Vuosikymmeniä Suomessakin viljelty virheellinen käsitys kannabiksesta porttina kovempiin huumeisiin on saanut poikkeuksellisen paljon palstatilaa kuluneen viikon aikana. Mm. Yle, Turun Sanomat, Kaleva ja Koillissanomat ovat julkaisseet uutisia ja pääkirjoituksia, joissa on herätelty henkiin tieteellisesti moneen kertaan kumottua porttihypoteesia.
Viimeisimpänä porttihypoteesille antoi kyytiä arvostettu Nature Neuroscience –tiedelehti, joka julkaisi heinäkuun numerossaan tutkimuksen, jonka mukaan kannabis voi dramaattisesti vähentää kokaiinin käyttöä. Tutkijoiden mukaan hampussa luontaisesti esiintyvästä CBD:stä, eli kannabidiolista, olisi mahdollista kehittää synteettisiä versioita, joita voitaisiin käyttää lääkkeinä taistelussa huumeriippuvuutta vastaan. Tutkijat uskovat myös orgaanisen hamppukasvista ekstraktoidun CBD:n toimivan samalla tavalla.
Tutkijat ovat aiemmin luulleet, ettei CBD:llä ole psykoaktiivisia ominaisuuksia, koska CBD:n aktivoimia CB2-reseptoreja ei ole löydetty aivoista. Viimeaikoina on kuitenkin kerääntynyt todistusaineistoa, joka näyttää kumoavan nämä aiemmat käsitykset.
Tutkimuksen mukaan synteettinen CBD:n kaltainen kannabinoidi, JWH-133, aktivoi CB2-reseptoreita ja vähentää hiirikokeissa kokaiinin suonensisäistä käyttöä 50-60 prosentilla. ”Se on todella merkittävä vähennys”, kertoi Yhdysvaltojen kansallisessa huumeiden väärinkäytön instituutissa (National Institute on Drug Abuse, NIDA) tutkimusta johtanut Zheng-Xiong Xi. Hiiret, joille annosteltiin kokaiinia tai heroiinia, viettivät enemmän aikaa paikassa, jossa ne olivat aiemmin päihtyneet. Annettaessa hiirille myös synteettistä CBD:tä ne eivät muodostaneet samanlaista ”paikkapreferenssiä”.
JWH-133:lla näyttää olevan myös muita ominaisuuksia, jotka tekevät siitä lupaavan lääkkeen. Se ei näyttäisi aiheuttavan kannabikselle ominaista ”pilveä”, jonka jotkin potilaat ovat kokeneet negatiivisena tunteena. Huumekieltolain aikana päihdyttävän vaikutuksen puuttuminen tekee lääkkeestä poliittisesti korrektin ja helpommin hyväksyttävän, vaikka sen sivuvaikutukset olisivat alkuperäisen orgaanisen valmisteen sivuvaikutuksia vakavammat.
New Yorkin John Jay ylipiston etnografiikan tutkija Ric Curtis uskoo huumeriippuvaisten tienneen tästä kannabiksen ominaisuudesta jo pitkään ennen kuin tutkijat näyttivät sen toteen. Kansalliset huumetutkimukset Yhdysvalloissa ovat osoittaneet crack-kokaiinin käytön laskeneen 1990-luvun alussa samalla kun kannabiksen käyttö lisääntyi. Curtisin mukaan monet crack-kokaiinin käyttäjät ovat kertoneet käyttäneensä kannabista korvaushoitona sen kokaiinia halvemman hinnan ja vähäisempien haittojen takia.
Kannabis auttaa myös alkoholismiin
Harm Reduction Journal –lehden vuonna 2009 julkaisema Kalifornian yliopistossa tehty tutkimus puolestaan osoitti porttihypoteesin toimivan päinvastoin: useat alkoholistit, lääkeriippuvaiset ja kovien huumeiden käyttäjät ovat menestyksekkäästi siirtyneet käyttämään kannabista välttääkseen vaarallisemmista aineista aiheutuvia vieroitusoireita ja muita terveyshaittoja.
Tutkimuksessa selvisi, että suuri osa lääkekannabispotilaista käyttää kannabista korvatakseen sillä vaarallisemmiksi koettujen aineiden käyttöä: 40% potilaista oli korvannut alkoholin, 26% laittomien huumeiden ja 66% reseptilääkkeiden käyttöä kannabiksen avulla. Yleisimmät syyt näiden aineiden korvaamisessa kannabiksella olivat kannabiksen käytöstä aiheutuvat vähäisemmät sivuvaikutukset (65%), oireiden parempi hallittavuus (57%) ja pienempi vieroitusoirepotentiaali (34%).
Tätä aikaisempi, vuonna 2004 Journal of Cannabis Therapeutics –lehdessä julkaistu tutkimus keskittyi tarkastelemaan kannabista erityisesti alkoholismin hoidossa.
Kaikki tutkimukseen osallistuneista 92:sta lääkekannabispotilaasta, jotka käyttivät kannabista korvatakseen sillä alkoholin käyttöä, hyötyivät tästä hoidosta. Arvioitaessa kannabiksen potentiaalia alkoholin korvaushoitona puolet tutkimushenkilöistä koki hoidon erittäin tehokkaaksi ja toinenkin puoli tehokkaaksi.
Osa lääkekannabispotilaista kertoi olleensa käyttämättä alkoholia jo yli vuoden ajan kannabiksen avulla. Toisaalta 21% lääkekannabispotilaista kertoi alkoholismioireiden palanneen pian kannabiksen käytön loputtua. Käytön lopettamiseen oli monia syitä, kuten armeijan palvelukseen astuminen tai kannabiksen käytöstä johtunut pidätys ja vangitseminen.
Kaliforniassa vuonna 2007 lääkekannabista määrääville lääkäreille suunnatusta selvityksestä kävi ilmi, että jokainen näistä lääkäreistä oli tavannut potilaita, jotka käyttivät kannabista alkoholin korvaushoitona. Erään kyselyyn osallistuneen lääkärin mukaan 90% potilaista vähensi alkoholin käyttöä aloitettuaan lääkekannabishoidon.
Mikäli psykoaktiivisen aineen korvaaminen toisella voi vähentää niiden käytöstä aiheutuvia haittoja, on tällainen vaihtoehto ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Alkoholi-, lääke- ja huumeriippuvaiset ovat jo pitkään korvanneet terveydelle haitallisempien aineiden käyttöä kannabiksella. Riippuvuussairauksista kärsivien itsemääräämisoikeus – vapaus valita itselleen sopivin ja tehokkain hoitomuoto – on turvattava. Kannabista lääkkeenä käyttävät ihmiset ovatkin usein huomanneet sen aiheuttavan lääkärin määräämiä hoitoja vähemmän ikäviä sivuvaikutuksia.
Haittojen vähentämiseen tähtäävän politiikan osana kannabiksen käyttö alkoholin ja huumeiden korvaushoitona tulisi sallia Suomessakin. Tilanteissa, joissa riippuvuusongelmasta kärsivä potilas ei joko pysty tai halua kokonaan lopettaa psykoaktiivisten aineiden käyttöä, tulisi kannabista kokeilla yhtenä hoitomuotona.