Euroopan huumeseurantakeskus, EMCDDA, julkaisi raportin kannabiksen käytön aiheuttamasta hoidon tarpeesta. Kannabisvalistus on kulkenut pitkän matkan 1930-luvun reefer madnessista 2000-luvun psykoosilööppeihin. Kannabiksesta ollaan kehittelemässä lääkkeitä niihin ongelmiin, joita sen on katsottu aiheuttavan.
Raportin sivulla 58 esitetty kuvio 4 osoittaa, että EU-maiden vertailussa hoidon tarve ei näytä johtuvan suoraan kannabiksen käytön yleisyydestä. Esimerkkeinä ovat Portugali ja Espanja, joissa runsaasti kannabista käyttävien aiheuttama hoidon tarve on alhainen.
On arveltu, että näissä maissa ei olisi riittävästi hoitomahdollisuuksia. EMCDDA:n raportissa nousee sivulla 61 kuitenkin esille se, että Euroopassa merkittävä osuus kannabiksen käytön takia hoitoon hakeutuvista tulee kriminaalioikeusjärjestelmän kautta.
Muutokset rangaistuksen korvaamisesta hoidolla ovat asettaneet hoitopalveluille uusia haasteita Euroopassa. Politiikan muutokset lisäävät hoitovelvoitteita riippumatta muutoksista kannabiksen käytössä.
Portugalissa dekriminalisoinnin jälkeen käyttäjä voi joutua poliisisellin sijaan asiantuntijalautakunnan juttusille. Espanjassa kannabiksen käyttö on myös dekriminalisoitua ja monissa kaupungeissa toimii sosiaalisia kannabisklubeja.
Politiikan muutokset voivat myös muuttaa hoitopalvelujen luonnetta siten, että dekriminalisointipolitiikan seurauksena hoidossa ei enää vaadita täysraittiutta vaan käytön kohtuullistamista.
Yhteenvetona EMCDDA toteaa, että hoitoympäristö ja henkilön oma valinta ovat paljon ratkaisevampia lopputuloksen kannalta kuin hoitomuoto. Tutkimusten mukaan sekä erikois- että yleinen huumehoito tuottavat samanlaisia tuloksia. Tämä on helpottava tulos käyttäjän kannalta, koska kannabiksen käyttöön liittyvien ongelmien hoitomuodot vaihtelevat hyvin paljon EU:n jäsenmaissa.
Kieltolain hälveneminen tuottaa uudenlaisia tutkimustuloksia
Yhdysvalloissa kieltolain hälveneminen näkyy mm. siinä, että Time ja National Geographic -lehdet julkaisivat samoihin aikoihin teemanumerot kannabiksesta. Lisäksi The Forbes -lehti julisti kieltolain olevan tieteen, perustuslain ja oikeudenmukaisuuden vastainen.
Time lehti kertoo kieltolain ja tieteellisen tutkimuksen yhteyksistä, kuinka Harry Anslingeristä saakka on esitetty väitteitä kannabiksen toinen toistaan hirvittävimmistä vaikutuksista, kuten juuri hulluksi tulemisesta, reefer madness.
Kehityksen myötä tämä toiminta on institutionalisoitunut, ja USA:ssa kannabiksen haittojen tutkimusta rahoittaa ja tukee Nixonin kaudella perustettu National Institute of Drug Addiction, NIDA.
Psykiatrian ja farmakologian professori Yasmin Hurd kuuluu niihin tutkijoihin, jotka ovat NIDA:n avokätisellä mutta tutkimuskohdetta rajoittavalla avustuksella tutkineet kannabiksen haittoja. Tutkimuksia tehdään rotilla laboratoriomaisissa olosuhteissa aivan kuin ihmisiä tutkittaisiin vankilassa. Ilmankos tuloksia on käytetty perusteluina ihmisten vangitsemiselle!
Time-lehdessä hän suomii tämän politiikan luomaa yhteiskunnallista ilmapiiriä.
“Hallitus ei ole käyttänyt paljoakaan rahaa tosiseikkojen hakemiseksi kannabiksen käytöstä. Tämä ihmisten pelottelemiseksi luotu strategia neutraalien tosiseikkojen kertomisen sijaan on saanut ihmiset skeptisiksi kaikkea kuulemaansa kohtaan.”
Liittovaltio on aloittamassa 300 miljoonaa dollaria maksavan kymmenvuotistutkimuksen, johon värvätään tuhansia nuoria. Uudella tekniikalla voidaan seurata kannabiksen käytön vaikutuksia kehittyville aivoille.
Professori Yasmin Hurd on rottiensa avulla nostanut esille joukon erilaisia kannabiksen haittatekijöitä mutta tämäkin tutkimuslinja on muutoksessa. Yhdessä kokeessa Hurd antoi heroiiniriippuvaisille rotille CBD:tä, mikä selvästi laski näiden intoa tavoitella heroiiniannostaan. Nyt hän on aloittamassa tutkimusta vieroituksessa olevilla heroinisteilla käyttämällä lääkkeenä Englannissa valmistettuja CBD-pillereitä.
Kannabistutkimuksen muna-kana-ongelma
Kolme tuoretta tutkimusta osoittaa, ettei kannabiksen käyttö aiheuta psykooseja, elämän laadun heikkenemistä eikä älykkyysosamäärän laskua vaan vallitsevan kieltolaki-ilmapiirin takia nuorten ongelmat nähdään yksiviivaisesti kannabiksen käytön aiheuttamina.
Tutkimuksia uutisoitaessa on nostettu esille se, kuinka kannabista käyttävillä nuorilla on muita enemmän psykoottisia kokemuksia. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan kyetty osoittamaan sitä, onko yhteys periytyvä vai ympäristöstä johtuva.
Oxfordin ja Leedsin yliopistojen tekemässä laajassa, 4830:n kaksostutkimuksessa löydettiin jälleen korrelaatio kannabiksen käytön ja psykoottisten kokemusten välillä. Tutkimuksessa esille nousi kuitenkin se, että tämä korrelaatio syntyy ympäristötekijöiden selittämänä ja että kannabiksen käyttö ja psykoottiset kokemukset “kulkevat yhdessä”.
Toisin sanoen kannabis ei aiheuta näitä psykoottisia kokemuksia vaan muiden paineiden alla nuoret sekä käyttävät kannabista että heidän riskinsä saada psykoottisia kokemuksia kasvaa.
“Sosioekonomiset haittatekijät aiheuttavat stressiä, mikä laukaisee psykoottisia kokemuksia ja johtaa kannabiksen käyttöön”, selittävät tutkijat havaintoaan.
Näitä sosioekonomisia haittoja ovat vaikeat kotiolosuhteet, korkea stressitaso, koulukiusaaminen, köyhyys jne., jotka kaikki voivat rasittaa nuorta, kehittyvää psyykeä.
Australialaisessa tutkimuksessa, Cannabis Use and Quality of Life of Adolescents and Young Adults, yhden ikäluokan elämänlaatua tutkittiin heidän ollessa 14 vuotiaita ja sitten seurattiin heidän elinkaartaan 21 vuotiaaksi.
Kannabiksen ajatellaan yleensä nostavan elämän laatua sen nostaessa mielialaa. Kuitenkaan ei tiedetä, miten tämä vaikutus näkyy pitemmällä tähtäimellä.
Tutkimuksen mukaan alhainen elämänlaatu nuorena nostaa todennäköisyyttä kannabiksen käyttöön nuorena aikuisena. Kannabiksen runsas käyttö puolestaan ei enää paranna elämänlaatua myöhemmällä iällä.
Laajassa Bristolin kaupungista poimitussa otoksessa seurattiin yli 2000:n vuosina 1991 ja 1992 syntyneen lapsen kehitystä aina 8-vuotiaasta saakka. Tutkimustulokset esitettiin lokakuussa 2014 Berliinissä järjestetyssä European College of Neuropsychopharmacology’n vuosittaisessa konferenssissa.
“Tuloksemme osoittavat, ettei kannabiksen käytöllä ole kognitiivisia haittavaikutuksia kun otimme huomioon muut vaikuttavat tekijät ja erityisesti alkoholin ja tupakan käytön. Tämä osoittaa sen, kuinka aikaisemmissa tutkimuksissa osoitettu kannabiksen käyttäjien heikentynyt henkinen suorituskyky on ollut seurausta kannabiksen käyttöön liittyvistä elämäntyylistä, käytöksestä sekä henkilöhistoriasta, eikä kannabiksen käytöstä itsessään”, tutkimuksen johtaja, Lontoon yliopiston tutkija Claire Mokrysz selitti tuloksia.
Nämä tutkimukset antavat näyttöä siitä, että kannabis on ongelmaisissa tapauksissa enemmän lisämauste kuin ongelmien syy.
Psykoosilööpin synty ja seuraus
The Lancet lehdessä ruoditaan aiemmin keväällä julkistettua psykoositutkimusta, jota varsinkin sensaatiolehdistö revitteli lööpeissään. “Tutkijat osoittivat, kuinka kannabis kolminkertaistaa psykoosiriskin. Tutkimus syyttää skunkkia joka neljännestä mielenterveysongelmasta”, kertoi asiasta Daily Mail.
Tutkijoita ei voi pitää täysin syyttöminä tähän liioitteluun ja väärintulkintaan. Myös heidän kirjoituksiaan leimaa kausaaliajattelu eivätkä he nostaneet esille tutkimuksen rajoituksia. Tutkimusartikkelin otsikko kertoo “vahvan kannabiksen käyttöön liittyvästä psykoosista” ja tutkimustiivistelmässä puhutaan “tähän väestöryhmään yhdistettävästä osasta psykooseja”.
Tällainen kielenkäyttö on mieleen nimenomaan kieltolakia puolusteleville poliitikoille, virkamiehille ja toimittajille. Heitä ei paljoa kiinnosta tutkia päättelyketjun aukkokohtia, koska he ovat valmiiksi sitä mieltä, että kannabis aiheuttaa psykooseja.
Tutkimus suoritettiin Etelä-Lontoossa, missä on sekä korkeampi mielenterveysongelmien että päihteiden käytön taso kuin muualla Lontoossa tai Englannissa. Tulosten yleistäminen koskemaan suurta yleisöä ei siten ole kovin relevanttia.
Tutkijat havaitsivat, ettei kannabis itsessään ole psykoosien aiheuttaja mutta he löysivät selvän yhteyden erilaisten kannabislaatujen ja koettujen ongelmien välillä. Perinteinen hasis ei ole lainkaan niin “psykotogeeninen” kuin vahvat ”skunk-laadut”. Tämä viesti kuitenkin hukkuu lööppien psykoosikohinaan.
Kannabiksen koostumus on kieltolain myötä muuttunut yhä vahvemmaksi ja THC-pitoisemmaksi. Kannabis on monipuolinen psykoaktiivinen aine, joka voi tarjota toiselle mukavan rentouttavan hetken ja toiselle matkan pahimpien fobioiden ja traumojen kummituslinnaan.
Tämä voi selittää EMCDDA:n raportissa mainitun nuorten ikäluokan hoidon tarpeen kasvun, kun vahva kannabis yllättääkin nuoren käyttäjän, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta vaan poltetaan liikaa ja panikoidutaan.
Hoitoonohjaus rangaistuksen vaihtoehtona ei välttämättä ohjaa varsinaisia ongelmaisia hoitoon. Toisaalta henkilön varsinaiset ongelmat jäävät kannabiksen käytön varjoon jos hoitopalvelua ohjaa ideologinen näkemys ongelmien syistä ja seurauksista.
Yksi järkevä tapa ohjata hoitopalveluja kohtaamaan todellisia ongelmia olisi käyttäjän kuunteleminen häntä koskevissa asioissa Portugalin mallin mukaan.
Kannabisriippuvuus
Kannabispsykoosista uutisoidaan paljon vaikka asia koskettaa hyvin pientä joukkoa kun taas riippuvuus on paljon yleisempi ilmiö. Kannabista pidetään mietona huumeena mutta yhä kasvava joukko hakee apua kannabisriippuvuuteen eli kykenemättömyyteen lopettaa sen käyttämistä vaikka kokisikin haittoja sen käytöstä. Kannabisriippuvuuteen ei myöskään ole ollut lääkettä tähän mennessä.
Huhtikuussa pidetyssä Englannin neurotieteen liiton, British Neuroscience Association, kokouksessa esiteltiin tuoreita tutkimustuloksia CBD:n käyttämisestä vaikeasta kannabisriippuvuudesta kärsivien potilaiden hoidossa.
Kannabisriippuvuuden yhteydessä mainitaan usein luku 9% käyttäjistä, mutta kyseinen luku on peräisin 1990-luvulla tehdystä amerikkalaistutkimuksesta. Verrattuna alkoholin ja heroiinin aiheuttamaan riippuvuuteen, 15% ja 23%, on kannabis suhteellisen mieto mutta ongelmaa pahentaa yleinen luulo siitä, ettei se ole riippuvuutta aiheuttava.
Riippuvuus itsessään on vaikeasti määriteltävä eikä ainoastaan farmakologinen ongelma, mutta vaikeaa kannabisriippuvuutta kokeva ihminen voi olla ahdistunut ja kärsiä nukahtamisongelmista. Joka tapauksessa kannabisriippuvuuteen apua hakevien nuorten määrä on kasvanut.
Kannabiksen vahvuus voi olla yksi osatekijä. Pitkäaikainen THC:n käyttäminen laskee aivojen oman kannabinoidin, anandamidin, pitoisuutta. Tämä palautuu käytön loputtua mutta tänä aikana henkilö voi kokea vieroitusoireita. Tähän auttaa kannabiksen toinen, ei-psykoaktiivinen aine kannabidioli, CBD, joka nostaa anandamiditasoa.
Toinen strategia olisi antaa potilaille THC:tä kannabiksen polttamisen lopettamiseksi, mitä on arvosteltu siitä, että sillä vain jatketaan riippuvuutta.
Riippuvuutta ei kuitenkaan voi pitää argumenttina kieltolain jatkamiselle.
“Päihteinä käytetyt aineet täytyy laillistaa ja niiden käyttöä pitää valvoa nimenomaan sen takia, että niiden käyttöön liittyy riskejä. Miksi niiden tarjonta pitäisi jättää järjestäytyneen rikollisuuden käsiin?” Transform kansalaisjärjestön johtaja Danny Kushlick asettaa ongelman.
Kushlick nostaa esille myös sen, että kannabiksen laittomuuden takia ihmiset eivät hae apua lopettamisvaikeuksiin rikosoikeudellisten ongelmien pelossa. Tällä hetkellä diilerit tekevät voittoa myymällä alaikäisille vahvaa kannabista, mikä lisää riippuvuusriskiä.
Coloradon toteuttama kannabiksen laillistaminen osoittaa, että vastoin pahimpia odotuksia laillistaminen on vähentänyt nuorison kannabiksen käyttöä.
Patentti US 6630507 ja kieltolain uskottavuus
Suurin syy sensaatiomaisten väitteiden uppoamiselle suureen yleisöön ja ns. hyväntahtoisten hölmöjen joukkoon on se sinällään looginen ajatus, että kannabiksen on pakko on haitallista, eihän sitä muuten olisi kielletty ja säädetty ankarasti rangaistavaksi. Ajatellaan, että kannabiksella olisi samanlaisia mutta paljon vahvempia hermosoluja liuottavia eli neurotoksisia vaikutuksia kuin alkoholilla.
Selvin todiste kannabiksen haitattomuudesta aivojen hermosoluille on Yhdysvaltain liittovaltion terveysviraston patentti US 6630507 kannabiksen käyttämiseksi lääkkeenä sen antioksidanttisten ja hermostoa suojaavien vaikutusten takia.
Yhdysvaltojen liittovaltion The Department Of Health And Human Services, HHS, haki patentin vuonna 1998 ja se myönnettiin vuonna 2003. Sen mukaan kannabis on tehokkaaksi todettu lääke mm. aivohalvauksen, päävamman, Alzheimerin taudin, Parkinsonin taudin ja HIV:n aiheuttamaan dementiaan. Tämän lisäksi se on vahva antioksidantti, jolla on omat vaikutusmekanisminsa. Lääkkeen ei ole todettu olevan millään tavalla myrkyllinen.
Sanjay Gupta paljasti Weed3 dokumentissaan liittovaltion myyneen patentin US 6630507 yksityisyritykselle, jolla tulee olemaan patentin takia monopoliasema CBD:n lääkekehityksessä ja -valmistuksessa.
Yhdysvaltain liittovaltion on yhä vaikeampi puolustaa sitä kantaa, että kannabis olisi heroiinin tai kokaiinin kaltainen huume vailla lääkinnällistä hyötyä. Kannabiksen vapautuminen on mielenkiintoisessa vaiheessa: kannabiksesta ollaan kehittelemässä lääkkeitä niihin ongelmiin, joita sen on katsottu aiheuttavan.
Puolassa on Euroopan ankarimpiin kuuluva lainsäädäntö. Sielläkin on alettu heräämään kannabiksen lääkekäytön tuomiin hyötyihin. Keväällä 2015 yksi 5 -vuotias lapsi sai luvan käyttää kannabisöljyä vaikean epilepsian hoitoon. Kannabisöljyä laittomasti potilaille toimittanut kannabisaktivisti Jakub Gajewski voi saada jopa 15 vuoden vankeustuomion 900 ml:n kannabisöljyerästä.
Lähde: EMCCDDA: Treatment of cannabis-related disorders in Europe;
Psychotic experiences are linked to cannabis use in adolescents in the community because of common underlying environmental risk factors. Lyhennelmä. Koko tutkimus. Psychiatry Research 2015 Jun 30;227(2-3):144-151.;
Cannabis Use and Quality of Life of Adolescents and Young Adults: Findings from an Australian Birth Cohort. Journal of Psychoactive Drugs. 2015 Apr-Jun;47(2):107-116.;
Science Daily 20.10.2014;
Cannabis and psychosis. The Lancet Volume 2, No. 5, p380–381, May 2015.;
Time 14.5.2015;
National Geographic June/2015;
The Forbes 14.5.2015;
New Scientist 7.5.2015.
