Suomalaiset aktivistit suomensivat ja julkaisivat painettuna kirjana kannabiksen laillistamisliikkeen ehkä keskeisimmän teoksen, Keisarilla ei ole vaatteita!, juuri kun laillistaminen on alkanut saada tulta alleen myös Suomessa.
Jack Hererin (1939–2010) kirja Emperor wears no clothes ilmestyi vuonna 1985 huumesodan pimeimpinä vuosina Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin kiihdyttäessä propagandaa ja militarismia hamppukasvin tuhoamiseksi maan päältä. Kirjan anti on helpompi arvottaa tätä taustaa vasten: se kertoo tyrmäävän perusteellisesti sen, ettei kieltolailla ole ollut minkäänlaisia perusteita. Kieltolaki perustuu väärennettyihin tutkimuksiin, propagandaan, sensuuriin ja ihmisoikeuksien tukahduttamiseen. Kaiken takana on huumepoliisin, tiedotusvälineiden ja teollisuuden salaliitto.
Hamppu ei ole vain marihuana-huume vaan keskeinen kasvi, joka on auttanut luomaan inhimillisen kulttuurin. Hamppu on hyvin merkittävässä osassa raamatussa kuten monissa muissakin maailman valtauskonnoissa. Jopa Kalevalassa.
Kirja ei ole pamfletti eikä tutkimus vaan manifesti, joka sytytti yhä laajemmat amerikkalaiset yhteiskuntaryhmät kannabiksen kieltolakia vastaan. Kirjaa on kutsuttu hamppuraamatuksi, mikä ei ole missään mielessä halventava nimitys kirjalle, joka lupaa johdattaa lukijansa parempaan maailmaan. Kannattaa kaivaa esille vaikkapa sivu 100, jossa Herer lupaa, että “Hajautettu vihreä kansantalous tulee mahdollistamaan jokaisen osallistumisen todelliseen vapaaseen markkinatalouteen ja hyvinvoinnin jakamiseen”.
Jack Herer ei edustanut radikaalia vasemmistoa eikä boheemia taiteilijamaailmaa. Hän oli republikaani ja kysymys oli myös isänmaallisuudesta: Yhdysvaltain lippu ja itsenäisyysjulistuksen paperi olivat alunperin hamppua.
Asiaan vihkiytymättömän lukijan kannalta kirjan rasitteena on amerikkalainen salaliittoajattelu, mikä on teki kirjasta kieltolain paranoidisina aikoina jännän lukukokemuksen. Nyt laillistamisen myötä me tiedämme enemmän. 1800-luvulla höyrykoneen ja myöhemmin polttomoottorin laajamittainen hyödyntäminen laivoissa teki tarpeettomaksi satojen tuhansien hehtaarien hamppuviljelmät Euroopassa. 1900-luvun alussa liki ilmaiseksi maasta pumpattava öljy teki tarpeettomaksi valas- ja hamppuöljyn käyttämisen esimerkiksi katuvalaistuksessa. Eikä penisilliinin keksimistä voi sitäkään pitää minään salaliittona, se nyt vaan mullisti lääketeollisuuden ja lääkärin aseman yhteiskunnassa toisen maailmansodan jälkeen.
Anslinger, Hearst ja DuPont löysivät yhteisiä etuja omia tavoitteita ajaessaan. Huumepoliisin johtajan Harry Anslingerin tavoite oli oman virastonsa rahoituksen takaaminen ja lisääminen. Siinä hän onnistui varmaan yli villeimpien odotuksiensa: valtiot ovat hassanneet jo triljoona dollaria maailman tyhmimpään sotaan ja politiikkaan.
Tämän tunnustaa Yhdysvaltain nykyinen presidentti Barack Obama, ja ensimmäisen kerran huumesodan historiassa toukokuussa 2015 USA:n huumepoliisin, DEA:n, johtaja joutui eroamaan virastonsa väärinkäytösten ja skandaalien takia. Kaikkialla huumesotaa käyvissä maissa tarkoitus on pyhittänyt keinot traagisin seurauksin. YK:ssa tämä politiikka on tuomiolla ensi vuoden UNGASS2016 kokouksessa.
Erityisen kutkuttavaa kirjassa on Gabriel Nahasin toiminnan valottaminen, kuinka kieltolakia tukeva kyseenalainen tutkimusaineisto junailtiin suuren yleisön tietoisuuteen. Kirja ei valota Nahasin toiminnan koko laajuutta mm. INCB:ssa ja ECAD:ssa mutta se vaatisikin oman kirjansa.
Miten hyvin 1980-luvun amerikkalainen hamppu-utopia istuu populistis-oikeistolaiseen Suomeen 2000-luvulla?
Herer pyrki kääntämään kirjallaan huumekeskustelun toisinpäin eli kieltolain kannattajien pitää perustella oman utopiansa oikeutus, koska se huumeeton maailma ei ole toteutunut triljoonan dollarin yrityksistä huolimatta. Kieltolain varjolla tehdyt ihmisoikeusloukkaukset ovat itsessään riittävä peruste kieltolain kumoamiseksi.
Hampun hyötykäyttö on lähtenyt liikkeelle jopa Suomessa, ja hampun lääkekäyttö hyväksyttiin oikeudessa vuonna 2006. Tai oikeammin todettiin, ettei sitä ollut koskaan kiellettykään. Kaikki olivat huumesodan sokaisemina vain uskoneet näin! Hamppu palasi Suomen lääkeluetteloon vuonna 2008. Helsingin huumepoliisin päällikköä epäillään tonnin hasiserän junailusta kotimaamme laittomille huumemarkkinoille, mikä kyseenalaistaa koko sen politiikan, joka sallii tällaisen tapahtua.
Tulevaisuutemme kannalta on olennaista palauttaa hamppukasvi takaisin sen perinteisiin käyttömuotoihin ja toteuttaa uuden sukupolven visiot kestävästä kehityksestä ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvasta yhteiskunnasta. Lääkekäytön ja teollisen käytön ollessa lähtökuopissaan tiedämme enemmän siitä, miten tämän päivän todellisuus ja hampun hyödyntäminen törmäävät toisiinsa.
Yhteisten etujen hakeminen on keino löytää ulospääsy nykyisestä ympäristökriisin ja huumesodan noidankehästä. Nuorisosta huolissaan olevien moraalisten ryhmien on hyvä tajuta se, että “heidän” kannattaa liittoutua “meidän” kanssa sen sijaan, että jatkaisivat epäpyhää allianssiaan vankilateollisen kompleksin ja järjestäytyneen rikollisuuden kanssa.
Silloin kun kannabis oli Suomessakin edellisen kerran apteekeissa normaali käsikauppalääke, ei täällä ollut nuorten kannabiksen käyttöepidemioita. Ironista, eikö totta!
Hererin kirja on olennainen osa sitä prosessia, minkä tuloksia nyt korjataan laillistamisena Yhdysvalloissa ja kautta maailman. Nimenomaan kannabista intohimoisesti vastustaneiden pitää lukea tämä kirja ja yrittää ymmärtää se, miten eeppisesti kieltolaki meni metsään.
Sijoita tietoon, levitä sitä ja ole varma asiastasi!
Saatavilla mm. Books on Demandin verkkokaupasta sekä kirjakaupoista.
Dokumentti Jack Hereristä: Emperor of Hemp
http://www.youtube.com/watch?v=Npwwnbge7m0
