Ilta-Sanomat uutisoi tänään näyttävästi otsikolla ”Kannabis vahingoittaa aivoja – eikä siinä vielä kaikki” Biological Psychiatry -lehdessä julkaistusta pienestä tutkimuksesta, jossa selvitettiin kannabiksen käytön vaikutuksia aivojen eri osien massaan. Ilta-Sanomien uutinen on toimituksellinen rimanalitus, eikä toimittaja ole vaivautunut edes vilkaisemaan alkuperäistutkimusta.
Kyseiseen seurantatutkimukseen osallistui 151 australialaisnuorta, joista 121 tutkittiin uudelleen neljä vuotta myöhemmin 16 vuoden ikäisinä. Koehenkilöiden aivot kuvattiin ja aivojen eri lohkojen kokoja ja niiden muutoksia verrattiin kannabiksen käyttäjien ja ei-käyttäjien välillä. 121 koehenkilöstä 28 kertoi kokeilleensa kannabista 16 vuoden ikään mennessä. Näistä 28 kannabista kokeilleesta 100% ilmoitti käyttäneensä myös alkoholia ja yli 92% tupakkaa. Kannabista he olivat polttaneet keskimäärin vain kolme kertaa.
Kannabisryhmässä alkoholia oli käytetty keskimäärin 48,4 kertaa, kun ei-kokeilleiden ryhmässä alkoholia oli käytetty keskimäärin vain 14 kertaa. Tupakkaa kannabisryhmässä oltiin käytetty keskimäärin 10,2 päivänä kuluneen kuukauden aikana ja ei-käyttäjien ryhmässä 2,8 päivänä.
Tutkijat havaitsivat keskimääräistä pienemmän orbitofrontaalisen aivokuoren olevan yhteydessä kannabiksen myöhempään käyttöön – kuten myös kaikkien muiden päihteiden käyttöön. Orbitofrontaalisen aivokuoren pienen koon on katsottu aiemmissa tutkimuksissa olevan yhteydessä mm. elämyshakuisuuteen ja heikkoon impulssikontrolliin, joka voi selittää tämän ryhmän suuremman alttiuden kokeilla ja käyttää erilaisia päihteitä. Orbitofrontaalisen aivokuoren pieni koko on jo aiemmin yhdistetty mm. alkoholismiin.
Tutkijat kirjoittavat: ”Kannabista käyttäneet henkilöt olivat kaikki käyttäneet myös laillisia päihteitä… Siksi ei ole mahdollista varmasti päätellä missä määrin nämä tulokset koskevat nimenomaan kannabiksen käyttöä. Löydöksistämme huolimatta on huomioitava ettemme usko orbitofrontaalisen aivokuoren pienemmän koon johtavan yksinomaan kannabiksen käyttöön, vaan että se on yhteydessä laajemmin taipumukseen synnyttää eri aineisiin riippuvuuksia. On mahdollista, että orbitofrontaalisen aivokuoren pieni koko on yhteydessä päihteiden myöhempään ongelmakäyttöön, josta kannabiksen aikainen käyttö on vain merkkinä…”
Tutkijat yrittivät huomioida muiden päihteiden käytön vaikutukset tuloksiin, mutta myönsivät ettei se onnistunut ryhmän pienen koon ja tutkimuksen suppeuden takia. Sen sijaan tutkijat havaitsivat, ettei erilaisia mielenterveyshäiriöitä esiintynyt kannabisryhmässä sen enempää kuin ei-käyttäjienkään ryhmässä.
Väite kannabiksen neurotoksisuudesta juontaa tutkimuksen loppuosaan, jossa tutkijat viittaavat aiempaan australialaistutkimukseen, jossa todettiin 20 vuotta päivittäin viisi jointtia polttaneilla miehillä olevan verrokkeja pienempi hippokampus ja amygdala. Tässäkään tutkimuksessa tutkijat eivät pitäneet varmana olivatko aivomuutokset seurausta kannabiksen käytöstä vai jostain muusta, kuten alkoholin ja tupakan käytöstä. Australialaistutkijat pitävät yhteyttä kuitenkin mahdollisena ja haluavat korostaa tätä mahdollisuutta saadakseen tutkimukselleen mahdollisimman paljon palstatilaa.
Aivotutkimus on vasta lastenkengissä ja tuloksien tulkinta on hyvin hankalaa. Tutkimuksen ristiriitaisuudesta kertovat täysin päinvastaiset tulokset, kuten Saskatchewan yliopiston tutkimus, jossa synteettisten kannabinoidien antaminen lisäsi uusien aivosolujen kasvua hippokampuksen alueella tai Yhdysvaltain kansallisen mielenterveysinstituutin (NIMH) tutkimus, jonka mukaan kannabiksen yksi vaikuttavista aineista, CBD, suojaa eläinkokeissa hermostoa aivohalvauksen ja alkoholimyrkytyksen aiheuttamilta vaurioilta. Aiemmin tänä vuonna australialaistutkijat raportoivat, että kannabiksen käyttöön liitetyt kognitiiviset haitat näyttäisivät selittyvän pääasiassa muilla tekijöillä kuin kannabiksen käytöllä ja ne ovat joka tapauksessa väliaikaisia, vaikka kannabiksen käyttö olisi jatkunut jo pitkäänkin.
Kannabiksen kriminalisointia perustellaan usein sen käytön aiheuttamilla terveyshaitoilla, vaikka on selvää, että kieltolaki kärjistää näitä terveyshaittoja entisestään. Ilta-Sanomien julkaiseman uutisen kaltaisia yliampuvia ja sensaatiohakuisia juttuja käytetään tästä huolimatta paitsi lukijamäärien nostamiseen myös huumekieltolain perustelemiseen.
