Kuluvan talven aikana ratkaistaan kaksi isoa asiaa: kannabiksen huumeluokitus ja kansainvälisen huumevalvonnan tulevaisuus. Vuosikymmenien vääryys eli kannabiksen epätieteellinen huumeluokitus voi tulla tiensä päähän seuraavien kuukausien aikana.
Marras-joulukuussa YK:n huumevalvontabyrokratia eli WHO:n asiantuntijalautakunta, ECDD, ja huumekomissio, CND, käsittelevät kannabiksen luokittelua. CND:n kokouksessa käsitellään kannabiksen lisäksi maaliskuussa 2019 järjestettävää korkean tason kokousta, jossa pitäisi tarkistaa kaksikymmentä vuotta kokeillun huumevalvontamallin tulokset. Maaliskuun kokoukseen osallistuvat 53 valtiota äänestävät myös kannabiksen luokituksesta.
Kansalaisyhteiskunnan edustajat kokoontuvat Wienissä vuoden tärkeimpään konferenssiin International Cannabis Policy Conference 6. – 9.12., jossa on vielä mahdollisuus vaikuttaa tuolloin CND:ssä sorvattaviin päätöslauselmiin.
Kansainvälinen huumepoliittinen ajatushautomo International Drug Policy Consortium, IDPC, julkaisi kansalaisyhteiskunnan tilannekatsauksen “Taking stock: A decade of drug policy”, jossa ruoditaan menneisyyttä ja annetaan neuvoja 2000-luvun huumepolitiikan laatimiseksi.
Vuonna 1988 YK:ssa solmittiin kolmas kansainvälinen huumesopimus, ns. Wienin sopimus, joka käytännössä teki kriminaalivalvonnasta huumepolitiikan tärkeimmän toimintamallin. Suomessa poliisit hehkuttivat tätä sopimusta siitä, että he saavat “uusia tehokkaita välineitä”.
HS uutisoi vuonna 1989: “Joulukuussa allekirjoitettu YK:n kolmas huumesopimus antaa viranomaisille sellaisia valtuuksia, joita Suomen laki ei tunne. Poliisi odottaa sopimuksen mahdollisesti tuomia huumausainelain muutoksia innokkaasti.”
Huumesota nousi ensimmäisen kerran YK:n erikoisyleiskokouksen aiheeksi vuonna 1990, jolloin hyväksyttiin “poliittinen julkilausuma kansainvälisen lähestymistavan vahvistamiseksi” eli kansankielellä hyväksyttiin huumesota kansainväliseksi toimintamalliksi. Vuonna 1998 YK:ssa hyväksyttiin toimintaohjelma Drug Free World – We Can Do It, jossa päätettiin lopettaa huumeiksi luokiteltujen kasvien kasvatus ja käyttö kymmenessä vuodessa eli vuoteen 2008 mennessä. Kun edistymisestä ei näkynyt mitään merkkejä, päätettiin vuonna 2009 jatkaa huumeettoman maailman ohjelmaa ilman loppukaneettia We Can Do It.
Vuonna 2016 muutamat YK:n jäsenvaltiot kutsuivat koolle huumepoliittisen erityiskokouksen, UNGASS2016, koska monissa maissa huumeongelma on äitynyt niin pahaksi, että kyseessä on kansallinen kriisi. Näistä maista Meksikoa pidetään pahimpana esimerkkinä, mutta vuosikymmenien mittaan Suomessakin virkamiesten huumesota on synnyttänyt laajan järjestäytyneen rikollisuuden, joka onnistui soluttautumaan aivan poliisin johtoon. Samoin suomalaiset pankit ovat paljastuneet rikollisen eli myös huumerahan pesijöiksi.
YK:n huumevalvontabyrokratia ei pystynyt UNGASS2016:ssa tuottamaan minkäänlaista arviota huumeohjelman onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Myös Suomessa poliitikot, virkamiehet ja tutkijat ovat lähinnä olleet päät hippien hamppupensaassa asian suhteen. Aarnio-keissi muhii oikeuslaitoksessa vuodesta toiseen mutta tämä ei ole herättänyt mitään poliittisia eikä tieteellisiä arvioita toiminnan mielekkyydestä lukuunottamatta yksittäisten tutkijoiden satunnaisia ulostuloja.
Vuoden 2019 keväällä olisi vihdoin kriittisen tarkastelun paikka. Siksi tarvitaan kansalaisyhteiskunnan panosta tämän ongelmavyyhdin ratkaisemiseksi.
Mistä on kysymys ?
Huumeettoman maailman ohjelma voidaan purkaa viideksi tavoitteeksi:
Ensimmäinen tavoite oli kannabis- ja koka pensaan sekä oopiumunikon eliminointi tai selkeä vähentäminen vuoteen 2008 mennessä.
Toinen tavoite oli laittomien huumeiden kysynnän sekä huumeiden käyttöön liittyvän kuolleisuuden ja sosiaalisten haittojen eliminointi tai selkeä vähentäminen.
Kolmas tavoite oli psykotrooppisten aineiden laittoman tuotannon, valmistuksen, myynnin, jakelun ja salakuljetuksen eliminointi tai selkeä vähentäminen.
Neljäs tavoite oli huumeiden raaka-aineiden joutumisen laittomille markkinoille ja salakuljetuksen eliminointi tai selkeä vähentäminen.
Viides tavoite oli laittomaan salakuljetukseen liittyvän rahanpesun eliminointi tai selkeä vähentäminen.
Mikään näistä tavoitteista ei ole toteutunut. Huumeiden käyttäjien määrä on noussut 275 miljoonaan eli 31% vuodesta 2011, suurin osa heistä kannabiksen käyttäjiä. Uusia synteettisiä ja entistä vahvempia aineita on listattu satoja ja niitä myydään netissä yhä halvemmin hinnoin. Vuonna 2017 huumerikoksista teloitettiin 3940 ihmistä, Filippiinien huumesodassa on murhattu 27 000 ihmistä ja Meksikon vuonna 2006 alkaneessa huumesodassa kuolleiden lukumäärä on ylittänyt 200 000 rajan. 75%:lle maapallon väestöstä ei ole saatavilla riittävää kivunlievitystä.
Kansainvälisten huumemarkkinoiden arvoksi arvioidaan tällä hetkellä 420 – 650 miljardia dollaria eli 370 – 560 miljardia euroa. Arvioiden mukaan yli puolet tästä summasta pestään kansainvälisissä pankeissa joka vuosi ja alle 1% tästä takavarikoidaan. Eivätkä pankkiirit kiinni jäädessään joudu vankilaan vaan rikoksen paljastanut kansalainen joutuu pakoilemaan henkensä edestä tai menettää sen.
Vuoden 2009 toimintasuunnitelman tavoitteet eivät ole toteutuneet mutta niiden täytäntöönpano on aiheuttanut paljon ns. ei-aiottuja seurauksia, syrjäytymistä, yliannoskuolemia, saastumista, korruptiota, vankiloiden ja koko oikeusjärjestelmän ruuhkautumista jne.
Kansalaisyhteiskunnan raportti nostaa keskusteluun kansainvälisen huumepolitiikan arvioinnin ongelmakohtia. Ensiksi raportti kehottaa laajentamaan huumepolitiikan vaikutuksien tutkimusta paikallisella, kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla.
Raportti nostaa esille tämän arvioinnin kannalta keskeisen ongelman eli mihin tietolähteisiin tämä voi perustua. Nykyään pääasiassa hallitukset tuottavat tämän materiaalin. Tarvitsemme kansalaisyhteiskunnan ja akateemisen tutkimuksen panosta saadaksemme perusteellisen ja tasapainoisen kuvan nykyisestä tilanteesta. Tämä on erityisen tärkeää huumepolitiikan ja ihmisoikeuksien toteutumisen kaltaisissa herkissä aiheissa.
Huumeettoman maailman tavoitteen karkaaminen ja huumepolitiikan aiheuttamat ei-aiotut seuraukset merkitsevät sitä, että jäsenvaltioiden pitää pystyä arvioimaan sitä, mitä ne mittaavat. Keskittyminen laittomien huumemarkkinoiden mittaamiseen ei riitä huumepolitiikan vaikutuksien arvioimiseksi YK:n asettamien terveys-, ihmisoikeus-, kehitys- ja turvallisuustavoitteiden saavuttamisessa.
2000-luvun huumepolitiikkaan
Kansalaisraportin kolmas osa tarjoaa suosituksia, joiden toivotaan olevan hyödyllinen lähtökohta sille keskustelulle, mitkä tavoitteet ja mittarit ovat hyödyllisiä vuoden 2019 jälkeisessä kansainvälisessä huumestrategiassa.
Meidän pitää omaksua merkityksellisiä tavoitteita 2030 kestävän kehityksen ohjelman, UNGASS loppuasiakirjan ja kansainvälisten ihmisoikeussitoumusten mukaisesti sen sijaan, että keskitytään vain eliminoimaan laittomia huumemarkkinoita.
Vuoden 2019 jälkeen jäsenvaltioiden pitää mielekkäällä tavalla tutkia huumevalvonnan vaikutuksia YK:n tavoitteisiin edistää terveyttä, ihmisoikeuksia, kehitystä, rauhaa ja turvallisuutta – sekä omaksua sellaisia huumepolitiikan muotoja, jotka aktiivisesti edistävät 2030 kestävän kehityksen ohjelman tavoitteita varsinkin syrjäytettyjen ja haavoittuvaisten ihmisryhmien kohdalla.
Keskustelussa kansainvälisestä huumepolitiikasta pitää tutkia huumepolitiikan todellisia vaikutuksia käytännön tasolla ja purkaa rakentavasti niitä jännitteitä, joita YK:n huumesopimuksien toteuttaminen aiheuttaa ihmisoikeuksille.
Vuoden 2019 jälkeen YK:n jäsenvaltioiden pitää lopettaa rankaiseva huumepolitiikka ja asettaa ihmiset ja yhteisöt etusijalle. Tämä tarkoittaa kansalaisyhteiskunnan ja politiikan kohteena olevien yhteisöjen ottamista mukaan kaikille huumepolitiikan tasoille eli suunnitteluun, soveltamiseen, arviointiin ja valvontaan.
Vuoden tärkein konferenssi
Näköalattomien virkamiesten ja poliitikkojen rinnalle pitää nostaa niitä kansalaisyhteiskunnan edustajia, jotka ovat jo tekemässä tulevaisuutta kuten kasvattavat kannabista potilaille!
WHO:n asiantuntijalautakunta, ECDD, kokoontuu WHO:n päämajassa Genevessä 12. – 16. marraskuuta ja järjestää kokousviikon alkuun 12.11. maanantaina kello 9.00 – 12.00 avoimen tilaisuuden, jossa kansalaisyhteiskunnalle on annettu tilaisuus esittää palautetta eri muodoissa suoraan lautakunnalle.
Maaliskuussa 2019 järjestetään YK:n korkean tason huumepoliittinen kokous, jossa ratkaistaan sekä kannabiksen luokitus että toimintaohjelma vuosiksi 2019 – 2029. Wienissä CND:n kokouksen aikana 6. – 9. joulukuuta järjestettävä International Cannabis Policy Conference eli kansainvälinen kannabispolitiikan konferenssi on viimeinen mahdollisuus vaikuttaa valmisteltaviin päätöslauselmiin. Tutkijat, kansalaisjärjestöt, opiskelijat, virkamiehet, poliitikot, yrittäjät, sijoittajat ja muut asianosaiset kokoontuvat Wieniin antamaan oman panoksensa tähän tärkeään prosessiin.
Konferenssi on kansalaisjärjestöjen ja kannabisyhteisön voimannäyttö. Kansalaisjärjestöt Alternative Approaches to Addiction, Think & do tank, FAAAT, ja The ICACO EXPERIENCE organisoivat tapahtuman Wienissä ja konferenssin ohjelmasta vastaavat mm. ENCOD, NORML France, Latinoamerica Reforma, SSDP, ASA, Patients out of Time jne.
Konferenssin suurin tukija on HemPoland ja muita tukijoita ovat Deep Nature Project, Hanf Farm, Delta 9 Mexico, Elixinol, Hempoint ja Informed High.
Kanada laillisti 17.10.2018 kannabiksen kaupan ensimmäisenä teollisuusvaltiona perusteluna mm. nuorison suojeleminen laittomalta huumekaupalta. Kansainvälinen huumevalvontalautakunta, INCB, esitti huolensa kannabiksen ei-lääkinnällisen käytön ja kaupan laillistamisesta.
“INCB on yhä sitä mieltä, että Kanadan hallitus laillistaessaan kannabiksen ei-lääkinnällisen käytön heikentää kansainvälistä huumevalvontajärjestelmää ja sopimuksiin perustuvaa kansainvälistä järjestystä”.
INCB käsittelee aihetta kokoontuessaan 30.10. – 16.11.2018. Sen esittämä arvostelu on vanhanaikaista ja tyhjää rituaalia, jonka on väistyttävä tutkittuun tietoon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvalta toimintamallilta. INCB:n toiminta on vuosien mittaan kehittynyt, ja kuluneen vuoden toukokuussa INCB kutsui kansalaisjärjestöjä keskustelemaan kannabiksen lääkinnällisestä ja ei-lääkinnällisestä käytöstä.
Vuosikymmenien aktivismin jälkeen on tullut aika kääntää uusi lehti kannabiksen historiassa.
Lähde: ECDD:n 41. kokous, List of substances under review,
IDPC: Taking stock: A decade of drug policy – A civil society shadow report. 21.10.2018. Raportin lyhennelmä, Koko raportti pdf, A ten-year review of INCB positions on drug policy 1.10.2018.
Kansainvälinen kannabiskonferenssi 7. – 9.12.2018 Wienissä, INCB 17.10.2018.
TNI: Inter se modification eli kuinka kannabiksen laillistaneet valtiot voivat yksituumaisesti jatkaa kansainvälistä yhteistyötä huumevalvonnassa ja muuttaa valvontajärjestelmää sisältä päin
How Portugal Ended Its War on Drugs
