Lähde: British Medical Journal 24.2.2011, Aamulehti 17.2.2011, Verkkouutiset 22.2.2011, Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 17.2.2011 ja 10.6.2010, MTV3 25.5.2010 ja 18.3.2010, IL 16.6.2010 ja 6.5.2010
Tiedotusvälineiden esittämät kauhutarinat ja suoranaiset valheet aiheuttivat ns. muuntohuumeiden kuten mefedronin pikaisen kieltämisen Iso-Britanniassa ja Suomessa, vaikka aineen haitallisuudesta ei ole arvostetun British Medical Journalin mukaan mitään todisteita. Suomessa muuntohuumekohussa mentiin jopa niin pitkälle, että muuntohuumeiden pikakieltolaki on tulossa voimaan näillä näkymin tänä keväänä. Hätäratkaisuna valtioneuvosto muutti huumausaineasetusta ja lisäsi MDPV:n huumausainelistalle 28.6.2010 ja mefedronin 23.2.2011.
Huolimatta siitä, ettei mefedronin myrkyllisyydestä ole todisteita, tiedotusvälineet raportoivat Iso-Britanniassa kuolemantapauksista, jotka tapahtuivat aiemmin laillisesti kasviravinteena myydyn aineen käytön seurauksena. Rebecca Cardwell, 19, julistettiin ”ensimmäiseksi varmistetuksi mefedronin uhriksi” Lontoon Metro-lehdessä lokakuussa 2009. Hän ei kuitenkaan ollut ensimmäinen jolle tiedotusvälineet soivat ”kunnian” olla kyseisen aineen uhri.
Media johti kampanjaa, jolla painostettiin molempien maiden hallituksia kieltämään mefedroni ja muuntohuumeet yleisesti. Suomessa kampanjoinnin kohteena on ollut erityisesti MDPV ja jossain määrin myös mCPP ja mefedroni. Suomessa muuntohuumehysteriaa levitti lehtien lisäksi eräät moraalipaniikista elävät kansalaisjärjestöt, kuten Irti huumeista ry. Sensaatiohakuista kampanjaa jatkettiin, kunnes täyskielto saavutettiin. Aiemmin harva ihminen oli edes kuullut MDPV:stä tai mefedronista, mutta silti media onnistui nostamaan parissa viikossa kollektiivisen paniikin, joka pakotti poliitikot toimimaan.
Mediakampanja muistuttaa suuresti ekstaasinvastaista kampanjaa, jota käytiin Briteissä myöhään 1980-luvulla ja Suomessa 1990-2000 -lukujen vaihteessa. Toimittajat esittelivät tuolloin tyrmistyttäviä tarinoita huumemaailmasta, jossa kansakunnan nuoret ajautuivat huumeriippuvuuden, väkivallan, seksin ja mielisairauksien kierteeseen. Vuonna 2010 The Sun -lehti julkaisi mefedronista tarinan, jossa lainattiin poliisiraporttia, joka kertoi ”Mefedronin käyttäjän raportoineen hallusinaatioista, joissa 18 tuntia kestäneen aineen käytön jälkeen hän uskoi tuhatjalkaisten ryömivän hänen päällään ja purevan hänen kehoaan. Käyttäjä joutui sairaalahoitoon revittyään kivespussinsa irti.”
Humbersiden poliisi piti maaliskuussa 2010 lehdistötilaisuuden, jossa poliisi ilmoitti tutkivansa kahden miehen kuolemaa, joiden se epäili liittyvän mefedroniin. Kuolemiin voitiin olettaa liittyneen liiallista alkoholin ja huumeiden käyttöä, mutta lehdistössä alkoi nousta epäilyjä oliko kyseessä ollut stimulanttina tunnettu mefedroni (joka on valkoinen jauhe) vai sittenkin heroiinin korvikkeena käytetty metadoni (joka on vihreä neste). Lehdistö alkoi pitää mahdollisena että kuolleet miehet olivat itse erehtyneet nauttimastaan aineesta ja kohta BBC uutisoikin ”poliisin uskovan miesten juoneen alkoholia ja ottaneen myös toista huumetta, metadonia”.
Humbersiden poliisi kehotti siitä huolimatta kaikkia mefedronia nauttineita ihmisiä hakeutumaan välittömästi sairaalahoitoon. On epäselvää mitä poliisi tiesi kuolemantapauksien aikaan, mutta toksikologiset testit paljastivat viikkojen päästä ettei kummastakaan ruumista löytynyt jälkeäkään mefedronista. Vastaavasti Suomessa poliisi väitti 7.4.2010 MDPV:n tappaneen Etelä-Suomessa ainakin neljä ihmistä. Hieman aiemmin maaliskuussa poliisi kertoi ”seksihuumeen (MDPV) johtaneen Korson paloittelumurhaan”. Kyseessä oli kuitenkin veriteko eikä yliannostuskuolema: MDPV-huumetta näpistänyt nuori 20-vuotias mies surmattiin kostona huumevarkaudesta. Iltalehti puolestaan uutisoi 6.5.2010, että ”raivohuumeen vaarallisuutta kuvaa myös se, että sen jäämiä on oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa löydetty jo 16 vainajasta”. Oikeuskemian professori Erkki Vuori sen sijaan kertoi 25.5.2010 ettei ” julkisuudessa usein esiintynyt maininta useista kuolemantapauksista pidä paikkaansa”.
Useat uutiset samalta ajanjaksolta sisälsivät valheellista tietoa, kuten briteissä uutisoitu tapaus, jossa 180 oppilaan kerrottiin lintsanneen koulusta mefedronin käytön takia. Leicestershiren maakuntahallituksen tiedottaja kuitenkin kertoi, ettei hänellä ole mitään tietoa kyseisestä tapauksesta ja kielsi sen tapahtuneen missään alueen kouluista toisin kuin mediassa väitettiin. Lisätodisteena esitelty 14-vuotiaan Gabrielle Pricen väitetty huumekuolema paljastui ruumiinavauksessa streptokokki A -infektion aiheuttaman keuhkokuumeen seuraukseksi.
Uutisointi oli liittänyt mefedronin useisiin kuolemiin, joten kampanjoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen, jossa ihmeteltiin miksi maan hallitus ei tee asialle mitään. Suomessa Irti huumeista ry laati päättäjille suunnatun hätätiedotteen 10.5.2010, jossa vaadittiin ”MDPV:n luokittelemista huumeeksi kuolemien kasvun pysäyttämiseksi”. Vaikka kyse onkin eri aineesta, noudattaa tapahtumien kulku samaa logiikkaa. Briteissä työväenpuolueen ministerit lähtivät mukaan huumehysteriaan ja toimivat ennen kuin ehtivät tarkistaa mistä todella on kysymys. BBC:n mukaan ”Lordi Mandelson sanoi hallituksen tekevän mitä tahansa, mikä on oikeutettua asian hoitamiseksi ja vastaavien tilanteiden syntymisen estämiseksi tulevaisuudessa”. Myös sisäministeriön komitean puheenjohtaja Keith Vaz esitti, että huume pitäisi tehdä laittomaksi mahdollisimman nopeasti. Vaz väitti ”kahden teini-ikäisen kuolleen viime viikolla mefedroniin” ja vaati sitä kiellettäväksi 28 vuorokauden sisällä. Suomessa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi keskiviikkona 16. kesäkuuta MDPV:tä koskevan mietinnön. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen varoitteli huhtikuun lopussa vuosisadan huumekesästä, jos MDPV:n leviämistä ei saada kuriin. Hän kehotti keskustelun avauksessaan pikaisiin toimiin.
Briteissä sisäministeriön virkamiehet alkoivat valmistella kuumeisesti mefedronin kieltämistä lailla, jolloin aineen hallussapidosta voitaisiin antaa jopa viiden vuoden vankeustuomio. Huumeiden väärinkäytöstä annettu laki edellyttää uuden huumausaineen arvioimista huumeasioita käsittelevässä komiteassa, joka oli juuri kärsinyt huomattavan menetyksen kun sen puheenjohtaja David Nutt oli erotettu huumemyönteisiksi tulkittujen kannanottojen takia. Suomessa huumausainelistalle on aiemmin päätynyt vain YK:n tai EU:n huumeiksi määrittelemät aineet, mutta MDPV-paniikki muutti lakia siten, että jatkossa yksittäiset uudet aineet voidaan asiantuntijaryhmän suosituksella sisällyttää huumausainelistaan kuten briteissä.
Brittien neuvoa-antava huumekomitea koosti saatavilla olevat tiedot huumeesta ja päätyi aineiston perusteella sisällyttämään mefedronin huumausainelistalle. British Medical Journalissa asiasta kirjoittanut ja neuvoa-antavassa huumekomiteassa työskennellyt Jeremy Sare kertoi mefedroni-raportin tason olleen selvästi komitean aikaisempien raporttien tasoa matalampi. Suuri osa raportin tiedoista perustui muutaman nuorisolehden julkaisemiin artikkeleihin. Esimerkiksi arviot mefedronin käytön laajuudesta perustuivat tanssimusiikkiin keskittyneen Mixmag-lehden tekemään lukijakyselyyn. Suomessa arviot MDPV:n ja muiden muuntohuumeiden käytön laajuudesta ovat perustuneet pitkälti yksittäisten poliisien koppalakeistaan vetämiin arvioihin, joita on surutta esitelty faktoina eri lehdissä.
Luokattoman raportin seurauksena huumekomiteasta erosi protestina kaksi asiantuntijaa, Eric Carlin ja Polly Taylor. Entinen Mentor UK -mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Eric Carlin valitti Sky News –uutisissa raportin tekotavan loukanneen häntä syvästi. Huumekomitean jäsenet eivät juuri keskustelleet siitä millä tavalla aiottu mefedronin kriminalisointi vaikuttaisi nuorison käyttäytymiseen. Carlin arvosteli myös tapaa, jolla sisäministeri oli kertonut medialle aivan liian aikaisin mefedronin kieltämisestä ja piti tapaa ”täysin vääränä ja moraalisesti korruptoituneena”.
Median luoma paniikki ja sen esittämä ”todistusaineisto”, joka pakotti brittihallituksen kieltämään mefedronin ja Suomen hallituksen säätämään pikavauhtia uuden lain on heikentänyt entisestään laillisen prosessin ja siihen osallistuneiden viranomaisten ja poliitikkojen uskottavuutta. Todistusaineiston ja tieteellisen näytön laiminlyönti lakeja säädettäessä on tyhmänrohkeaa.
Briteissä mefedroni kiellettiin 16.4.2010 ja Suomessa 23.2.2011. Mitä tällä on saavutettu? Mefedronia briteissä myyneet nettisivustot on suljettu ja myynti on siirtynyt ulkomaisille nettikauppiaille ja perinteisiin huumekaupan verkostoihin, joissa myytävät aineet sisältävät erilaisia epäpuhtauksia ja myrkkyjä. The Lancet -lehdessä kirjoittanut Adam Winstock kertoi ihmisten ostaneen mefedronia internetistä ennen sen kieltämistä. Nyt suuri osa näistä ihmisistä ostavat sitä kadulta tuplahinnalla ja kaksi kolmasosaa alkuperäisistä käyttäjistä käyttää samaa huumetta edelleen. Sen lisäksi uudet toistaiseksi lailliset muuntohuumeet, joita Suomessakin on saatavilla runsaasti, ovat ottaneet MDPV:n ja mefedronin paikan ”laillisina huumeina”, vaikka asiasta ei vielä ole noussut kollektiivista paniikkia. On vain ajan kysymys milloin saamme kuulla uudesta nuorisoa niittävästä edellistä vaarallisemmasta kirjainyhdistelmästä.
Loppukevennyksenä ”Design-huume MDPV – Asiantuntijahaastattelu” Youtubesta:
http://www.youtube.com/watch?v=rYdn4KfIyQY