakoilu- ja sotilasyhteistyössä ja pääministeri Reinfeldtiä uuden polven ruotsalaispoliitikkona, jota ei vaivaa ”amerikkalaiskriittisyys”.
Amerikkalaiskriittisyys ei vaivaa myöskään ruotsin vanhuus- ja kansanterveysministeri Maria Larssonia, joka keskusteli Bolivian Ruotsin suurlähettilään kanssa ja ilmoitti ettei Ruotsi voi tukea Bolivian ehdottamaa muutosta vuoden 1961 huumausaineyleissopimukseen.
Tavatessaan Bolivian suurlähettilään Larsson kertoi Ruotsin hallituksen vastustavan aloitetta, koska ”se voisi toteutuessaan toimia poliittisena ennakkotapauksena, joka vaarantaisi kansainvälisen huumeiden vastaisen taistelun”. Lisäksi tällainen ennakkotapaus ”lähettäisi vääriä signaaleita, jotka eivät ole linjassa huumeiden käyttöä ja kauppaa vastustavien toimenpiteiden kanssa”.
Bolivian esimerkki osoittaa miten USA käyttää kansainvälisiä huumausainesopimuksia suurvalta-asemansa pönkittämiseen Etelä-Amerikassa: Amerikkavastaisen presidentti Evo Moralesin tukeman koka-aloitteen kaatuminen YK:ssa vähentää Moralesin sisäpoliittista kannatusta Boliviassa. Ruotsi puolestaan tukee näitä USA:n uuskolonialistisia hankkeita Etelä-Amerikassa mm. turvatakseen oman teollisuutensa edut USA:n laajoilla markkinoilla. Talouspolitiikka jyrää ihmisoikeuspolitiikan ja alkuperäiskansojen oikeudet.
Bolivia lähetti ulkoministeri David Choquehuancan kiertämään Eurooppaa saadakseen koka-aloitteelle kansainvälistä tukea. Bolivia pitää nykyistä tilannetta syrjivänä, koska kokan pureskelu on juurtunut syvälle Andien alkuperäiskulttuureihin.
Espanjan ulkoministeri Trinidad Jimenez kertoi Choquehuancalle Madridissa ymmärtävänsä Bolivian vaatimuksia ja lupasi neuvotella aloitetta vastustavien Eurooppalaisten maiden kanssa. Espanjan lisäksi aikaisemmin aloitetta vastustaneet Kolumbia ja Makedonia ovat pyörtäneet kantansa ja tukevat nyt Bolivian aloitetta.
Bolivia vaatii myös maailman terveysjärjestöä (WHO) julkaisemaan kokalehdestä vuonna 1995 tehdyt tutkimukset, jotka paljastivat ettei kokan lehtien pureskelu ole vahingollista terveydelle. Ulkoministeri Choquehuanca pahoitteli ettei WHO koskaan julkaissut tutkimustuloksia ”eräistä valtioista” tulleesta poliittisesta paineesta johtuen. WHO:n vuonna 1998 teettämä tutkimus, joka todisti alkoholin olevan kannabista vaarallisempaa koki saman kohtalon, eikä sitäkään koskaan virallisesti julkaistu.
Huolimatta Bolivian saamasta tuesta näyttää varmalta että huumekieltolakijärjestelmän takuumiehet USA ja Ruotsi pystyvät toistaiseksi torjumaan pienimmätkin muutosehdotukset kansainvälisiin sopimuksiin. USA:n lietsoma huumesota Meksikossa ja väkivallan uhan levittäytyminen sen eteläisiin naapureihin ovat kuitenkin rapauttaneet katastrofaalisen huumekieltolain suosiota. Ruumiskasojen kasvaessa kasvavat myös paineet siirtää huumeet laittomilta markkinoilta laillisille ja valvotuille markkinoille. Bolivia on kertonut ettei se tule noudattamaan kansainvälisiä huumausainesopimuksia kokan osalta, vaikka sen pureskelun laillistava aloite kaatuisikin YK:ssa.
Katso Pulitzer Center on Crisis Reporting -järjestön videoreportaasi ”In Focus: Bolivia’s Coca Culture”:
