Lähde: MPP: Medical Marijuana laws do not affect teen use, 30.6.2011 ja Teen Use Report
Marijuana Policy Project julkaisi uusimmat tilastot yhdysvaltalaisten nuorten kannabiksen käytöstä, joissa analysoidaan kaikki saatavilla oleva tieto niistä osavaltioista, joissa lääkekannabiksen käyttö on hyväksytty. Kieltolain kannattajat ovat yrittäneet estää ja jarruttaa lääkekannabiksen hyväksymistä sillä perusteella, että se ”lähettää nuorille väärän viestin”.
Lääkekannabiksen hyväksyminen onkin ollut täysin oikea viesti. Niissä 13:ssa osavaltiossa, joista löytyy kaikki tarvittava tieto tilastoanalyysiä varten, on nuorten kannabiksen käyttö pysynyt ennallaan tai vähentynyt lääkekannabiksen hyväksymisen jälkeen. Joissakin osavaltioissa nuorten kannabiksen käyttö on vähentynyt merkittävästi. Tämä ei tarkoita, että lääkekannabiksen hyväksymisellä ja nuorten kannabiksen käytöllä olisi kausaalinen yhteys. Mutta tämä tarkoittaa ehdottomasti sitä, että lääkekannabiksen hyväksymisellä ja nuorten kannabiksen käytön lisääntymisellä ei ole syy-seuraus-suhdetta.
Puhu nuorten kanssa
Lähde: Science Daily 27.6.2011
Ihmisten rankaiseminen kannabiksen käytön takia ei ole lopettanut kannabiksen käyttöä. Jotkut vanhemmat voivat nyt kysyä, miten sitten estää teini-ikäisten lasten kannabiksen käyttö? Siihenkin löytyy tutkimuksen antama neuvo: puhu heidän kanssaan!
Kolmasosa yhdysvaltalaisista lukiolaisista ilmoittaa käyttävänsä kannabista ja suurin osa lukiolaisista ilmoittaa sen saannin olevan helppoa. Nuorten kannabiksen käyttö on huolestuttavaa siksi, että nuoret ovat alttiimpia kannabiksen mahdollisille haittavaikutuksille.
NIDA:n (National Institute on Drug Abuse) rahoittamaan vapaaehtoiseen tutkimukseen ilmoittautui kaikkiaan 619 oppilasta, joista 310 käytti kannabista säännöllisesti. Tutkimuksessa kokeiltiin kahta erilaista lähestymistapaa: motivoitu haastattelu, jossa ohjaaja ja oppilas keskustelivat oppilaan marihuanan käytöstä ja miten se vaikuttaa oppilaan elämään sekä opetuksellinen lähestymistapa, missä ohjaaja PowerPoint-esityksen tuella kertoi huumetutkimuksesta ja kannabiksen terveydellisistä vaikutuksista.
Oppilailla oli kahden viikon aikana kaksi tapaamista ohjaajan kanssa, joissa ohjaaja käytti jompaa kumpaa ohjelmaa.
Motivoituun haastatteluun osallistuneet oppilaat olivat käyttäneet kannabista 40 päivänä haastattelua edeltäneinä 60 päivänä. Seuraavan kolmen kuukauden aikana käyttö oli laskenut jo 20 prosenttia 32 päivään 60:stä. Vuoden kuluttua käyttöä esiintyi keskimäärin 34 päivänä 60:stä, joka sekin tarkoittaa 15 prosentin laskua lähtötasoon verrattuna.
Opetuksellisen lähestymistavan ryhmässä saatiin hitaampia tuloksia ja vain 8 prosentin lasku 38:sta 35:een päivään 60:stä. Vuoden päästä käyttö oli vähentynyt 34 päivään eli yhteensä 11 prosenttia.
Tutkijaryhmän mukaan ”tulokset ovat rohkaisevia, koska selvästi merkityksellinen kannabiksen käytön väheneminen saatiin aikaan lyhyillä tapaamisilla, joilla oli kuitenkin vaikutusta pitkän aikaa”.
Suomessakin vallitseva käsitys on se, että nuorten kannabiksen käyttöön voidaan vaikuttaa vain satunnaisilla pidätyksillä, huumetesteillä, kotietsinnöillä ja muilla sortotoimenpiteillä, eikä nuorten kanssa pidä puhua. Puhuminen auttaa enemmän kuin vangitseminen ja samalla valmentaa ihmisiä elämään demokraattisessa yhteiskunnassa.
