Suomessa kannabista lääkkeenä käyttävän potilaan oikeudet ovat edelleen virkamiesten mielivallan kohteena. Lääkitystä on vaikea saada, siitä on tehty suhteettoman kallista tavalliselle kansalaiselle ja lääkekorvaukset evätään mielivaltaisilla perusteilla. Tusky käsitteli lokakuussa potilaan oikeuksien toteutumista ja kieltolakia.
Lääkekannabiksen käyttäjien yhdistys ry. julkaisi 16.10.2018 kannanoton potilasoikeuksien puolesta:
Lääkekannabis on ollut Suomessa laillista yli kymmenen vuotta. Lääkärit ovat voineet kirjoittaa reseptin potilaalle ja erityislupahakemuksen apteekille, joilla potilas saa kukkamuotoisen kannabiksen käyttöoikeuden ja vuoden kiintiö ohjataan potilaan osoittamaan apteekkiin. Resepti ja lupa myönnetään vuodeksi kerrallaan eli hoito on aina voimassa toistaiseksi ja luvan myöntää Fimea.
Suuri osa potilaista on saanut merkittävää hyötyä ja elämänlaatu on parantunut huomattavasti lääkekannabiksen käytön myötä. Mutta koska kyse on lääkityshoidosta, joka ei kuulu viralliseen suositukseen, siihen myös suhtaudutaan epäilevästi. Yleisiin asenteisiin vaikuttaa mielikuva väärinkäytetystä huumausaineesta, joka vääristää todellista kuvaa merkittävästi. Asia myös perustellaan tutkimustiedon puuttumisella, vaikka kansainvälistä tutkimusta onkin tehty merkittävästi (esim. Kowal et al 2016; National Academy of Sciences, Engineering, & Medicine 2017).
Toimiva hoitosuunnitelma on parhaillaan keskeytymässä useiden potilaiden tahdon vastaisesti eli toimivan lääkityksen jatko on katkolla. Tilanne on hälyttävä ja katastrofaalinen, koska “Toimivaa lääkitystä ei ole syytä lopettaa”.
Tuore esimerkki sekaannuksesta
Vetoomuksen kanssa samaan aikaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta tuli päätös lääkekorvausten eväämisestä kannabista lääkkeenä käyttäneeltä masennusdiagnoosin saaneelta potilaalta (KHO:2018:148).
Tässä päätöksessä herättää huomiota se, että kaksi psykiatrian erikoislääkäriä on todennut lääkekannabiksen valittajan hoidon kannalta tarpeelliseksi. Näiden lausuntojen mukaan lääkekannabis on tehonnut erinomaisesti eikä sillä ole ollut mitään havaittavia haittoja, mutta korkeimman hallinto-oikeuden käyttämä KELA:n asiantuntijalääkäri eväsi sen.
Päätöksen perusteluissa keskeisessä osassa on lausunto Kelan asiantuntijalääkäri Erkki Isometsältä, jonka sidonnaisuudet selviävät YLE:n 19.10.2017 julkaisemasta jutusta Duodecim yhdistyksen laatiman käypä hoito -suositusjärjestelmän korruptiosta. Erkki Isometsällä tiedetään olevan taloudellisia kytköksiä mm. Pfizer, Lilly, Orion, GlaxoSmithKline, AstraZeneca sekä muiden lääkeyhtiöiden kanssa.
Tapaus sai hyvää huomiota tiedotusvälineissä. YLE, Kauppalehti, Taloussanomat, MTV ja Uusi Suomi kirjoittivat tapauksesta.
YLE:n englanninkielinen toimitus uutisoi aihetta 16.11:
“Kipua lievittäviä kannabistuotteita etsivät potilaat turhautuvat tiukan valvonnan, sosiaalisen leimaamisen ja laajalle levinneen hämmennyksen takia”.
Uutisessa haastatellaan Fimean ylilääkäri Eeva Sofia Leinosta, joka selittää, että “Lääkinnällisiä tuotteita arvioidaan vain jos aloite siihen tulee lääkkeen kehittäneeltä lääkeyhtiöltä”.
“‘Lääkekannabis’ on siksi ongelmallinen käsite, joka aiheuttaa hämmennystä. FIMEA käsittelee lääketuotteita, joista yksi sisältää Cannabis Sativa kasvin ainesosia THC ja CBD aktiivisina lääkeaineina.”
Leinonen kikkailee lääkekannabistermillä, “etteihän opiaattilääkkeitä kutsuta lääkeunikoksi eikä aspiriinia lääkepajuksi”.
Potilaan kannalta on aivan sama, kutsutaanko lääkettä kannabislääkkeeksi, lääkekannabikseksi, Bedrocaniksi tai Sativexiksi. Pääasia on oireen mukainen hoito, joka on selvästi unohtunut virkamiesten kannabispaniikissa. Tällainen retoriikka on vain korkeiden virkamiesten tapa nolata oman mielipiteen vastaiset mielipiteet, mikä on osa valtion rakenteellista väkivaltaa, joka kohdistuu tässä tapauksessa potilaaseen.
Kannabiksen korkea hinta on myös virkamiesten toiminnan seurausta, mistä voi lukea potilasyhdistyksen vetoomuksesta. Fimea ja Valvira ovat parin vuoden aikana toiminnallaan luoneet lääkekannabismonopolin antamalla maahantuonnin lääketukku Tamrolle, joka on nostanut potilaiden kannabiksesta maksamaa hintaa kymmenillä prosenteilla.
YLE:n haastattelema potilas kuvailee tuntemuksiaan suomalaisesta lääkevalvontabyrokratiasta:
“Suomessa vallitsee “mitään tekemättömyyden” toimintamalli edistyksellisissä asioissa, jotka uhkaavat konservatiivisen yhteiskunnan ja poliittisen järjestelmän olemassaoloa.”
“Tullessani Suomeen ajattelin maan olevan hyvin edistyksellinen, mutta valtio näyttäytyy laskelmoivana lähinnä yrittäen välttää kaikkia riskejä. Siitä kumpuaa tämä sääntöjen vahva korostaminen oli siinä sitten järkeä tai ei.”
Onko lääkekannabis uskottava hoito masennukseen ?
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (KHO:2018:148) mukaan depressiota sairastavalle potilaalle määrätyn lääkekannabishoidon kustannuksia ei voitu pitää toimeentulotuessa perusmenoiksi hyväksyttävinä terveydenhuoltomenoina. Kelan päätös olla korvaamatta asiakkaan lääkekannabista kaatui ensin hovioikeudessa, mutta pysyi voimassa KHO:n päätöksellä.
Päätöksen perusteluissa keskeisessä osassa on Kelan asiantuntijalääkäri Erkki Isometsän lausunto. Isometsä on toiminut depression Käypä hoito -työryhmän puheenjohtajana koko sen toiminnan ajan. Depressio, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja itsetuhokäyttäytyminen ovat Isometsän erityisiä tutkimusalueita sekä kliinisen osaamisen ydinaluetta. Isometsä toimii alueella myös aktiivisesti kouluttajana.
Professori Erkki Isometsän 10.4.2018 päivätyn lausunnon mukaan hän pitää ajatusta kannabisvalmisteiden käytöstä depression hoitomuotona lähtökohtaisesti hyvin epäuskottavana. Isometsän mukaan lääkekannabishoitoa ei ole milloinkaan osoitettu tehokkaaksi hoitomuodoksi masennus- tai ahdistustiloissa, joten sen käytölle ei ole lääketieteellistä perustetta.
15 minuutin selvitystyön perusteella lääketieteellisessä kirjallisuudessa on useita viitteitä lääkekannabiksen käytöstä depression hoidossa. Tämä todistaa selkeästi, että professori Isometsä on antanut vääristellyn lausunnon tai Isometsä ei edusta sellaista tietämystä, jota asiantuntijalääkäriltä tässä yhteydessä tulisi edellyttää.
Tutkimusnäyttöä lääkekannabiksen tehosta depression hoidossa on vähän kun otetaan huomioon hoidon yleisyys etenkin Yhdysvalloissa. Tämä johtuu pääosin kannabiksen poliittisesta luokittelusta, joka on estänyt laajempien kliinisten tutkimuksien toteuttamisen. On kuitenkin selvää, että lääkekannabista käytetään depression hoidossa ja sitä on käytetty tähän indikaatioon satoja vuosia, myös Suomessa.
Sen tehosta depression hoidossa on sekä positiivisia että negatiivisia tuloksia. THC:n vaikutukset näyttävät kaksijakoisilta: matalat annokset lieventävät masennusoireita ja korkeat annokset pahentavat niitä. Kannabidiolin (CBD) vaikutukset näyttävät positiivisilta annoksen koosta riippumatta.
Alla on tiivistettynä muutamia tutkimuksia ja julkaisuja, joissa lääkekannabiksen ja depression yhteyttä on selvitetty. Maallikon perspektiivistä vaikuttaa ilmeiseltä, että Kelan asiantuntijalääkärin lausunto on asenteellinen ja potilaan kokemuksia väheksyvä.
Decreased depression in marijuana users (Addict Behav. 2006 Apr;31(4):738-42.)
”Despite comparable ranges of scores on all depression subscales, those who used (cannabis) once per week or less had less depressed mood, more positive affect, and fewer somatic complaints than non-users. Daily users reported less depressed mood and more positive affect than non-users. The three groups did not differ on interpersonal symptoms.”
Cannabis: Potent Anti-depressant In Low Doses, Worsens Depression At High Doses (ScienceDaily, 24 October 2007.)
”A new neurobiological study has found that a synthetic form of THC, the active ingredient in cannabis, is an effective anti-depressant at low doses. However, at higher doses, the effect reverses itself and can actually worsen depression and other psychiatric conditions like psychosis.”
The endocannabinoid system and emotional processing: a pharmacological fMRI study with delta-9-tetrahydrocannabinol (Eur Neuropsychopharmacol. 2013 Dec;23(12):1687-97)
”Our task activated a network of brain regions including amygdala, orbital frontal gyrus, hippocampus, parietal gyrus, prefrontal cortex, and regions in the occipital cortex. THC interacted with emotional content, as activity in this network was reduced for negative content, while activity for positive content was increased. These results indicate that THC administration reduces the negative bias in emotional processing. This adds human evidence to support the hypothesis that the endocannabinoid system is involved in modulation of emotional processing. Our findings also suggest a possible role for the endocannabinoid system in abnormal emotional processing, and may thus be relevant for psychiatric disorders such as major depression”
Endocannabinoid system: Role in depression, reward and pain control (Review) (Mol Med Rep. 2016 Oct; 14(4): 2899–2903.)
”Cannabinoids present in marijuana are well-known to contain pain and depression, and delta-9-THC, the active ingredient of marijuana, exerts its activity by activating CB1 and CB2 receptors. These receptors are activated by naturally present endocannabinoids, anandamide and 2-AG, which exert cannabinomimetic effects. The endocannabinoid system is involved in eliciting potent effects on neurotransmission, neuroendocrine, and inflammatory processes, which are known to be deranged in depression and chronic pain. Several synthetic cannabinomimetic drugs are being developed to treat pain and depression.”
RIA neuroscience study points to possible use of medical marijuana for depression (University of Buffalo, News Releases, February 4, 2015)
”The findings raise the possibility that components of marijuana may be useful in reducing depression that results from chronic stress.”
Depression and anxiety among chronic pain patients receiving prescription opioids and medical marijuana (Journal of Affective Disorders, Volume 218, 15 August 2017, Pages 1-7)
”Levels of depression and anxiety are higher among chronic pain patients receiving prescription opioids compared to those receiving medical marijuana. Findings should be taken into consideration when deciding on the most appropriate treatment modality for chronic pain, particularly among those at risk for depression and anxiety.”
A naturalistic examination of the perceived effects of cannabis on negative affect (Journal of Affective Disorders, Volume 235, 1 August 2018, Pages 198-205)
”.. recent research by Sexton et al. (2016) revealed that the three most frequently endorsed reasons for medical cannabis use are for managing pain, anxiety, and depression, with over 58% of medical cannabis patients reporting use to manage anxiety and over 50% reporting use for depression.”
Therapeutic Benefits of Cannabis: A Patient Survey (Hawaii J Med Public Health. 2014 Apr; 73(4): 109–111.)
”.. therapeutic benefits included relief from stress/anxiety (50% of respondents), relief of insomnia (45%), improved appetite (12%), decreased nausea (10%), increased focus/concentration (9%), and relief from depression (7%).”
Patient-Reported Symptom Relief Following Medical Cannabis Consumption (Front Pharmacol. 2018; 9: 916.)
”..cannabis is more effective for anxiety and depression symptoms than for pain-related symptoms among patients reporting higher symptom severity levels”
Lähde: Vetoomus potilasoikeuden toteutumiseksi 16.10.2018, Laajempi versio pdf-tiedostona, Korkeimman hallinto-oikeuden päätös (KHO:2018:148), Yle 16.11.2018, Kauppalehti 18.11.2018, MTV 18.11.2018, Talouselämä 18.11.2018, Uusi Suomi 18.11.2018, YLE 19.10.2017
MOT – syntinen lääke
