New Yorkissa kokoontui torstaina 7.5. korkean tason huippukokous valmistelemaan ensi vuonna pidettävää UNGASS2016 erikoiskokousta kansainvälisestä huumepolitiikasta. Kansalaisjärjestöt vaativat ihmisoikeuksien asettamista huumesopimuksien pykälien yläpuolelle. INCB:n presidentiksi valittiin haittoja vähentävää politiikkaa kannattava juristi.
Indonesia teloitti toukokuun alussa kahdeksan huumeiden salakuljetuksesta kiinni jäänyttä ulkomaalaista, mikä herätti laajan vastalauseaallon kautta maailman. Noin kolmekymmentä valtiota langettaa edelleen kuolemantuomioita huumerikoksista ja teloittaa satoja ihmisiä joka vuosi.
Kasvava joukko valtioita on alkanut vaatimaan avointa keskustelua tällaisten kauhistuttavien rangaistusten ja ne sallivan politiikan muuttamiseksi. Tämän joukon johdossa toimii entisiä valtion johtajia kuten Sveitsin entinen presidentti Ruth Dreifuss. Nykyiset Latinalaisen Amerikan johtajat ovat nostaneet tämän keskustelun YK:n huippukokoukseen. Mm. Meksikon, Kolumbian, Guatemalan ja Argentiinan edustajat nostivat puheenvuoroissaan esille huumesodan epäonnistumisen ja muutoksen välttämättömyyden.
Jamaikan oikeusministeri Mark Golding vaati puheenvuorossaan YK:ta perustamaan asiantuntijakomitean tutkimaan, kuinka huumesopimuksia voitaisiin muuttaa niin, etteivät ne enää haittaisi eivätkä estäisi kannabispolitiikan muutoksia. Aloite on hyvin tärkeä ja liittyy saumattomasti muihin YK:lle esitettyihin korkean tason vaatimuksiin huumepolitiikan muuttamiseksi.
Arvovaltainen amerikkalainen ajatushautomo Brookings instituutti julkaisi viidentoista tutkimusartikkelin sarjan, Improving global drug policy: Comparative perspectives and UNGASS 2016, kansainvälisestä huumepolitiikasta, joissa arvioidaan nykyisen politiikan tehokkuutta ja kustannuksia. Artikkelit pohjustivat myös Brookings instituutin 30.4 järjestämää keskustelutilaisuutta.
“Yksikään toinen kansainvälisen politiikan muoto viimeisen 30 vuoden aikana ei ole epäonnistunut yhtä pahasti”, sanoi Meksikon USA:n lähettiläs Arturo Sarakhan keskustelutilaisuudessa.
“Asetelmat ovat valmiit uudelle 21. vuosisadan huumepolitiikan paradigmalle, joka perustuu tieteeseen, kansanterveyteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen”, Drug Policy Alliancen toiminnanjohtaja Ethan Nadelman luonnehtii muutosta.
Kansalaisjärjestöt vaativat ihmisoikeuksien kunnioittamista
Kokouksen alla yli 100 kansalaisjärjestöä ympäri maailman julkaisi yhteisen kannanottonsa, jossa vaaditaan ihmisoikeuksia rankaisemisen sijaan. Järjestöt vaativat YK:lta joustavuutta sallia valtioiden kokeilla erilaisia lähestymistapoja sekä huumesopimuksien uudelleen tarkistamista.
Stopthedrugwar.org -järjestön edustaja David Borden johti kannanoton laatimista:
“Kaksikymmentä vuotta sen jälkeen, kun YK julisti kymmenen vuoden ohjelmansa luoda huumeeton maailma, vallitsee liki kansainvälinen yhteisymmärrys siitä, ettei sellaista tule ikinä olemaan. Ongelma onkin siinä, että kuinka me parhaiten tulemme toimeen huumeiden ja niiden aiheuttamien haasteiden kanssa.”
“Ankaran huumepolitiikan kannattajat luovat sellaisen riskin, että jos kansainvälisiä huumesopimuksia ei oleellisesti muuteta, voivat jotkin valtiot erota niistä. Sopimuksiin on luotu mekanismi juuri tällaista varten: valtio voi yksinkertaisesti irtisanoutua sopimuksesta ja sitten liittyä siihen uudelleen tekemällä siihen varaus, mikä sallii niiden olla noudattamatta vastustamiaan sopimuksien osa-alueita. Bolivia on jo tehnyt näin vastustaessaan kokan käytön kieltämistä alkuperäisasukkailtaan.”
Kannanoton takana ovat mm. American Civil Liberties Union, Human Rights Watch, Global Exchange, Drug Policy Alliance, International Drug Policy Consortium, LEAP, NORML, Ella Baker Center for Human Rights sekä joukko kansanterveys- ja AIDS -organisaatioita.
“Nykyinen Yhdysvaltojen ja kansainvälinen huumevalvonta korostaa huumeiden käytön, hallussapidon, tuotannon ja jakelun kriminalisointia tavalla, mikä on ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeussäädösten kanssa ja on aiheuttanut vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Vaadimme selkeää huumepolitiikan muutosta, joka täyttää ihmisoikeusvaatimukset ja asettaa terveyden, lääkeaineiden saatavuuden, turvallisuuden ja kehityksen politiikan tärkeysjärjestyksessä etusijalle.”
Kansalaisjärjestöjen vaatimukset kiteytyvät yhteen pyyntöön: YK:n peruskirjan ytimenä olevat ihmisoikeusperiaatteet pitää asettaa huumesopimusten pykälien yläpuolelle.
INCB:n johtoon haittoja vähentävän politiikan kannattaja
Kuin heijastaen kansalaisjärjestöjen vaatimuksia valitsi kansainvälinen huumevalvontakomissio, INCB, johtoonsa saksalaisen Werner Sippin, joka on ihmisoikeuksiin perehtynyt juristi. Werner Sippin suosituksena voidaan pitää sitä, että vuonna 2011 huumehaukkojen järjestö WFAD arvosteli hänen valintaansa INCB:n jäseneksi, koska hänet tunnettiin haittoja vähentävän politiikan kannattajana.
Ensimmäisessä puheessaan Werner Sipp korosti “tasapainotetun lähestymistavan” tärkeyttä. Rankaisupolitiikan painottamisen sijaan Sipp jatkoi, että “tasapainotetussa lähestymistavassa pitää ottaa huomioon yhteiskunnalliset ja taloudelliset osatekijät, kunnioittaa ihmisoikeuksia, turvata politiikan kohteena olevat ihmiset ja heidän perheensä, turvata lääkkeiden riittävä saanti niitä tarvitseville sekä taata hyvin toimiva valvontajärjestelmä.”
Lähde: Drug Policy Alliance 5.5.2015, Washington Post 5.5.2015, INCB 7.5.2015
HCLU:n raportti UNGASS2016 prosessista: CND:n kokous Wienissä 9 – 17. huhtikuuta
http://www.youtube.com/watch?v=KWJ3BIyd6cs
