Maastricht oli aikaisemmin Länsi-Euroopan nuorison huumeturismin mekka, mutta nyt se on joutunut värväämään lisää poliiseja käsittelemään agressiivisia katukauppiaita, jotka ovat ottaneet kannabiskaupan haltuunsa viranomaisten tiukennettua laillisten myyntipaikkojen valvontaa. Kaupungin pormestari Onno Hoes haluaa kaksinkertaistaa poliisien lukumäärän laittomien markkinoiden kasvaessa seudulle julistetun julman ”ruohopassilain” seurauksena.
Toukokuun 1. päivänä Maastrichtissa voimaan tullut ruohopassilaki lopetti kansainvälisen kaupankäynnin, joka oli jatkunut jo vuosikymmeniä.
”Huumekauppiaiden markkinat kutistuvat koko ajan. Siksi heistä on tullut niin agressiivisia kadulla. He ovat nyt näkyvämpiä ja aiheuttavat enemmän ongelmia. Siksi pormestari Hoes on vaatinut lisää poliiseja”, kommentoi Hoesin edustaja Gertjan Bos.
Bos myöntää, että paikalliset asukkaat suosivat laittomia huumekauppiaita, joista osa tarjoaa ”budataksipalveluita” internetissä, sen sijaan että liittyisivät viralliseen kannabiskahvilaklubiin.
”Opiskelijat ja muut käyttäjät eivät halua liittyä yksityisyydensuojan takia”, hän selittää. Monet pelkäävät sitä, että jäsenyys voi olla myöhemmin haitaksi haettaessa työpaikkaa esimerkiksi valtiolta.
Bos kuitenkin kiistää sen, että laittomien huumekauppiaiden määrä olisi räjähtänyt sen jälkeen kun viranomaiset pakottivat suurimman osan kaupausta maan alle.
”Huumekuriirien ja -kauppiaiden määrä ei ole noussut eikä laskenut. Ruohopassi on ollut menestys, koska ne 1,5 miljoonaa ulkomailta tullutta ihmistä eivät enää tule tänne”, hän jatkaa.
Bosin mukaan myöskään muu kaupankäynti lukuunottamatta pikaruokaravintoloita ei ole kärsinyt turistien vähenemisestä.
”Pikaruokaravintolat vanhassa keskustassa kertoivat kauppansa vähentyneen 15% uuden lain jälkee,n mutta he ovat kertoneet osan bisneksestään palanneen. Muu kaupankäynti ei ole kärsinyt.”
Noin puolet kaupungin 14:sta kannabiskahvilasta pysyy kiinni.
Paikallislehtien mukaan virallinen kuva ei ole koko totuus. Paikallislehti Limburgerin mukaan laiton katukauppa alkoi kukoistamaan toukokuun 1. päivän jälkeen. Huumekauppiaat, joista jotkut ovat alaikäisiä ja monet itäeurooppalaisia ja pohjoisafrikkalaisia, tappelevat nyt kannabismarkkinoiden hallinnasta 120 000 asukkaan kaupungissa.
Kahdeksan tutkimukseen osallistuneesta 17:sta paikallisviranomaisesta kertoo havainneensa huumeisiin liittyvien ongelmien kasvaneen ruohopassin voimaantulon jälkeen. Ongelmien todellinen laajuus ei ole varmaan edes noussut esille, koska tietyissä kaupunginosissa asukkaiden ja poliisin väliset suhteet eivät ole hyvät. Ne, jotka eivät luota poliisiin, eivät myöskään kerro rikoksista.
”Myönnän, että nyt on paljon enemmän parkkipaikkoja vapaana, mutta on myös syntynyt runsaasti negatiivisia sivuvaikutuksia. Turismi on kaikonnut ja olemme tehneet taloudellisen itsemurhan.”
Josemansin Easy Going -kannabiskahvila oli yksi kaupungin tunnetuimpia ja hän uhmasi lakia myymällä myös ei-paikkakuntalaisille, minkä takia virkamiehet sulkivat kahvilan kuukaudeksi. Hän on sen jälkeen kieltäytynyt avaamasta kahvilaansa kunnes hänen kanteensa diskriminoivaa lakia vastaan saa lainvoimaisen päätöksen. Sitä odotellaan ensi vuoden alussa.
Poliittinen kuvio muualla Hollannissa on kuitenkin muuttumassa. Pohjoisosien kaupungit lobbaavat lakia vastaan – sen pitäisi tulla maanlaajuiseksi vuonna 2013. Vastavalitun hallituksen poliitikot eivät ole erityisen innostuneita tästä reformista. Ruohopassi säädettiin rajoittamaan ulkomaisten huumeturistien aiheuttamia häiriöitä, eikä sitä voida pitää menestyksenä. Ajamalla kauppa maan alle ovat viranomaiset vaihtaneet ulkomaisten turistien häiriön kotitekoiseksi rikollisaalloksi jopa siinä määrin, että pormestari haluaisi nyt peruuttaa edes osan tästä uudistuksesta. Jopa mietoja huumeita vastustavat ovat nyt myöntäneet sen, että laillisessa ja valvotussa kannabiksen kaupassa on omat etunsa.
