Kun Helsingin huumepoliisin uusi johtaja luonnehtii YLE:n aamuTV:ssä kannabista myrkyksi tai ns. huumetyöntekijä tuomitsee koko kannabista käyttävän nuorison yhteiskuntakelvottomaksi, eivät he tee sitä omasta päähänpistosta vaan ruotsalaisen huumepropagandan ohjelmoimina.
Tusky osoitti artikkelissaan Ruotsalaiset huumehaukat, osa 1, ettei ole olemassa suomalaista huumepolitiikkaa vaan meillä sovelletaan ruotsalaisen huumepolitiikan halpakopiota, joka palvelee ainoastaan sitä levittäviä tahoja eli suomalaisia huumetalibaaneja.
Ruotsalainen huumehysteria on alkanut etomaan myös ruotsalaisia. Ruotsin asekaupat maailman pahimpiin diktatuureihin nousivat pintaan Saudi-Arabian ja Ruotsin diplomaattisessa kiistassa. Aftonbladet eli Ruotsin Iltalehti nostaa esille Ruotsin ulkopolitiikan toisen vaietun salaisuuden, ankaran huumepolitiikan viennin diktatuurimaihin. Tusky julkaisee Aftonbladetin kolumnin kokonaan alla.
Ruotsin hallitus samassa veneessä diktatuurien kanssa
Se on kiertoilmaus sille, että Ruotsin hallitus on samassa seurassa Venäjän ja muutamien Afrikan diktatuurien kanssa.
Hallitus päätti myöntää European Cities Against Drugs -järjestölle, ECAD, 400 000 kruunua eli noin 40 000 euroa “rajoittavaa ja tasapainoista huumepolitiikkaa esittelevän raportin laatimiseksi”.
ECAD tekee tässä yhteistyötä mm. World Federation Against Drugs -järjestön, WFAD, kanssa. Molemmat järjestöt ovat alkuperältään ruotsalaisia ja ne yrittävät saada muiden maiden samankaltaisia järjestöjä liittymään hankkeeseen.
“Meidän tulee vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä huumekysymyksessä”, kansanterveysministeri Gabriel Wikström ilmaisi asian lehdistötiedotteessaan.
Viemme ruotsalaista politiikkaa
Tämä kuulostaa vakavaa huomiota vaativalta aloitteelta mutta todellisuudessa asialla on hyvin murheellinen tausta.
Organisaatiot ovat nimittäin huumeongelmien ratkaisussa niitä äärimmäisimpiä mitä muutenkin repressiivistä huumepolitiikkaa harjoittavalla Ruotsilla on tarjota.
WFAD perustettiin vuonna 2009 ja se tekee yhteistyötä ympäri maailman samankaltaisten järjestöjen kanssa tavoitteenaan viedä ruotsalaista huumepolitiikkaa huumevapaan maailman luomiseksi.
Se protestoi hyvin näkyvästi ruiskujen vaihto-ohjelmia vastaan, joita pidetään Ruotsissa hyvin kyseenalaisina, mutta jotka on muualla hyväksytty tehokkaana keinona ehkäistä tappavia tartuntatauteja.
Metadonihoitoa vastaan
Huumetalibaanit on kriittisiä jopa Portugalia kohtaan, joka dekriminalisoi kaikkien huumeiden käytön.
Muualla maailmassa seurataan innolla niitä myönteisiä vaikutuksia, joita hoidon tarjoaminen vankilan sijaan on tuottanut narkomaaneille ja poliisien resurssien vapauttaminen vakavan rikollisuuden torjumiselle, mutta tällä ei ole ollut mitään vaikutusta Ruotsin huumepolitiikkaan.
WFAD:n jäsenet yrittivät erään kansainvälisen kongressin yhteydessä saada muut organisaatiot julkisesti tuomitsemaan metadonihoidon, mutta yritys kaatui, koska sitä pidettiin jopa niissä piireissä liian radikaalina.
Tukea enää vain diktatuureissa
Amerikkalainen huumesotastrategia on saanut viime vuosina osakseen kasvavaa kritiikkiä aivan pätevistä syistä, ja monet maat ovat alkaneet harjoittaa moniarvoista huumepolitiikkaa.
Se on löytänyt tukijoita enää hallituksilta joistakin Afrikan vähemmän miellyttävistä maissa.
WFAD on löytänyt tukea myös Venäjältä, missä on maailman pahin HIV-epidemia. Maan huumetsaarilla on KGB tausta, ja hän onnistui kieltämään metadonihoidon, mikä on ajanut ruiskuhuumeiden käyttäjät käyttämään halpaa opiaattisekoitusta, ns. krokodiili, joka syö lihaa.
Venäjän edustaja oli mukana ECAD:n kokouksessa vuoden 2014 kesällä.
Huumeiden vastaiset taistelijat vierailivat Irkutskin kaupungissa ja osallistuivat konferenssiin, jonka teemana oli “kliinisen työn opastusta väärinkäytön ehkäisyssä”.
Myös ECAD:lla, joka perustettiin vuonna 1994 Tukholman kaupungin aloitteesta vastustamaan Frankfurtin kaupungin johtamaa liikettä huumepolitiikan muuttamiseksi, on suvaitsematon asenne.
Monet kaupungeista ovat jättäneet ECAD:n, koska sen argumentointi on muuttunut yhä jyrkemmäksi.
Miksi tällaista tuetaan?
Tukholman kaupunki kyllästyi tähän toimintaan ja uhkasi lopettaa tukensa, jollei käsitykset muutu.
Hallituksen päätös on herättänyt arvostelua Ruotsin johtavien huumetutkijoiden keskuudessa.
Miksi hallitus on päättänyt tukea näitä äärijärjestöjä?
Jakaako kansanterveysministeri saman näkemyksen ruiskujen vaihdosta ja metadonihoidosta, joka kelpaa enää maailman roistovaltioille? Pitääkö Ruotsin valtion tukea tällaisten käsityksien viemistä muihin maihin?
Hyväntahtoisen tulkinnan mukaan asiaa hoitaneet sosiaalihallituksen virkamiehet eivät ole ymmärtäneet, millaisen asian kanssa he ovat puuhastelleet päätöstä laatiessaan.
Tarkoituksena vaikuttaa UNGASS2016 neuvotteluihin
Aftonbladetin julkisuuteen nostaman Ruotsin hallituksen kustantaman raportin tarkoituksena on vaikuttaa YK:n erikoisyleiskokoukseen vuonna 2016, jossa olisi tarkoitus keskustella kansainvälisen huumevalvonnan muuttamisesta.
Ruotsin hallituksen tiedonannon mukaan tarkoituksena on kohdistaa huomio “tasapainoisempaan huumepolitiikkaan, joka rajoittaa sekä huumeiden saantia että huumeiden kysyntää”.
Käytännössä tämä tarkoittaa samaa kriminaalivalvontaa kaiken muun yli korostavaa huumepolitiikkaa, joka nykyisen huumeongelman on luonutkin. Ruotsi on kansainvälisesti tunnettu ihmisoikeuksien saarnaaja, minkä takia sen huumepolitiikka on yhä oudompi anomalia.
Ruotsin on tarkoitus levittää ECAD:n ja WFAD:n laatimaa raporttia samanhenkisten järjestöjen kanssa ympäri maailman. On helppoa ennustaa, että pian sen teesit tulevat toistumaan sellaisenaan suomalaisen huumekeskustelun kaikukammiossa.
Lähde: Aftonbladet 27.3.2015
Ruotsalaisen kannabispolitiikan köyhä suomalaiskopio YLE:n haastattelussa
http://www.youtube.com/watch?v=qNjZuGfAcqw
