Suomessa voidaan lain mukaan tuomita kannabiksen käytöstä jopa kaksi vuotta vankeutta, mitä ei käytännössä ole koskaan langetettu. Tämä rangaistus on laissa, jotta se antaisi poliisille oikeuden suorittaa kotietsintöjä.
Käytöstä rankaiseminen ei perustu vuoden 1961 huumausaineyleissopimukseen eli ns. Single Convention ei velvoita käytön rankaisemista, minkä takia Suomessa aikoinaan lakia säädettäessä heitettiin arpaa eduskunnassa. Ihmisoikeuksia loukataan ja yksilön vapauksia rajoitetaan Suomessa arvan perusteella.
Huumausaineiden ympärille luodulla hysterialla on Suomessa lisätty poliisin valtuuksia ja kavennettu yksilön vapauksia siinä määrin, että Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta tuomioita lähinnä entistä Itä-Eurooppaa muistuttavasta käytännöstä.
Suomalainen huumepolitiikka tuo mieleen entisen Itä-Saksan: kannabisyhdistyksien rekisteröityminen törmää patentti- ja rekisterihallituksessa eläviin epädemokraattisiin ja moralistisiin käsityksiin, kenelle sananvapaus kuuluu ja kenelle ei. Tämä virkamiesvetoinen politiikka perustuu siihen, etteivät poliitikot uskalla keskustella huumepolitiikasta vaikka käyttävät moraalista paniikkia vaalikampanjoissaan.
Tämä politiikka on aiheuttanut sen, että kuntien virkamiehet saavat mielivaltaisesti käyttää ns. huumeiden vastaisia resursseja, minkä takia mm. Turku on maksanut Suomessa hyväksytyn huumepolitiikan vastaiselle European Cities Against Drugs -verkostolle (ECAD) 5000€ vuodessa veronmaksajien rahoja, koska kukaan poliitikko ei uskaltanut nostaa asiaa pöydälle ennenkuin kansalainen teki siitä aloitteen! Turku erosi ECAD-verkostosta kaupunginhallituksen päätöksellä 28.3.2011.
Samat poliitikot ovat aiheuttaneet omilla vaalirahasotkuillaan sen, että Suomen köyhä talousrikostutkinta on lamaantunut. TuSKY:n kotisivuilla kerroimme siitä, kuinka vaikeaa kansainvälisen huumekaupan rahoitukseen puuttuminen on ja kuinka paljon mieluummin viranomaiset ratsaavat harmittomia käyttäjiä, koska se on näyttävämpää.
Uhkakuvien varassa toimivat poliitikot eivät ymmärrä sitä, että käyttäjiin ja kannabiksen kotikasvattajiin kohdistuva kriminaalivalvonta sekä talousrikollisuuden olematon valvonta hyödyttävät maailmanlaajuista järjestäytynyttä rikollisuutta. Toisaalta suomalaiset poliitikot jakavat lainatakauksia niille pankeille, jotka myös pesevät huumerahaa.
Positiivisimmatkin arviot viranomaisten huumeiden takavarikoinnin onnistumisesta ovat 10-20%, negatiivisimmat alle 1%. Kannabiksen käytöstä rankaiseminen ja kotikasvattajien ratsaaminen tässä kuviossa on absurdia ja yhteiskunnan varojen suurta tuhlausta. Käytöstä rankaiseminen perustuu vanhoille moralistisille käsityksille, minkä takia siitä on luovuttu suurimmassa osassa EU-maista hyvin tuloksin.
Turun seudun kannabisyhdistys esittää ratkaisuksi täysi-ikäisille sallitut kannabisosuuskunnat ja kannabiksen käytön dekriminalisoimisen parhaina tapoina vastustaa maailmanlaajuista järjestäytynyttä rikollisuutta, säästää ja kohdentaa yhteiskunnan resursseja sekä lopettaa kansalaisten syrjäytyminen ja marginalisoituminen.