Maailman arvostetuimpiin kuuluva uutistoimisto Reuters paljasti tutkimuksillaan, että USA:n huumepoliisi, DEA, käyttää ulkomailta tulevan terroriuhkan torjumiseen kerättyjä vakoilutietoja laittomasti oman maan kansalaisten urkintaan siten, että USA:n perustuslaissa säädetty oikeusturva ja yksityisyyden suoja ovat uhattuina. Lisäksi DEA:n agentit luovat vääriä johtolankoja ja rikostutkimuksia hävittääkseen tietojen alkuperän, mikä romuttaa perustuslaillisen oikeuden rehelliseen oikeudenkäyntiin.
Vuoden 1988 YK:n huumesopimuksella United Nations Convention Against Illicit Traffic in Narcotic Drugs and Psychotropic Substances pakotettiin kaikki maailman valtiot omaksumaan ns. Reagan-doktriini huumepolitiikaksi. Vuoden 1988 huumesopimuksen oli tarkoitus vahvistaa huumesotaa järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan ja sillä vahvistettiin rajavalvontaa sekä yhdenmukaistettiin valtioiden rikoslakeja Yhdysvaltain mallin mukaisiksi. Käytännössä se salli huumepolitiikan militarisoinnin sallimalla armeijan käyttämisen oman maan kansalaisia vastaan ja poliiseille alettiin myöntämään säännöllisesti yhä uusia lisävaltuuksia huumeongelman varjolla.
Vuonna 1994 DEA loi vakoilulla saadun tiedon käsittelyyn keskittyneen osaston Special Operations Division (SOD), jonka luomista perusteltiin Latinalaisen Amerikan huumekartellien tutkimisella. SOD on usean USA:n valtion viraston – kuten FBI:n, CIA:n, NSA:n ja veroviraston – yhteistyöelin. SOD analysoi näiden virastojen keräämiä tietoja DEA:n käyttöön ja siitä on kasvanut satojen työntekijöiden vakoiluvirasto.
SOD käyttää tiedonkeruumenetelmiä, joiden käyttö on kielletty USA:n omia kansalaisia kohtaan. Siksi tiedon alkuperä pitää salata. Reutersin haltuunsa saamien dokumenttien mukaan liittovaltion agentteja koulutetaan luomaan uusia tutkimuslinjoja häivyttämään näkyvistä käytetyn tiedon alkuperä. Käytäntö tunnetaan nimellä paraller construction. Näin syytetty ei oikeudessa voi tietää, kuinka hänen tapauksensa tutkimus alkoi, eivätkä syytetyt osaa vaatia syyttömyyttä tukevaa todistusaineistoa, joka voisi paljastaa yllytyksen, väärinkäsitykset tai erehtyneen todistajan.
Harvardin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori Nancy Gertner, joka toimi liittovaltion tuomarina 1994 – 2011 kommentoi, ettei hän ”ole koskaan kuullut mistään tällaisesta”.
Gertner ja monet muut lainopilliset asiantuntijat pitävät DEA:n ohjelmaa vielä ongelmallisempana kuin tuoretta paljastusta, jonka mukaan National Security Agency (NSA) kerää omien kansalaistensa puhelintietoja. NSA pyrkii pysäyttämään terroristeja, mutta DEA tavallisia oman maan rikollisia, yleensä huumekauppiaita.
”On eri asia luoda erikoissäädöksiä kansallisen turvallisuuden takia. Tavallinen rikollisuus on eri asia. Nyt näyttää vielä siltä, että he väärentävät tutkimuksia”, Gertner täsmentää.
Parallel construction
”Muistakaa, ettei SOD:n käyttöä saa paljastaa, eikä siitä saa keskustella missään tutkimukseen liittyvässä yhteydessä”, kerrotaan yhdessä paljastetussa huumeagenteille tarkoitetussa dokumentissa. Agentteja neuvotaan käyttämään ”normaaleja tutkimustekniikoita luomaan SOD:n antama informaatio uudestaan”.
DEA:n toimintaa valvova oikeusministeriön virkamies kieltäytyi kommentoimasta paljastusta. Mutta kaksi DEA:n virkamiestä puolustaa ohjelmaa ja heidän mielestään tutkimuksen ”uudelleenluominen” ei ole ainoastaan laillista, vaan sitä käytetään melkeinpä päivittäin.
Kun joku henkilö pidätetään esimerkiksi lavastetussa liikenneratsiassa, ei SOD:n antamia tietoja enää tarvitse paljastaa, koska paljastuminen ”satunnaisessa” liikenneratsiassa on pätevän kuuloinen perustelu..
”Käytämme parallel construction -lainvalvontatekniikkaa melkein joka päivä. Se on vuosikymmeniä vanha, perustekniikkamme.”
Järjestelmä on pystynyt toimimaan näinkin kauan ilman suurempaa huomiota, koska syytetyt yleensä myöntävät tekonsa oikeudessa, eikä asiaa ole tarvinnut selvittää lähteitä myöten. USA:n perustuslaki kuitenkin takaa syytetylle USA:n kansalaiselle ehdottoman oikeuden kohdata ”syytöksen esittäjä” kasvoista kasvoihin.
Missä on oikeusvaltion raja?
”Järjestelmää ei ole luotu uhkapeliksi. Tällä ei pidä metkuilla. Nämä ovat huumerikoksia, eivätkä mitään valtakunnan turvallisuutta uhkaavia asioita. Jos rajaa ei vedetä tähän niin minne sitten?” kysyy entinen liittovaltion syyttäjä Henry E. Hockeimer Jr.
Republikaanien kansanedustaja Rand Paul on jäsenenä komiteassa, joka valvoo mm. Homeland Security´n toimintaa ja sanoo olevansa huolestunut siitä, että DEA:n agentit ”yrittävät salata sellaista ohjelmaa, jolla vakoillaan USA:n kansalaisia”.
”Kansallisen turvallisuuden takaaminen on yksi hallituksen tärkeimmistä tehtävistä. Mutta niin on myös kansalaisten vapauden suojeleminen. Jos perustuslailla on enää mitään valtaa tässä maassa, on sellainen hallinto, joka toistuvasti tekee ylilyöntejä turvallisuuden nimissä ja samalla hyljeksii vapautta, vakavassa ristiriidassa kansakuntamme perusperiaatteiden kanssa.”
Kyse ei ole menetelmän tutkimuksellisesta tehosta vaan siitä, onko huumeiden käytön kieltäminen tarpeeksi vahva peruste luopua perustuslaillisista yksityisyyden suojasta ja rehellisestä oikeudenkäynnistä? Toinen kysymys on se, onko huumesota luonut lisää turvallisuutta? Meksikon huumesota, huumeiden saatavuus ja hintakehitys, yliannoskuolemat, infektiotautien leviäminen sekä maailman suurin vankimäärä eivät kerro menestyksestä vaan epäonnistumisesta.
SOD vain yksi DEA:n skandaaleista
”DEA muistuttaa päivä päivältä yhä enemmän roistovirastoa, jonka kongressin pitäisi välittömästi asettaa tutkittavaksi. Viimeisin skandaali on vain jäävuorenhuippu”, kertoo Drug Policy Alliance -järjestön toiminnanjohtaja Ethan Nadelmann.
Alla muutamia DEA:n tuoreita skandaaleja.
- DEA suostui korvaamaan ilman oikeudenkäyntiä 4,1 miljoonaa dollaria San Diegon yliopiston opiskelijalle Daniel Chongille, joka jätettiin viideksi päiväksi pidätysselliin ilman vettä ja ruokaa.
- DEA:ta vaaditaan tilille Hondurasissa vuonna 2012 pieleen menneestä huumesotaoperaatiosta, jossa kuoli neljä alkuperäiskansan edustajaa.
- Vuonna 2011 paljastui, että Fast and Furious -operaatiossa DEA:n agentit salakuljettivat ja pesivät miljoonia dollareita Meksikon huumekartellien rahaa, mikä edesauttoi rikoksen tekemisessä, eikä paljastanut sitä. Rahoilla hankittiin aseita, jotka ovat joutuneet Meksikon huumekartelleille ja ainakin yhdessä todennetussa tapauksessa käytetty USA:n virkamiehen murhaan.
- Arizonassa puolustusasianajajat väittävät DEA:n käyttäneen todistajana henkilöä, jonka oikeusministeriö oli hylännyt aikaisemmin useiden väärien valojen takia.
- DEA on käynyt monissa osavaltioissa lääkekannabiksen jakelupisteiden ja potilaiden kimppuun, vaikka näiden toiminta on osavaltioiden lakien mukaista.
- DEA:n johtajalla Michele Leonhartilla on henkilökohtainen yhteys Arizonan todistajaskandaaliin, sekä muihin skandaaleihin, kuten ns. kuolemantalo-skandaaliin Meksikossa, missä DEA:n agentti auttoi murhaamaan vähintään kymmenen ihmistä.
- Kanadalainen Mark Emery pidätettiin Kanadassa vuonna 2005 luovutettavaksi Yhdysvaltoihin. DEA:n johtaja Karen Tandy myönsi pidätyksen jälkeen pidetyssä lehdistötilaisuudessa, että Emeryn pidättämisen syy oli poliittinen hänen lahjoitettua suurimman osan saamistaan siemenkauppatuloista kannabiksen laillistamishankkeisiin kautta maailman.
- Michele Leonhartin lausunnot kannabiksesta tulivat julki vuonna 2012 kansanedustaja Steve Cohenin perätessä häneltä kongressin kuulemistilaisuudessa perusteluja lääkekannabiksen vastaisille operaatioille. Leonhart ei osannut sanoa, ovatko heroiini tai crack vaarallisempia aineita kuin kannabis.
Huumepoliisi tekee omaa politiikkaansa
Ihmisoikeusjärjestö American Civil Liberties Union (ACLU) julkaisi kesäkuussa raportin USA:n huumelakien täytäntöönpanon rasistisuudesta. The War on Marijuana in Black and White -raportti nostaa esille huumepolitiikan räikeän rodullisen vinoutuman: mustat joutuvat neljä kertaa todennäköisemmin pidätetyksi kuin valkoiset, vaikka valkoiset ja mustat käyttävät yhtä paljon kannabista.
Kehitys on lisäksi menemässä vain pahempaan suuntaan, koska kuluneiden kymmenen vuoden aikana kannabispidätykset ovat lisääntyneet mustien osalta, kun taas valkoisten pidätykset ovat pysyneet vakiona. Rodullinen eriarvoisuus on räikeä esimerkki siitä, miten huumepoliisi valvoo huumeongelmaa tekemällä omaa politiikkaansa vailla demokraattista valvontaa.
Tänä vuonna tulee täyteen 40 vuotta siitä kun presidentti Richard Nixon perusti DEA:n. Huumesodan arvostelijat ovat tuoneet esille sen, kuinka kuluneiden 40 vuoden aikana kongressi ei ole tutkinut DEA:n toimintaa ja tuloksia. Kolmen presidentin hallinnot ovat tutkineet sitä, olisiko huumeongelman hoitamisen kannalta tehokkaampi ja kansalaisten turvallisuuden kannalta parempi ratkaisu yhdistää DEA FBI:n kanssa, mutta kongressi ei ole koskaan tutkinut tätä asiaa.
”On kummallista, kuinka vähän DEA:ta tutkitaan kongressissa tai muiden liittovaltion tarkastajien toimesta. DEA:lla on yli 2 miljardin dollarin vuosibudjetti ja sillä on runsaasti valtaa, ja siksi sen toiminta, rahojen käyttö ja salailuoperaatiot ansaitsisivat perusteellisen tarkastuksen”, Nadelmann kertoo.
Suurin kärsijä on tavallinen kansalainen
Huumesota on kansainvälinen ihmisoikeuskatastrofi, koska USA:n huumepoliisi on aktiivisesti vienyt oppejaan ja asenteitaan muihin maihin. Turun huumepoliisi on herättänyt ihmetystä, kritiikkiä ja raivoa käytöksellään ja asenteillaan. Selitys tälle on se, että Suomen huumepoliisi on saanut perustamisestaan saakka DEA:lta oppia toimintatavoista, asenteista ja kulttuurista. Poliiseja on koulutettu Yhdysvalloissa ja sieltä käy kouluttajia ja yhteyshenkilöitä Suomessa. Hipit ja hip hop -nuoret ovat suomalaisen yhteiskunnan mustia, joita saa kyykyttää mm. koirien avulla.
Suomen huumepoliisi on ollut kuuliainen USA:n huumepolitiikan oppipoika ja saanut aina vaatimansa erityisvaltuudet läpi pelottelemalla Suomen eduskunnassa huumeongelman räjähdysmäisellä kasvulla. Joka vuosi huumepoliisi kriminalisoi ja syrjäyttää suuren joukon muuten lainkuuliaisia kansalaisia, pääasiassa nuoria, mutta huumepoliisin työtä ei valvo kukaan, eikä se ole tulosvastuussa kenellekään.
Huumeet on demonisoitu niin että kansa on valmis hyväksymään mitkä tahansa keinot huumeongelman kukistamiseksi. Tiedotusvälineet ovat toiminnallaan taanneet sen, että kansalaisten ehdollistettu reaktio on, että hipit ansaitsevatkin kohtelunsa. 1900-luvun diktatuurien suuri opetus on se, että jos vapaus vaihdetaan turvallisuuteen, ei saada kumpaakaan. Kansalaiset on saatu unohtamaan tämä perustotuus huumeongelman varjolla.
Ongelma onkin siinä, että kaikkien – eikä vain hippien – vapauksia kavennetaan ja yksityisyyteen tunkeudutaan. Poliisille myönnettyjä valtuuksia ei oteta pois, vaikka yhteiskunta saataisiin huumeettomaksi. Eikä se toteudu koskaan nykyisellä huumepolitiikalla, koska sen todellinen tarkoitus on ollut lisätä valvontaa ja urkintaa, antaa tälle epädemokraattiselle kehitykselle savuverho. Veronmaksajien rahoilla on luotu ihmiskunnan historian tuottoisimmat markkinat, kansainväliset laittomat huumemarkkinat. Siksi tavalliset kansalaiset ovat kansainvälisen huumesodan suurimpia uhreja.
Lähde: Reuters 5.8.2013 ja 7.8.2013, Drug Policy Alliance 5.8.2013, Law Librarian Blog 6.8.2013, ACLU (2013) The War on Marijuana in Black and White ja Huffington Post 4.6.2013