Vuosi 2016 jää historiaan kansainvälisen huumepolitiikan ja kannabiksen vapauttamisen käännekohtana. Tärkeimmät tapahtumat olivat YK:n huumekonferenssi UNGASS 2016, kannabiksen laillistaminen useissa osavaltioissa Yhdysvalloissa ja Kanadan ilmoitus laillistaa kannabis vuonna 2017. Suomessa Hankkijan hamppupaalit.
Uusi Suomi onnistui raportoimaan kattavasti tästä käänteentekevästä kokouksesta. Helsingin Sanomat julkaisi entisen YK:n pääsihteerin Kofi Annanin kansainvälisen kommenttipuheenvuoron ”Huumepolitiikkaa pitää tehdä terveyden ehdoilla”, ja Uusi Suomi julkaisi uutissarjan aiheesta valottaen huumesodan taustabyrokratiaa. Myös Suomen valtion virallinen kanava YLE valotti huumepolitiikan epäonnistumisen taustoja artikkelissaan ”YK vääntää huumepolitiikkaa uusiksi – monen mielestä sota huumeita vastaan on hävitty”.
Maailman huippujohtajien vuonna 2010 perustama Kansainvälinen huumepoliittinen komissio, Global Commission on Drug Policy, GCDP, oli yksi keskeisistä vaikuttajista UNGASS 2016 kokouksessa. Huumesodan lobbarit pitävät YK:n huumevalvontabyrokratian keskeisiä paikkoja, mutta GCDP:n kannustamana lukuisat kansalaisjärjestöt veivät YK:n huumepolitiikkaa kohti rationaalista, tutkimustietoon perustuvaa keskustelua.
GCDP julkaisi syksyllä kolmannen raporttinsa “ADVANCING DRUG POLICY REFORM: A NEW APPROACH TO DECRIMINALIZATION”. Komission ajattelu on kehittynyt raportti raportilta: pelkkä käytön dekriminalisointi ei riitä vaan sen lisäksi pitää dekriminalisoida kannabiksen kotikasvatus ja pienimuotoinen kauppa. Järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttama ongelma voidaan kuitenkin ratkaista vain laillistamalla ja ottamalla huumemarkkinat yhteiskunnan valvontaan.
Entinen Suomen presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon voittanut Martti Ahtisaari nosti syksyllä julkisuuteen kannabiksen laillistamisen “tolkun ajatuksena”. Martti Ahtisaari kuuluu maailman johtajien perustamaan The Elders ryhmään, jonka jäseniä on mukana GCDP:ssa.
Kolumbian presidentti Manuel Santos sai joulukuussa Nobelin rauhanpalkinnon. Hän oli yksi UNGASS 2016 kokouksen alullepanijoista Amerikan mantereelta. Puheessaan Santos otti väkevästi kantaa huumeiden vastaiseen sotaan: ”On aika muuttaa strategiaamme”.
Yhdysvaltojen väistyvä presidentti Barack Obama jatkoi johdonmukaista kannabiksen laillistamista kannattavaa linjaansa Rolling Stone lehden julkaisemassa ns. läksiäishaastattelussa marraskuussa. Siinä Obama toisti aiemman kantansa, että kannabista tulee käsitellä kuten tupakkaa ja alkoholia: valvoa ja verottaa.
Laillistaminen on noussut kansalaisyhteiskunnan ja aktivistien keskuudesta legitiimiksi puheenaiheeksi maailman johtajien tasolla, johtavissa tiedotusvälineissä sekä poliittisten ja taloudellisten päättäjien joukossa.
Bob Dylan voitti vuoden 2016 Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Dylan opetti aikoinaan Beatlesit käyttämään kannabista, mistä tuli musiikin historiaa. Dylan ei ole julkisuudessa myöntänyt käyttävänsä kannabista, mutta vuonna 1966 julkaistussa laulussa “Rainy Day Woman 12&35” kehotetaan kertosäkeessä “Everybody must get stoned”.
Vihervyöry presidentinvaaleissa
Yhdysvaltojen presidentinvaalit 8.11.2016 oli käänteentekevä: Kalifornia, Nevada, Massachusetts ja Maine laillistivat kannabiksen viihdekäytön sekä Florida, Pohjois-Dakota ja Arkansas lääkekäytön. Montana lisäksi lievensi lääkekannabispolitiikkaansa. Kannabiksen laillistaminen alkoi vuonna 1996 Kalifornian laillistettua sen lääkekäytön, vuonna 2012 Coloradon ja Washingtonin osavaltiot ja vuonna 2014 Oregon, Alaska ja pääkaupunki Washington D.C. laillistivat sen viihdekäytön.
Laillistamisen ei ole todettu lisänneen nuorison kannabiksen käyttöä. Vuoden lopussa ilmestyneen liittovaltion nuorisotutkimuksen Monitoring the Future mukaan nuoriso raitistuu kaikkien päihteiden osalta. Kannabiksen käyttö nuorten keskuudessa ylitti ensimmäisen kerran tupakan käytön, mutta sen takia, että tupakan käyttö vähenee koko ajan. Coloradossa laillistaminen on aiheuttanut sen, että alaikäisten keskuudessa kannabiksen käyttö on tippunut vuoden 2015 6,5%:sta 5,4%:iin vuonna 2016, mikä on alhaisin lukema 20 vuoteen.
Uuden presidentin Donald Trumpin hallinto ei pysty enää työntämään hampun henkeä takaisin pulloon ilman suuria sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kongressin poliittisesta tahtotilasta kertoo se, että republikaanienemmistöinen kongressi äänesti joulukuun alussa ns. Rohrabacher-Farr asetuksen jatkamisen puolesta ensi vuoden maaliskuun loppuun saakka. Tämä yhdessä ns. Cole muistion kanssa suojaa kannabista lääkkeenä käyttäviä potilaita, kasvattajia ja kannabiskauppoja liittovaltion toimilta lääkekäytön laillistaneissa osavaltioissa.
Nimi ei kasvia pahenna jos ei DEA
USA:n huumepoliisi DEA ilmoitti joulukuussa uudesta kannabisluokituksesta, joka lähinnä hämärtää huumepolitiikan tavoitteita, vaikka se DEA:n perustelujen mukaan selventää heidän luokittelujaan. DEA loi kategorian marihuanauute, “Establishment of a New Drug Code for Marihuana Extract”, huumelain vaarallisimpien huumeiden luokkaan. Marihuana oli 30-luvulla Harry Anslingerin propagandistinen termi kannabikselle, ja nykyisen huumelain I luokassa heroiinin ja LSD:n rinnalla on kannabishuume nimeltään marijuana j:llä. Näin sekä marihuana että marijuana ovat nyt kiellettyjen aineiden luokassa. Mutta mitä tämä tarkoittaa?
Uuden kategorian perusongelma on siinä, että se näyttää kriminalisoivan hyvin leveällä pensselillä kaikki kannabiskasvista löytyvät kannabinoidit. USA:n huumelain luokituksessa on aiemmin mainittu ainoastaan THC ja sekin lievemmässä luokassa kuin marijuana. Käytännössä tämä uusi luokittelu aiheuttaa epävarmuutta CBD-öljyn tuottajille, myyjille ja käyttäjille vaarantaen mm. tuhansien epilepsiaa sairastavien lasten elämän. Eikä DEA:lla ole edes valtuuksia luoda uutta lakia!
Vuonna 2014 voimaan tullut hampun hyötykasvatuksen uudelleen laillistanut Agricultural Act laillisti koko kasvin mukaan lukien sen sisältämät kannabinoidit kunhan THC-pitoisuus on alle 0,3%. Alan edustajan Hemp Industries Associationin mukaan DEA:n hallinnollinen luokittelu ei vaikuta CBD:n valvontaan. Ainakin he ovat valmiita menemään oikeuteen asian puolesta.
Pelkkää THC:tä sisältävät lääkevalmisteet Marinol ja Cesamet on luokiteltu eri luokkiin kuin kannabiskasvi eli amerikkalaisittain marijuana. Kannabisuute Sativex odottaa tällä hetkellä lopullista lääkeluokitusta ja tämän uuden päätöksen vaikutuksia prosessille ei tiedetä.
USA:n liittovaltion Department of Health and Human Services haki vuonna 2003 patentin U.S. Patent #6630507, jonka otsikko “Cannabinoids as Antioxidants and Neuroprotectants” kertoo oleellisen: kannabinoideilla on lääkinnällisiä käyttötarkoituksia. Niitä voidaan käyttää suojelemaan aivoja mm. kirroosin tai aivoverenvuodon aiheuttamilta vaurioilta. Vuonna 2011 liittovaltio antoi patentin Kannalife Sciences Inc. yritykselle lääkekehitystä varten. Patentti raukeaa vuonna 2019, jonka jälkeen on odotettavissa lääkeyhtiöiden lääkeinnovointia ja patenttikiistoja.
Yhdysvaltojen liittovaltion politiikka suosii Big Marijuanan ja Big Pharman etuja. Suurimmat häviäjät ovat potilaat ja vanhukset, jotka voisivat hyötyä halvasta ja toimivasta kannabislääkityksestä. Vuoden 2016 lopussa kannabiksen luokittelun suuri historiallinen virhe muuttui vain absurdimmaksi tehden pilkkaa tieteellisen tutkimuksen ja lääketieteen uskottavuudesta.
Tutkimusta pukkaa
Americans for Safe Access, ASA, kansalaisjärjestö julkaisi joulukuussa raporttinsa “Medical Cannabis in America” kannabiksen lääkekäytöstä Yhdysvalloissa. Jo kaksi miljoonaa amerikkalaista käyttää kannabista lääkkeenä laillisesti. Yhteensä 44:ssä osavaltiossa on kannabiksen lääkekäyttöä koskevaa lainsäädäntöä. Kannabiksen lääkekäytön laillistaneissa osavaltioissa opioidilääkkeiden aiheuttamat kuolemat ovat vähentyneet keskimäärin 24,8%. Silti Obaman hallintokaudella on käytetty 350 miljoonaa dollaria osavaltioiden asioihin sekaantumiseen kannabisasioissa ja huumepoliisin, DEA, budjetista 5% käytetään lääkekannabistapauksiin. Raportin tarkoitus on auttaa liittovaltiota, osavaltioita, kansalaisia, potilaita sekä heistä huolehtivia eteenpäin ristiriitaisessa tilanteessa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan kannabiksen lääkekäytön laillistaneissa osavaltioissa kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet vähenivät keskimäärin 11% laillistamisen jälkeen. Näissä osavaltioissa oli 26% vähemmän kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia kuin muissa osavaltioissa. Selitykseksi on mm. ajateltu, että kannabiksen käyttö syrjäyttää ajosuoritusta huonontavien alkoholin ja lääkkeiden käyttöä. Tuloksissa oli osavaltioiden kesken ristiriitaisuutta, mikä osoittaa, ettei lääkekäytön laillistaminen yksin vaikuta kehitykseen, vaan sen tueksi pitää suunnitella myös muuta yhteiskuntapolitiikkaa.
Queenslandin yliopiston huumetutkimuksen professori Wayne Hall, joka on WHO:n käyttämä asiantuntija kannabisasioissa, julkaisi The International Journal of Drug Policy tiedelehdessä 28.11. vertailevan tutkimuksen alkoholin ja kannabiksen valvontamalleista suhteessa niiden todettuihin haittoihin. Tutkimuksessaan ”Alcohol and cannabis: Comparing their adverse health effects and regulatory regimes” hän toteaa, että “tutkimusanalyysi osoittaa kannabiksen olevan riippuvuutta aiheuttava aine, mutta sillä on vähemmän ja paljon haitattomampia sivuvaikutuksia kuin alkoholilla”.
“Siksi ei ole yllätys, että kannabiksen laillistaneet osavaltiot ovat ottaneet valvonnan malliksi alkoholin eikä tupakan valvontaa, joka on tiukempi. Kun tunnetaan alkoholivalvonnan historia, niin voidaan olettaa, ettei tämä lähestymistapa vähennä kannabiksen kansanterveydellisiä haittoja.”
Wayne Hallin tutkimus osoittaa, että meidän tulee kannabiksen valvontaa laatiessa välttää eikä toistaa alkoholi- ja tupakkavalvonnan virheitä.
Dunedin Longitudinal Study, on pitkäkestoinen seurantatutkimus, jossa on seurattu 1037:n vuoden 1972 – 1973 aikana Dunedinissa, Uudessa-Seelannissa syntyneen ihmisen elämänuraa, ns. Dunedin kohortti, monitieteisesti ja myös kannabiksen käyttöön liittyen. Tästä tutkimuksesta on vuosien mittaan julkaistu monia kannabiksen haittoja selvittäviä tutkimuksia, joita on uutisoitu myös Suomessa. Keväällä 2016 julkaistiin Dunedin kohortin seurantatutkimus kannabiksen käytön terveysvaikutuksista. Tulokseksi 38 vuoden seurantatutkimuksen jälkeen saatiin se, että ainoastaan hampaiden terveys oli kannabiksen käyttäjillä huonompi kuin verrokeilla.
Sen sijaan tutkimus paljasti tupakoinnin laajat haittavaikutukset fyysiselle terveydelle. Sen käyttöön liittyy keuhkojen toiminnan heikkeneminen, kehon tulehdusreaktio, metabolinen oireyhtymä sekä terveyden huononeminen ikävuosina 26 – 38. Dunedin kohorttia pitkään tutkinut Arizonan osavaltion yliopiston psykologian professori Madeline Meier kommentoi, että “Tutkimus paljastaa tupakan polttamisen aiheuttamat fyysiset haittavaikutukset, mutta kannabiksen polttamisesta ei ole havaittavissa samanlaisia”.
Vuosikymmenien kannabiksen mustamaalaamisen jälkeen tämä tutkimus sai palstatilaa kansainvälisesti ja myös Suomessa. Yhdysvalloissa Washington Post uutisoi 2.6. tutkimusta, että säännöllinen kannabiksen käyttö on yhtä haitallista kuin hammaslangan käytön laistaminen.
Tuoreen tutkimuksen mukaan kannabiksen käyttö ei nosta riskiä skitsofrenian puhkeamiselle, kuten aikaisemmin on ajateltu. Korkeamman skitsofreniariskin omaavat sen sijaan kokeilevat kannabista muita enemmän.
”Tuloksemme osoittavat, että kohonnut skitsofreniariski madaltaa kynnystä kokeilla kannabista. Tutkimuksemme ei kuitenkaan pysty osoittamaan tarkasti syy-seuraussuhteen voimakkuutta. Tässä tapauksessa molemmat seikat voivat osaltaan ruokkia toisiaan”, toteaa epidemiologian tohtori Suzi Gage Bristolin yliopistosta. Tieteellinen tutkimus ei edelleenkään tue käyttäjien rankaisemista millään tavalla.
Kannabiksen laillistaminen ei ole pelkkä teoreettinen ajatusleikki, vaan vuodesta 1996 alkaen kannabis on laillistettu yhä laajemmin lääkekäyttöön ja vuodesta 2012 alkaen kokonaan Uruguayssa ja USA:n osavaltioissa. Huumepoliittinen ajatushautomo Transform päivitti laillistamisoppaansa ”How to Regulate Cannabis: A Practical Guide” niillä käytännön kokemuksilla, joita on tähän mennessä kertynyt.
Eurooppa
Euroopassa vuoden 2016 vihervyöry näkyy Euroopan valtioissa ja kaupungeissa käytävänä keskusteluna kannabiksen käytön rajoista. Kannabiksen lääkekäyttö leviää ja parissa maassa aloitetaan kasvatus lääkekäyttöä varten. Kannabiksen käytön ja omaan käyttöön tarkoitetun kasvatuksen dekriminalisointi, depenalisointi ja muuten sallivampi politiikka leviää kautta mantereen. CBD:tä sisältävien tuotteiden nettikaupasta on tullut laaja ilmiö. Samoin kannabisklubimallia kokeillaan virallisesti ja epävirallisesti. Klubeja toimii tällä hetkellä Espanjan lisäksi virallisesti Belgiassa ja Sloveniassa sekä epävirallisesti mm. Britanniassa.
Saksan liittovaltio ilmoitti laajentavansa kannabiksen lääkekäyttöä niin, että siitä tulee normaali reseptilääke. Lisäksi Saksa aikoo aloittaa kannabiksen kasvatuksen lääkekäyttöön. Berliinin kaupunki puolestaan aikoo laillistaa kannabiksen myynnin, mikä on vielä suunnitelma mutta pääpuolueet ovat aloitteen takana. Myös Dusseldorfissa suunnitellaan kannabiskaupan laillistamista.
Britanniassa entinen liberaalipuolueen johtaja, entinen varapääministeri ja huumepoliittisen kommission, GCDP, jäsen Nick Glegg johtaa laillistamisliikettä. Marraskuussa Adam Smith instituutti julkaisi raportin “The Tide Effect: How the World is Changing Its Mind on Cannabis Legislation”, joka saavutti sanomallaan laajaa julkisuutta. Sanoma oli yksinkertaisuudessaan, että “laillistaminen on ainoa tapa ratkaista riippuvuuden ja huumerikollisuuden aiheuttamat ongelmat”.
Britannian poliisi on oma-aloitteisesti aloittanut omaan käyttöön luokiteltavan kannabiksen kotikasvatuksen depenalisaation niin että kannabikseen liittyvien pidätysten määrä on vähentynyt 46% vuodesta 2010.
Irlanti laillistaa kannabiksen lääkekäytön. Lakialoitteella on niin laaja kannatus Irlannin eduskunnassa, että sen odotetaan tulevan hyväksytyksi ilman suurempia väittelyitä.
Italia on laillistanut kannabiksen lääkekäytön jo aiemmin ja keskustelua sen laillistamisesta kokonaan käydään parhaillaan parlamentissa. Mafian ja terrorismin vastainen valtakunnansyyttäjä Franco Roberti kannattaa laillistamista sen takia, että he ovat nähneet näiden kahden ongelman kietoutuvan toisiinsa laittomassa huumekaupassa.
Hollannissa kannabiksen kasvatuksen laillistamisesta keskustellaan parlamentissa ja sillä on suurimpien kaupunkien tuki. Hallitusvastuussa oleva oikeistopuolue VVD on liittynyt laillistamisen kannattajiin, mikä helpottaa laillistamisen etenemistä.
Vuoteen 2016 mennessä Euroopan valtioista Britannia, Sveitsi, Hollanti, Belgia, Itävalta, Portugali, Ranska, Espanja, Kroatia, Malta, Saksa, Tsekki, Italia, Norja, Malta, Slovenia, Serbia, Makedonia, Ruotsi, Tanska, Islanti ja Suomi ovat laillistaneet kannabiksen lääkekäytön. Maiden välillä on eroja sallivuudessa Bedrocanin saatavuuden ollessa rajoitetumpaa kuin Sativexin tai Marinolin. Joissakin maissa potilaiden sallitaan kasvattaa omat lääkkeensä.
Merkittävä kansainvälinen uutinen oli Tukholman kaupungin ilmoitus erota huumesotaorganisaatiosta European Cities Against Drugs, ECAD. ECAD on vuodesta 1994 alkaneen toimintansa aikana syyllistynyt huumesodan lietsomiseen jakamalla harhaanjohtavaa ja ihmisoikeuksia polkevaa tietoa valtioiden, kaupunkien ja kuntien päättäjille. ECAD oli YK:ssa vuonna 1998 läpirunnotun Drug Free World ohjelman merkittävä taustavaikuttaja aiheuttaen tuhansien ja taas tuhansien ihmishenkien menetykset huumesotaa käyvissä maissa. Filippiineillä on tapettu jopa lapsia huumeiden vastaisen sodan kurimuksessa. ECAD:n syntilistaan kuuluu pakkohoidon propagoiminen ja haittoja vähentävän politiikan jarruttaminen lietsoen HIV- ja hepatiittiepidemioiden leviämistä kautta maailman.
Albaniaa pidetään Euroopan suurimpana kannabiksen tuottajamaana. Albania on myös merkittävä salakuljetusliigojen keskuspaikka. Laillistamiskeskustelun sijaan maan poliitikot yrittävät välittää kuvaa innokkaasta kampanjoinnista kannabiskauppaa vastaan järjestäen toimittajille tilaisuuksia, joissa poltetaan kannabispeltoja. Maassa kiertää huhuja, joiden mukaan korkeat virkamiehet ja poliitikot ovat sekaantuneet miljardien arvoiseen kauppaan.
Portugalin viranomaisten mukaan YK:n huumevalvontabyrokratia suhtautui maan huumeongelman ratkaisumalliin vuosia vihamielisesti, mutta YK:n huumevalvontalautakunta, INCB, luonnehti UNGASS 2016 kokoukselle laatimassaan arviossa Portugalin mallia “parhaiden käytäntöjen mallina”, huumeongelman käypähoitosuosituksena.
Euroopan parlamentissa järjestettiin 30.11. ensimmäinen EU edustajien koolle kutsuma kansainvälinen kannabiskonferenssi, joka kokosi yhteen poliitikkoja, potilaita, lääkäreitä, tutkijoita ja alan yrityksiä keskustelemaan alan kehitysnäkymistä. Alan asiantuntijat pitivät kokousta käännekohtana EU:n lääkekannabispolitiikassa.
Kööpenhaminan kaupunginvaltuusto päätti 15.12. lähettää Tanskan hallitukselle hakemuksen, jossa se kertoo aikovansa jälleen laillistaa kannabiskaupan. Kristianian vapaakaupungin hasiskaupan tukahduttaminen poliisivoimin on levittänyt kaupan ympäri kaupunkia. Uuden ehdotuksen mukaan kaikki yli 18 vuotiaat saisivat ostaa kannabista apteekeista.
Kanadassa alkoi taistelu markkinoista
Kanadan uusi hallitus ilmoitti UNGASS 2016 kokouksessa laillistavansa kannabiksen vuonna 2017. Asiaa valmistelevan komitean raportti “A Framework For The Legalization And Regulation of Cannabis in Canada. The Final Report of the Task Force on Cannabis Legalization and Regulation” ilmestyi joulukuussa. Kanadan hallitus harkitsee kannabiksen käytön laillistamista yli 18-vuotiaille ja erillisten kannabiskauppojen perustamista. Suomessa YLE uutisoi aiheesta.
Kanadassa on laaja lääkekannabisohjelma, joka on taannut potilaille ja kasvattajille suojan lainvalvontaviranomaisia vastaan jo konservatiivien valtakaudella. Järjestäytynyt rikollisuus, kuten Hells Angels, tekee huikeita voittoja laittomilla kannabismarkkinoilla. Lailliset kasvattajat pelkäävät jengejä eivätkä sen takia halua esiintyä julkisesti tai paljastaa operaatiodensa sijaintia. Vuonna 2015 valtaan noussut liberaalipuolueen pääministeri Justin Trudeau joutuu vielä taistelemaan kannabisyhteisön kanssa siitä, kuka hoitaa uusia laillisia kannabiskauppoja.
Kanadan kannabisaktivistit ovat kampanjoineet laillistamisen puolesta vuosikymmeniä ja sen nyt häämöttäessä ovat he ottaneet aloitteen käsiinsä kannabismarkkinoilla avaamalla kauppoja kautta Kanadan. Marc ja Jodie Emeryn Cannabisculture ketjulla on jo 12 kauppaa, ja kun hallitus ehdottaa 18 vuoden ikärajaa, saa heidän liikkeistään kuka tahansa yli 19 vuotias ostaa korkealuokkaista kannabista esittämällä henkilöllisyyspaperinsa. Marc Emery haluaa antaa esimerkin siitä, kuinka kannabiskauppaa pitää hoitaa.
Pariskunta avasi Montrealissa 15.12 kuusi uutta kannabiskauppaa, mutta poliisi pidätti heidät ja muuta henkilökuntaa, takavarikoivat käteistä rahaa ja 20 kiloa kannabista. Muiden päästyä vapaiksi kuulustelujen jälkeen vapautettiin Marc vasta seuraavana päivänä syytettynä laittomasta huumekaupasta jälleen kerran.
Kannabisaktivistit syyttävätkin hallitusta suuryritysten suosimisesta. Laillistamista pohtinutta komiteaa johtaa aikaisemmin ministerinä toimiessaan kannabiskielteisiä kommentteja laukonut Anne McLellan, ja Trudeaun tiedetään suosivan Canopy Growth Corporation yritystä, jolla on hallussaan kannabisbrändit Tweed ja Bedrocan Canada.
Kannabis etenee maailmalla
Meksikon korkein oikeus antoi vuonna 2015 päätöksen, jonka mukaan kannabiksen käytön ja kasvatuksen kielto rikkoo ihmisen oikeutta kehittää vapaasti omaa persoonaansa. Meksikon senaatin enemmistö puolsi 13.12. lääkekannabiksen laillistamisesta. Senaattorit äänestivät laillistamisen puolesta selvin luvuin 98–7. Lakiehdotus menee vielä alemman edustajainhuoneen käsiteltäväksi. Laillistamisen tabu on murtunut ja yli 30% meksikolaisista hyväksyisi sen.
Yhdessä kannabiksen laillistaneiden USA:n osavaltioiden kanssa on Pohjois-Amerikkaan muodostunut Meksikosta Alaskaan ulottuva viherblokki. Uruguayn ja Jamaikan lisäksi monissa muissakin Etelä- ja Keski-Amerikan maissa on laillistettu kannabiksen lääkekäyttö ja keskustelu dekriminalisoinnista ja laillistamisesta käy kiivaana. Etelä-Amerikan suurin valtio Brasilia laillisti kannabiksen lääkekäytön vuonna 2015. Uusi brasilialainen lääkekannabisyritys Entourage Phytolab aloitti tänä vuonna tuotantonsa ja aikoo saada omat lääkevalmisteensa markkinoille kahdessa vuodessa.
Israelissa on maailman ehkä kehittynein lääkekannabispolitiikka ja Israelin hallitus ilmoitti vuonna 2016 aloittavansa lääkekäyttöön tarkoitetun kannabiksen viennin, mistä se odottaa saavansa miljarditulot. Elokuussa lääkekannabiksen myöntämistä sekä saatavuutta helpotettiin ja päätettiin lisätä kannabiksen käyttöön koulutettujen lääkäreiden määrä 36:sta 100:aan. Uusi politiikka lisää kannabiksen tuottajia, tuo kannabiksen reseptimyynnin apteekeista ja antaa lisää resursseja lääkekannabiksen tutkimukseen. Tähän asti kahdeksan tuottajaa ovat myyneet kannabista potilaille erikoiskauppojen kautta tai kotiin kuljetuksella.
Israelissa potilaat maksavat palvelusta, eivät kannabiksesta. Kuukauden lääkitys maksaa 80 euroa riippumatta siitä, kuinka paljon potilas tarvitsee lääkettä. Kannabista laillisesti käyttäviä potilaita on 25 000 mutta määrän odotetaan kasvavan nopeasti.
Australiassa kannabiksen lääkäytön laillistaminen on alkanut jo osavaltioiden tasolla, ja syyskuussa 2016 Australian hallitus ilmoitti aloittavansa lääkekäytön valvonnan liittovaltiotasolla. Hallitus ilmoitti aloittavansa kannabiksen kasvatuksen ja tuotannon lääkekäyttöön.
Etelä-Afrikan hallitus ilmoitti aikovansa laillistaa kannabiksen lääkekäytön ja kasvatuksen lääkinnällisiin tarkoituksiin.
Marokko on edelleen maailman suurin hasiksen tuottajamaa. Kannabiksen käytöllä ja kasvatuksella on pitkät perinteet ja Marokkoa on painostettu noudattamaan kieltolakia. Laillistamisesta on keskusteltu nyt muutama vuosi ja kaksi oppositiopuoluetta, Party of Authenticity and Modernity sekä Istiqlal Party, ovat jättäneet parlamentin käsittelyyn lakialoitteen tänä vuonna. Kasvava islamististen puolueiden joukko kuitenkin vastustaa aloitetta.
Ghanan parlamentin käsittelyssä on lakialoite, joka läpimennessään dekriminalisoi kaikkien huumeiden käytön ja ohjaisi ongelmaiset käyttäjät hoitoon.
Zambiassa käydään keskustelua laillistamisesta: kannabiksen kriminalisointi on täyttänyt vankilat ja kriminalisoi vuosittain tuhansia nuoria samalla kun muualla maailmassa dekriminalisointi ja laillistaminen on kasvava trendi.
Andersson, Ahtisaari ja Packalén
Suomessa keskustelu kannabiksen laillistamisesta on noussut kannabisaktivisten sisäpiireistä valtakunnan huipulle. Entinen presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon voittaja Martti Ahtisaari on ensimmäinen suomalainen huippujohtaja, joka nosti syksyllä kannabiksen laillistamisen ”todennäköisesti ihan tolkun ajatuksena” julkisen keskustelun piiriin. Ajatus nousi esille Ahtisaaren yhdessä diplomaatti ja ministeri Jaakko Iloniemen sekä journalisti-teologi Tapani Ruokasen kanssa julkaisemassa keskustelukirjassa ”Miten tästä eteenpäin”. Iloniemi menee pidemmälle ja sanoo pitävänsä ideaa ”täysin järkevänä ajatuksena”. Hän myös toteaa lääkäreiden pitävän kohtuullista kannabiksen käyttöä viinaa vaarattomampana.
Tätä keskustelua ei tosin käyty pitkään mutta puheenvuoroa ei voi ohittaa pelkällä olankohautuksella. Ahtisaari kuuluu kansainväliseen entisten presidenttien ryhmään The Elders, joka on mm. ollut perustamassa kansainvälistä huumepoliittista komissiota. Martti Ahtisaari aikoo kutsua komission jäsenen Kofi Annanin Suomeen kesällä 2017!
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on ensimmäinen istuva puolueen puheenjohtaja, joka nostaa kannabiksen dekriminalisoinnin esille. Syksyllä Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa hän ”ei rankaisisi pilvenpoltosta” ja aprikoi, että
”Jännää, miten keskustelu on muuttunut vuosien mittaan. Ennen tämä oli ’no go’ -aihe, johon ei kannattanut edes koskea, koska silloin leimautui automaattisesti”, Andersson totesi.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja poliisi Tom Packalén nosti jälleen esille jo vuosia sitten esittämänsä ajatuksen jopa kaikkien huumeiden laillistamisesta.
”Nythän me rahoitamme käytännössä järjestäytynyttä rikollisuutta tällä järjestelmällä, joka ajaa narkomaanit siihen, että he joutuvat tekemään rikoksia saadakseen rahaa päihteisiin. Yhteiskunnalle tulee valtavasti kustannuksia esimerkiksi viranomaisten työn rahoittamisesta ja oikeuslaitos- sekä vankeinhoitokuluista, Packalén sanoo.”
SKY 25 vuotta !
Suomen ensimmäinen kannabiksen kieltolain ja uudelleenlaillistamisen historiaa käsittelevä kirja ”Bhang, Mezz, Kukka ja Sativex. Kannabiksen vapautuksen historia” ilmestyi tiistaina 19.4. Kirjan on kirjoittanut Turun seudun kannabisyhdistyksen puheenjohtaja Risto Mikkonen.
Kannabiksesta uutisoidaan paljon ja aihe herättää runsaasti keskustelua. Harva kuitenkaan tietää, mistä kannabispolitiikkamme tulee ja ketkä siitä ovat päättäneet. Kirjan aikajana ulottuu keskiajan assassiineista ja pantagruelionista YK:n erikoisyleiskokoukseen, UNGASS 2016.
Vuonna 2016 perustettiin uusia ryhmiä ajamaan laillistamisen asiaa. Vihreä Lohikäärme, Lohari on tuonut perinteisten kannabisyhdistyksien ja satunnaisten aktivistien muodostamaan laillistamisrintamaan tuoretta räyhäkkyyttä ja verkostoitumista.
Kannabistarvikekaupan ja aktivismin onnistuneesti yhdistänyt, marijuanasta inspiraationsa saanut Marjaana on toinen uusi tulokas kannabiksen laillistamismarkinoille.
YLE 1:n marraskuussa esitetyssä huumesotaa käsitelleessä Perjantai-ohjelmassa toimittajat huomasivat lopussa suosittelevansa huumeiden laillistamista, koska edes suomalaisessa huumekeskustelussa pakollinen IHRY:n edustaja ei osannut sanoa mitään järkevää laillistamista vastaan.
Tuskyn facebook sivun suosituin uutinen syksyllä koski Sörkän vankilasta löydettyä kannabiskasvattamoa, jossa oli yksi puolen metrin mittaan ”lämpölampulla” kasvatettu kannabiskasvi. Vankilan muuritkaan eivät pysty enää pysäyttämään tätä vihervyöryä!
Huumekoiria, Aarnio ja oikeusvaltion korruptio
Suomessa nousi vuoden lopulla poliittinen kohu hätäisen lainsäädännön ja perustuslain välisistä ristiriidoista. Tämä on ollut tuttua huumausaineongelman hoitamisessa, jossa suomalaisella tyylillä asetuksilla tai jopa viranomaisohjeilla puututaan ihmisten yksityisyyteen ja perusoikeuksiin ilman, että sitä pidettäisiin ihmeellisenä. Viimeisin esimerkki koskee huumekoirien käyttämistä ihmisiä vastaan julkisilla paikoilla.
Oikeusasiamies antoi poliisille vuonna 2013 huomautuksen asiasta, minkä jälkeen huumepoliisi joutui luopumaan koirien käyttämisestä yleisillä paikoilla. Marraskuussa julkisuuteen tuli tieto sisäministeriön valmistelemasta laista, joka sallisi huumekoirien käytön musiikkifestivaaleilla. Tämä koskee käytännössä ns. rokkifestivaaleja eikä Seinäjoen tangomarkkinoita tai Savonlinnan oopperafestivaaleja. Tämä kohdistuu pääasiassa kannabiksen käyttäjiin, koska koirat eivät haista esimerkiksi uusia ns. muuntohuumeita. Kyseessä on tiettyyn kansanosaan kohdistuva erityisvalvonta, joka ei herätä mitään julkista keskustelua tarkoituksenmukaisuudesta tai tehokkuudesta.
Huumekoirat otettiin käyttöön keinona puuttua järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja huumeiden salakuljetukseen, mutta kuten kriminaalivalvonnassa tuppaa käymään, tuli huumekoiristakin keino käydä marginalisoitujen ihmisryhmien kimppuun yleisillä paikoilla. Järjestäytyneen huumerikollisuuden sijaan poliisin rajalliset resurssit kohdistetaan nuoriin viihdekäyttäjiin ja syrjäytyneisiin ihmisiin.
Ihmisten yksityisyyteen puuttuminen pitäisi perustella eikä toisin päin, kyse on yleisestä ihmisoikeusperiaatteesta ja huume on sivuseikka tässä asiassa. Missään ei ole esitetty arvioita huumekoirien käytön kustannuksista ja niillä saaduista hyödyistä. Sen sijaan uutisissa esitellään päivästä toiseen käytännön esimerkkejä siitä, miten huumepolitiikkamme on epäonnistunut. Uusia ja yhä vahvempia huumeita tunkee markkinoille ja niitä saa turvallisesti ja halvalla netistä. Koirien käyttäminen nuorisoa vastaan on halpa keino kosiskella ns. suuren yleisön sympatiapisteitä epäonnistuneelle politiikalle. Tämä fakta yritetään hämärtää syyllistämällä ja demonisoimalla huumeiden käyttäjät, mutta tuo alentava asenne kertoo viranomaisten asenteista !
Suomen merkittävin huumeoikeudenkäynti, Helsingin huumepoliisin johtajan Jari Aarnion hasisjuttu saavuttaa kulminaatiopisteensä 30.12., jolloin Helsingin käräjäoikeus antaa tuomionsa. Jari Aarniota uhkaa jopa 13 vuoden vankeusrangaistus jos hänet todetaan syylliseksi häntä vastaan esitettyihin syytteisiin. Vastaavia rangaistuksia langetetaan Suomessa vain henkirikoksista. Huumerikosten enimmäisrangaistusta on vuosikymmenien mittaan korotettu, koska huumerikoksista on ankaran politiikan takia järjestelmällisesti langetettu korkeimpia lain sallimia tuomioita.
Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi nosti 10.3. antamassaan loppulausunnossa esille sen oleellisen seikan huumerikosten käsittelyssä, että näin ankaria tuomioita on voitu langettaa paljon heikommin perustein kuin henkirikoksista.
– Minusta on käsittämätöntä, että huumejutuissa ei tarvita takavarikkoa, ei havaintoa eikä myöntämistä, Leppiniemi sanoi.
Aarnion tapauksessa puolustus turvautui kahdesta pahasta parempi strategiaan: hän tunnusti saaneensa rahaa toimimalla poliisityönsä ohessa alamaailman torpedona, mitä suomalaisen ”maan tavan” mukaan pidetään lievempänä tekona kuin hasistonnin maahantuontia.
Helsingin Sanomat arvioi 23.12 ilmestyneessä jutussaan, että ”Poliisiorganisaatio teki Aarnion tapauksessa kohtalokkaan virheen. Se keskittyi vuosikymmenien ajan ruokkimaan hänen narsistisia piirteitään sen sijaan että hänelle olisi asetettu rajat.”
Aarnion persoonaa oleellisempi asia on se, että oikeudenkäynti on nostanut julkisuuteen ne ongelmat, jotka liittyvät uhrittoman rikoksen kriminaalivalvontaan. Huumepoliisin toiminta ei rajoita huumeiden saantia huumemarkkinoilla vaan valikoi markkinoilla myytävät aineet ja ne, jotka niitä myyvät. Kriminaalivalvonnan takia aineet muuttuvat vaarallisemmiksi ja myynti järjestäytyneeksi rikollisuudeksi.
Koska huumerikoksella ei ole selkeää uhria, pitää huumerikollisuutta tutkittaessa turvautua pääsääntöisesti kanssasyytettyjen kertomuksiin eli vasikointiin, jolloin tunnustamalla voi jopa saada pahempia rikoksia anteeksi. Tällöin tutkinnassa aletaan käymään kauppaa tunnustuksilla, mikä on noussut esille Aarnion tapauksessa. Poliisin käyttämä vasikointitaktiikka luo huumemarkkinoille koston ilmapiiriä ja väkivaltaa ajaen ihmiset huonoihin valintoihin ja epätoivoisiin tekoihin riippuvuutensa takia. Huumepolitiikkamme tekee järjestelmän rattaisiin joutuvista riippuvaisista käyttäjistä narkomaaneja. Huumepoliisi tarvitsee narkomaaneja, koska he eivät saisi muuten tietoja laittomilta ja valvomattomilta huumemarkkinoilta.
Aarnio kuului vuosikymmeniä siihen huumepoliittiseen eliittiin, jonka väitteiden edessä tiedotusvälineet sivuuttivat kriittisen tehtävänsä tarkistaa faktat ja jota poliitikot tukivat ajaessaan omia ja puolueidensa etuja. Suomessa on voitu jopa asetusten tai pelkkien viranomaisohjeiden nojalla sivuuttaa ihmisoikeudet sekä perustuslailliset yksityisyyden suoja ja mielipiteen vapaus. Koirien käyttäminen ihmisiä vastaan ilman, että toiminnan seurauksia arvioitaisiin puolueettomasti vain alleviivaa tämän kehityksen. Kysymys on koko oikeusvaltion korruptoitumisesta huumesodan seurauksena.
Riskisijoittajat ja Hankkijan hamppupaalit
Niin OP, Danske Bank kuin Nordeakin ovat tehneet suoria sijoituksia maailmanlaajuiseen Abbvie-lääkefirmaan, joka valmistaa Marinol-nimistä lääkekannabista.
Tämän lisäksi OP ja Nordea ovat tehneet sijoituksia esimerkiksi Valeant Pharmaceuticals Interniin, joka valmistaa lääkekannabiksena tunnettua Cesamet Nabilonea.
Toisaalta myös ajat muuttuvat. Takavuosina lääkekannabikseen kytkeytynyt firma olisi voinut olla ehdoton ei monelle sijoittajalle. Toisaalta entisajan sijoittajia ei olisi välttämättä painanut sijoittaa ydinaseyhtiöihin.
Myös Nordean kestävän sijoittamisen päällikkö Sasja Beslik myöntää, että ihmisten suhtautuminen kannabikseen tulee muuttamaan sijoituskäytäntöjä.
– Otamme asian käsittelyyn seuraavassa hallituksen kokouksessa. Kannabista valmistavia firmoja tulee varmasti lisää. Se tarkoittaa sitä, että myös meidän sijoittajien täytyy pohtia, miten suhtaudumme asiaan.
Kannabikseen ja endokannabinoidijärjestelmään sisältyy valtavia terapeuttisia mahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen muuttaa terveydenhoidon ja parantamisen.
Hienon 2016 vuosikatsauksen loppukevennyksenä uutisoimme, että Suomen johtava maatalouskauppaketju Hankkija tekee yhteistyötä yhden merkittävimmän eurooppalaisen kannabiksen laillistajan, hollantilaisen Ben Dronkersin kanssa. Hankkija tuo maahan hamppukuivikepaaleja, jotka on valmistanut hollantilainen HempFlax niminen yritys. Hän perusti HempFlaxin vuonna 1993 ja yhtiö tuottaa jo 10 000 tonnia hampputuotteita vuodessa talojen eristeistä eri automerkkien sisustukseen. Ben Dronkers teki omaisuutensa Sensi Seedsin laadukkailla kannabissiemenillä ja on laajentanut kansainvälistä kannabisimperiumiaan käsittämään kaikkea kannabismuseoista teolliseen hamppuun.
Ben Dronkers ei ole peitellyt poliittista agendaansa, vaan hänen Barcelonaan perustamansa maailman suurimman kannabismuseon avajaiset vuonna 2012 oli samalla laillistamisliikkeen juhlaa. Tilaisuudessa palkittiin kansainvälinen huumepoliittinen komissio, jonka puolesta palkinnon otti vastaan liikemies Richard Branson, kannabiksen kasvatuksen pioneeri Todd McCormick ja espanjalainen kannabisaktivisti Fernanda de la Figuera. Samaan aikaan Amsterdamissa järjestetyssä juhlassa palkittiin kansainvälisen huumepoliittisen komission jäsen ja norjalainen valtiomies Thorvald Stoltenberg, hollantilainen kannabisaktivisti, psykiatri Fredrick Polak ja kannabiksen lääkekäytön amerikkalainen uranuurtaja, psykiatrian professori Lester Grinspoon.
Nämä ovat esimerkkejä siitä, kuinka vuonna 2016 kannabisnes ja hamppubisnes ovat nousseet hyväksyttävien bisnesten joukkoon myös Suomessa. Nämä ovat myös esimerkkejä laillistamisen lieveilmiöstä, globalisoitumisesta: tanskalaisomisteinen Hankkija saattaa suomalaisia pienviljelijöitä ahdinkoon tuomalla ylikansallista hamppua Hollannista. USA:n ja Kanadan laillistamisprosesseissa nousee esille, kuinka tiukka valtiollinen valvonta suosii harvoja suuryrityksiä kun kannabiksen lääke- ja viihdekäytön valvonnan tulee perustua yrityksien voiton maksimoinnin sijaan ihmisoikeuksien täydelliselle noudattamiselle.
SKY:n rekisteröinti kiellettiin aikoinaan hyvien tapojen vastaisena. Tavat ja käsitykset muuttuvat, ja vuosi 2016 jää kannabiksen laillistamisen historiaan tämän muutoksen käännekohtana.
Suomen yrttimäisin musavideo vuonna 2016 !
http://www.youtube.com/watch?v=cOaojkFdiiI
Tästä voi tilata Suomen ensimmäisen kannabiksen laillistamisen historiaa käsittelevän kirjan. Tilaa kirja itsellesi tai sellaiselle poliitikolle tai virkamiehelle, jonka mielipiteeseen haluat vaikuttaa. Näin tuet kannabiksen laillistamista Suomessa!
