Guatemalan uusi presidentti Otto Perez Molina sai kansainvälistä julkisuutta kannattamalla ”salakuljetuksen dekriminalisoimista”, mikä tarkoittaa suomennettuna huumekaupan laillistamista eli ottamista järjestäytyneeltä rikollisuudelta yhteiskunnan valvontaan. Laillistamista käsitellään seuraavaksi Amerikan valtioiden välisessä huippukokouksessa.
Molina vahvisti lausuntonsa maanantaina 13.2. sanomalla, että ”USA ei kykene vähentämään huumeiden kulutustaan, mikä jättää Guatemalalle ainoaksi vaihtoehdoksi huumeiden kaupan ja salakuljetuksen laillistamisen.”
Maaliskuussa alkaa Väli-Amerikan valtiojohtajien huippukokous, jossa keskustellaan alueen yhteisestä tulevaisuudesta.
El Salvadorin presidentti Mauricio Funes ilmoitti yhteisessä lehdistötilaisuudessa kannattavansa Molinan esitystä. Palattuaan El Salvadoriin hän tosin veti tukensa takaisin: hän pitää moraalisesti arveluttavana laillistaa huumeet niin, että maanosasta tulisi huumeiden käyttäjien paratiisi.
Guatemalan ja El Salvadorin presidenttejä on myös syytetty opportunismista: he haluavat kiristää USA:ta lisäämään apuaan, koska esimerkiksi Guatemala on mustalla listalla maassa tapahtuneiden ihmisoikeusrikosten takia. Mutta niihinkin on USA syyllinen käydessään kylmää sotaansa Latinalaisen Amerikan valtioiden maaperällä!
Perezin hallinnon edustajat puolestaan sanovat hänen ymmärtäneen sen, että jos huumeiden kysyntä jatkuu entisellään USA:ssa, ei pienellä maalla ole minkäänlaisia resursseja taistella laitonta huumevirtaa vastaan maailman isoimmille huumemarkkinoille.
”Olemmeko me vastuussa huumesodan käymisestä kartelleja vastaan, jos emme tuota huumeita emmekä käytä niitä? Olemme pelkkä laittoman kaupan välietappi. Huumeiden salakuljetus ja käyttö eivät ole korkealla Pohjois-Amerikan politiikan tärkeysjärjestyksessä. Huumeongelma on täysin marginalisoitu USA:ssa, mutta Guatemalassa ja muualla Väli-Amerikassa se on hyvin keskeinen ongelma”, kertoi Guatemalan entinen varapresidentti Eduardo Stein, joka johti Perezin siirtymäkauden neuvostoa.
Kolumbian ulkoministeri: uusi huumestrategia OAS:n huippukokouksen agendalla
OAS eli Organization of American States pitää kuudennen huippukokouksensa, VI Summit of the Americas’in, Cartagenassa, Kolumbiassa 14. – 15. maaliskuuta.
Kolumbian ulkoministeri Maria Angela Holguin sanoi huippukokousta valmistelevassa tapaamisessa, että huumeiden vastaisen taistelun uudet strategiat ovat esityslistalla.
”Huumesota ei ole ollut niin menestyksekästä kuin sen tulisi olla ja siitä pitää keskustella valtioiden kesken”, sanoi Holguin. Hän ei osannut vastata siihen, tuleeko Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos tekemään aloitteen OAS:n kokouksessa. Santos esitti laillistamisaloitteen yllättäen tammikuussa esiintyessään Hay-kulttuurifestivaaleilla Cartagenassa. Holguin ei myöskään täsmentänyt sitä, miten asiaa valmistellaan tässä tapaamisessa.
Myös Kolumbian kongressin puhemies Juan Manuel Corzo on antanut julkisen lausunnon, jonka mukaan maailmanlaajuinen huumeiden laillistaminen olisi ”hyvä lääke” ja tämä keskustelu tulisi avata muillakin kansainvälisillä areenoilla.
Osana USA:n talousleikkauksia Kolumbialle myönnettäviä avustuksia huumesodan käymiseksi aiotaan leikata 15%, mikä myös selittää asian saamaa huomiota.
”Kolumbia jätetään yksin käymään huumesotaa. Siksi tämä asia pitää tuoda esille parlamenttienvälisessä liitossa, IPU:ssa ja Latinalaisen Amerikan kuudennassa huippukokouksessa”, Corzo lausui.
Miksi sotilashaukat johtavat puhetta lailistamisesta Latinalaisessa Amerikassa?
Meksikon, Kolumbian ja Guatemalan presidentit ovat viime aikoina tulleet julkisuuteen huumeiden laillistamiskehoituksillaan. Heillä on ollut ehdotuksissaan mukana sotilaallinen ratkaisu, jonka mukaan laillistamisen jälkeen rikollisjoukkojen perään lähetetään poliisi- ja sotilasjoukot ennen kuin nämä ehtivät järjestäytyä uudelleen.
Calderon, Santos ja Molina voitaisiin sijoittaa vanhanaikaisella vasemmisto-oikeistoakselilla oikeistoon. Kaikki kolme ovat militaristeja ja he ovat lähettäneet joukkonsa huumeorganisaatioita vastaan. He ovat myös USA:n vankkoja liittolaisia, mutta he ovat nostaneet huumeiden dekriminalisoinnin esille todellisena vaihtoehtona maansa ja maanosansa politiikassa.
Tämä militarisoitu huumeiden laillistaminen ei näytä siltä, mitä liberaalit ja libertaarit ovat kuvitelleet kirjoituksissaan kuluneina vuosikymmeninä. Nämä kolme johtajaa ovat sitoutuneet taistelemaan rikollisuutta ja väkivaltaa vastaan maissaan ja he ovat hyvin tietoisia siitä, että väkivalta ja järjestäytynyt rikollisuus jatkuu dekriminalisoinnin jälkeenkin. Politiikan analysoijat ovat esittäneet, että dekriminalisoidaan huumeet, verotetaan kauppaa ja käytetään rahat armeijan ja poliisin varustamiseen niin, että rikollisia vastaan voidaan toimia entistä voimakkaammin. Näiden suunnitelmien takana on myös liikemiespiirejä, jotka haluavat ottaa täyden taloudellisen hyödyn politiikan muutoksesta. Tämän lähestymistavan kannattajat haluavat siirtyä huumesodasta sotaan rikollisuutta vastaan eikä tässä pidä erehtyä: he todella tarkoittavat sotaa.
Vaikka tämä strategia toteutettaisiin oikealla tavalla, se tulee olemaan ristiriitoja herättävä, siinä vuodatetaan paljon verta ja tehdään lukuisia ihmisoikeusloukkauksia.
Strategian muutos ei tapahdu nopeasti: eri maiden kongressit pitää saada vakuuttuneiksi uuden lähestymistavan hyödyistä ja sitten tarvitaan uusia lakeja. Haukkojen pitää vakuuttaa naapurinsa, joista monet edustavat keskustaa tai vasemmistoa, eivätkä ne välttämättä ole kovin innoissaan näin merkittävästä muutoksesta. Heidän tarvitsee myös saada tukea USA:lta eikä se aio lähteä mukaan näin radikaaliin muutokseen ainakaan nopeasti.
Vaikka olisimme eri mieltä laillistamisen käyttämisestä sodankäynnin välineenä, ovat nämä johtajat avanneet uuden rintaman huumepolitiikan muutoksessa. He tuovat uusia jäseniä mukaan siihen yhteisöön, joka haluaa tehdä jotakin huumeiden kieltolain aiheuttamille tuhoille. Tämä on alku uudelle sotilashaukkojen johtamalle laillistamiskeskustelulle, vaikka huumesodan lopettamista tavoitelleet eivät osanneet ehkä unelmoida tällaisesta ratkaisusta.
Washington vastustaa jyrkästi
USA:n Guatemalan suurlähettiläs antoi lausunnon, jonka mukaan huumeiden laillistaminen ei pysäytä maailmanlaajuisia jengejä, jotka huumeiden lisäksi salakuljettavat ihmisiä ja aseita.
Guatemalan asiantuntija, valtiotieteen professori Anita Isaacs arvioi Perezin äkillisen mielipiteen muutoksen olevan osa ”poliittista pelimiehen taitoa”, minkä tarkoituksena on painostaa USA:ta lähettämään nopeammin sotilasapua.
Lähde: The Star Tribune 13.2.2012, El Espectador 13.2.2012, Washington Post 13.2.2012 ja Christian Science Monitor 15.2.2012
