Harvempi kannabisriippuvuuden takia hoitoon hakeutunut luopuu kannabiksesta kokonaan, eikä syitä korkealle retkahtamisprosentille ole tunnettu. Tuoreen tutkimuksen mukaan tupakoivat kannabiksen käyttäjät retkahtavat ei-tupakoivia useammin.
49% ryhmästä lankesi heti ensimmäisenä päivänä, jolloin kannabista oli taas saatavilla. Niistä tupakoivista, jotka olivat saaneet tupakoida kannabisvieroituksen aikana, retkahti 75%.
Ne kannabiksen käyttäjät, jotka polttavat myös tupakkaa, retkahtavat helpommin kuin ei-tupakoivat. Äskettäinen tupakoimisen lopetus ei vaikuttanut tähän. Tämän tutkimuksen perusteella samanaikainen tupakointi lisää niin merkittävästi retkahdusriskiä kannabiksen käytön lopettamisessa, että tällä on kliinistä merkitystä.
Toisen vasta julkaistun tutkimuksen mukaan suun kautta nautittava THC (Dronabinol) lievittää kannabiksen polttamisesta eroon haluavien vieroitusoireita, eikä sillä ole todettu olevan haitallisia sivuvaikutuksia edes henkiselle suorituskyvylle.
Tutkimukseen värvättiin 13 koehenkilöä, jotka polttivat päivittäin kannabista. He olivat viisi päivää polttamatta ja tänä aikana heille annettiin plaseboa, 30 mg:n, 60 mg:n tai 120:n mg:n annoksia THC:tä. Viidentenä päivänä jokainen sai viisi henkäystä kannabista, minkä jälkeen koehenkilöt tutkittiin. Yhdeksän pössöttelypäivän jälkeen koe toistettiin.
Tämän tutkimuksen mukaan Dronabinolia voidaan käyttää kannabisvieroituksessa jopa 120 mg:n päivittäisannoksia. Tarvittaisiin lisää tutkimuksia, joissa kokeiltaisiin vielä laajempia annosteluvaihtoehtoja.
Korruptio aiheuttaa sensuuria
Miksi tällaiset tutkimustulokset eivät päädy lööppeihin? Uuden huumepoliittisen toimijan EHYT ry:n 13.9. järjestämä Kannabisakatemia nosti jälleen esille niitä rakenteita, jotka pitävät kannabiksen laittomana, mutta tupakan laillisena kaikesta tutkimustiedosta huolimatta.
Sosialidemokraattisen puolueen pää-äänenkannattaja Demari jyräsi kaiken liberalisoinnin heti seuraavan aamun pääkirjoituksessaan, missä lehti toistaa puolueen linjaa ”ei enää lisätä haittoja”.
Demarin mukaan ”päihteiden kokonaiskulutus ei saa kasvaa”. Perusteluna tälle kannalle heitetään paternalistien toiveajatus heistä itsestä turvallisuuden takuumiehinä: ”Poliittiset päättäjät eivät voi tarkastella kannabiksen käyttöä vain itselleen vapauksia vaativien yksilöiden kannalta, vaan koko yhteiskunnan näkökulmasta.”
Selitys Demarin tekopyhälle kannalle löytyy mm. seuraavista kahdesta uutisesta:
Kuopion yliopiston kansanterveystieteen professori Jukka T. Salosen tuomio tupakkayhtiön lahjusten ottamisesta vuonna 2009 kertoo tämän tupakkayhtiöiden harjoittaman korruption laajuudesta ja kattavuudesta Suomessa.
Kun nuoriso sitten uutisten mukaan vähentää tupakointiaan ja lisää kannabiksen käyttöään, ovatkin paniikin ainekset kasassa. Paniikin valtakunnan päihdetyöeliitti hoitaa perinteiseen tyyliin järjestämällä seminaarin, jonka nimeksi tuli tällä kertaa Kannabisakatemia.
Jos alkoholi keksittäisiin nyt
Huumepolitiikalle ominaisen paternalismin tunnistaa Demarin pääkirjoituksen esittelemässä kontrollipuheessa: sinulla on ongelma ja siksi sinä tarvitset minua, poliitikkoa.
EHYT sortuu myös tähän valistajien helmasyntiin: ”… jos alkoholi tuotaisiin markkinoille vasta nyt, se kiellettäisiin välittömästi”, laukoo EHYT ry:n toiminnanjohtaja virka-asemansa edellyttämällä tyylillä.
Tämä fraasi on yksi kontrollipuheen kulmakiviä kannabiksen kieltämisen selittelyissä. Fraasin varsinainen tarkoitus on pönkittää kontrollipuhujan mielikuvaa omasta arvovallastaan. Todellisuudessa alkoholi- ja tupakkaverot ovat pääpuolueiden rahoituksen peruspilari, päihdeyhtiöiden lobbareilla on keskeinen asema suomalaisessa politiikassa ja valistajille jaetaan resursseja uhkapeliyhtiö RAY:n harkinnan mukaan. Kaikkien näiden toimijoiden yhteinen etu on se, että suuri yleisö päivittelee kannabiksen vaaroja ja uskoo siihen, että kannabis kiellettiin niiden takia.
Demarien fraasi haittojen lisäämisestä on saanut jo ironian sädekehää, koska sen lanseeraamisen jälkeen valtiovalta alensi alkoholiveroja vuonna 2004 niin, että päihdehaitat ovat lähinnä räjähtäneet käsiin eivätkä pelkästään lisääntyneet.
Kontrollipuhe on alistava puhetyyli, jolla kannabiksen käyttäjät epäinhimillistetään ja marginalisoidaan yhdeksi ryhmäksi. Kontrollipuheen kohde on nuoriso, vaikka kaikenikäiset ihmiset käyttävät kannabista. Huumepolitiikka on halpa tapa sivuuttaa oleellisemmat yhteiskunnalliset epäkohdat, kuten nuorisotyöttömyys ja nuorten mielenterveyspalvelut. Oma asunto ja oikea palkkatyö ovat merkittävämpi elämää selkeyttävä tekijä kuin valistajien tyrkyttämä tyttöystävä tai raamattu -linja.
Lobbareiden, poliitikkojen ja valistajien ajama politiikka on lisännyt sekä huume- että kannabishaittoja. Huumepolitiikka voi verrata järjestäytyneen rikollisuuden harjoittamaan suojeluvedätykseen: maksa suojelusta tai sinulta menee polvet. Yhtäläisyytenä on myös se, että laillinen suojeluvedätys aiheuttaa enemmän haittaa ja ongelmia kuin se, miltä meitä yritetään suojella.
Taloudellisten kytkösten takia nämäkään tutkimukset eivät tule Suomessa nousemaan lööppeihin. Jos kannabis löydettäisiin nyt ilman historian ja lobbareiden painolastia, ylistettäisiin sitä vähintään yhden Nobelin arvoisena siunauksena ihmiskunnalle. Kannabis on ollut ihmiskunnan käytössä tuhansia vuosia ja kauemmin kuin alkoholi. Kannabis on nyt laitonta, koska politiikka on korruptoitunut.
Lähde: Biological Psychiatry 31.8.2012 ja Drug and Alcohol Dependence 22.8.2012
