Vuonna 2016 YK:n kansainvälistä huumeongelmaa käsittelevässä erikoisyleiskokouksessa, UNGASS 2016, näytti siltä, että jäsenvaltiot saavuttivat yksimielisyyden sopiessaan kansainvälisen huumepolitiikan yhdistämisestä ihmisoikeuksien sekä kestävän kehityksen periaatteiden eli Agenda 2030:n noudattamiseen. Kokoussalissa oli kuitenkin elefantti, josta ei keskusteltu avoimesti, eli kannabiskaupan laillistaminen.
Tämä keskustelunaihe leimahti kansainvälistä huumepolitiikkaa tekevän YK:n huumekomission, CND, 24. kesäkuuta pidetyssä kokouksessa, jossa käsiteltiin maailman terveysjärjestön, WHO, YK:lle vuoden alussa jättämää kannabiksen luokitussuositusta. Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän protokollan mukaan suosituksesta olisi pitänyt äänestää jo maaliskuussa, mutta ratkaisevan äänestyksen päivämäärä on edelleen auki.
WHO:n asiantuntijakomitean, ECDD, laatimat luokitussuositukset saivat aikaan voimakkaan reaktion CND:n kokouksessa. Ankaraa huumepolitiikkaa harjoittavat maat, kuten Japani, Venäjä ja Filippiinit, vaativat lisäaikaa voidakseen harkita päätöksen erilaisia seurauksia.
Kokouksessa käyty keskustelu kärjistyi railakkaimmillaan Venäjän sekä Kanadan ja kokouksessa olleiden asiantuntijoiden sanaharkaksi. Kokouksessa tarkkailijana läsnä ollut Transnational Institute -järjestön, TNI, Drugs and Democracy -ohjelman johtaja Martin Jelsma kertoi, että hän ei ole koskaan aiemmin nähnyt niin agressiivista kielenkäyttöä ja niin suoria syytöksiä valtiolta toiselle kuin CND:n kesäkuun kokouksessa.
Vastustajien mielestä laillistajat uhmatessaan kieltoa heikentävät kansainvälisen lainsäädännön arvoa. Laillistamisen kannattajien mielestä sopimukset ovat vanhentuneita ja ne pitää uudistaa.
Uruguayn edustaja pahoitteli päätöksen viivästymistä esitellen kasvavaa näyttöä kannabislääkkeiden vaikutuksista ja tarpeesta muuttaa sen käytön ympärille luotua rajoittavaa lainsäädäntöä. Uruguayn edustaja korosti WHO:ssa tapahtunutta merkittävää muutosta sen kiistettyä kannabiksen lääkekäytön 60 vuoden ajan. Uruguayn mielestä CND ei kykene täyttämään huumesopimuksissa sille asetettuja tehtäviä lykätessään tätä äänestystä ja teki muodollisen pyynnön äänestyksestä CND:n kokouksessa joulukuussa.
Jamaikan edustaja tuki Uruguayn esitystä ja esitti tyytymättömyytensä keskustelun lykkäämisestä. Jamaika on osoittanut kykenevänsä muutokseen olosuhteiden muuttuessa ja siksi tämä kesäkuun kokous oli menetetty mahdollisuus.
Euroopan Unionin edustaja esitti, että “ECDD:n suositus perustuu olemassa olevan tieteellisen, lääketieteellisen ja kansanterveydellisen tutkimustiedon arvioinnille ja noudattaa kansainvälisten huumesopimuksissa asetettuja kriteerejä. Lisäksi EU haluaa omiin kokemuksiin perustuen korostaa, että yhtenäinen, tasapainoinen ja tutkimusnäyttöön perustuva lähestymistapa on osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi käsitellä maailman huumetilannetta.”
Kuitenkin myös EU kannatti päätöksen lykkäämistä sillä perusteella, että luokituksen muutoksen seurauksia pitää tutkia lisää.
Suurin muutos olisi se, että kannabis ei ole enää IV luokassa vaarallisena huumeena ja sitä voitaisiin myöntää lääkkeeksi ilman erityislupakäytäntöjä. WHO:n luokitussuositus edistää lääkekäyttöä myös suositellessaan CBD:n pitämistä kansainvälisen huumeluokituksen ulkopuolella.
Kannabiksen laillistaneet maat eivät voi hyväksyä kannabiksen pitämistä I luokassa. Kyse on siitä, että kannabis on IV luokassa heroiinin veroisena huumeena ja I luokassa morfiinin, kokaiinin ja oopiumin veroisena huumeena. Tällaiset rinnastukset nostavat esille käytettyjen arviointimenetelmien ja luokitteluprosessin ongelmallisuuden, aivan kuin tieteelliset kriteerit ja sopimusehdot eivät riitäkään kannabiksen luokittelun muuttamiseksi vastaamaan se hyötyjä ja haittoja.
Venäjä ja keinotekoisen yksimielisyyden loppu
Kansainvälinen huumepolitiikka on ollut vuosikymmeniä ns. pienimmän yhteisen nimittäjän politiikkaa, jossa yksimielisyyden nimissä on hyväksytty ihmisoikeusrikoksia, ja siksi kokouksissa jäsenvaltioiden kesken on vallinnut keinotekoinen konsensus rankaisevan politiikan ensisijaisuudesta. Tämä on ylläpitänyt vuosikymmenien pysähtyneisyyttä huumepolitiikassa.
Keskustelussa Meksiko ja Venäjä tivasivat WHO:n edustajalta samaa asiaa, mikä on muuttunut 60 vuodessa niin, että se on saanut WHO:n muuttamaan kantaansa.
WHO:n edustaja selitti kannabiskasvin ja sen jalosteiden ymmärryksen kasvaneen valtavasti. Sen luokittelun aikana ei ollut mitään aikomustakaan arvioida kannabiksen lääkinnällistä käyttöä, joten siitä ei myöskään ollut mitään tietoa. Haittojen tutkimus on kehittynyt vasta luokittelun jälkeen.
Kanada tiedusteli sitä, miten WHO perustelee kannabiksen pitämistä edelleen I luokassa, vaikka komitean arvion mukaan sen käyttöön ei liity samanlaisia riskejä kuin muilla saman listan aineilla?
WHO:n edustaja perusteli tätä kannabiksen laajalla käytöllä ja siitä aiheutuvilla kansanterveydellisillä haitoilla. Mutta tärkeimpänä hän nosti esille sen, että kannabiksen säilyttäminen I luokassa ei heikennä kansainvälistä valvontaa!
WHO:n edustaja epäsuorasti myönsi poliittisen harkinnan ajavan tässä tieteellisen harkinnan yli – puhumattakaan ihmisoikeusulottuvuudesta, mikä ei sekään kuulu WHO:n asiantuntijalautakunnan mandaattiin.
Kanada nosti vielä esille Meksikon kanssa yhteisen ongelman, kuinka kannabiksen, alkoholin ja tupakan välillä voisi nähdä yhtäläisyyksiä. Tämä ei kuulu myöskään lautakunnan mandaattiin, mutta se on Kanadan mielestä oleellinen kysymys, varsinkin jos keskustellaan aineiden vaikutuksen alaisena ajamisesta.
Venäjän edustaja penäsi edelleen WHO:lta perusteluja, koska Venäjän mukaan kannabiksen käytöllä on vakavia haittavaikutuksia ja todisteet lääkekäytöstä heikkoja. Myös muiden huumausaineiden käyttö on saavuttanut epidemian mittakaavan eikä kukaan esitä niiden uudelleen luokittelua.
WHO vetosi siihen, että kannabis on aikoinaan sisällytetty I luokkaan, koska väärinkäytön osalta se on rinnastettavissa muihin samaan luokkaan sijoitettuihin aineisiin. WHO:n mukaan kannabis ei ole pelkkä kasvi vaan myös jalostettu tuote. Lautakunta on hyvin tietoinen laittomista tuotteista, joissa on hyvin korkea THC-pitoisuus, mikä on uusi ilmiö. Lautakunta pitää kannabista myös erilaisena kuin II luokkaan luokitellut aineet, joita ovat mm. kodeiini, dihydrokodeiini ja propiram. Päähuolenaiheita ovat väärinkäyttö ja riippuvuus epidemiologisten tutkimusten osoittaessa yhden kymmenestä käyttäjästä kokevan riippuvuusongelmia. Lautakunta on myös huolissaan kannabiksen vaikutuksen alaisena ajamisesta. Lautakunta ei voi vertailla tätä muihin ainehäiriöihin eikä laillisiin aineisiin.
WHO:n edustaja kehotti Venäjää lukemaan ECDD:n julkaiseman kriittisen arvion, johon WHO:n luokitussuositus perustuu, sieltä löytyy tutkimusnäyttö. Kannabiksen lääkekäyttö on tärkein perustelu sen poistamiseksi IV luokasta. Useissa maissa on hyväksytty joukko kannabislääkkeitä, mikä tarkoittaa hyväksyttyä lääkekäyttöä.
Lopuksi WHO:n edustaja pyysi Venäjää jättämään kirjallinen kysymys niin, että WHO voisi yrittää ymmärtää, mitä Venäjä on hakemassa.
Venäjän edustaja yritti vielä nostaa esille CBD:n potentiaalista väärinkäyttöä, koska se voidaan helposti muuttaa THC:ksi hapolla ja lämmöllä.
WHO vastasi kyseisen menetelmän olevan vaikea ja riskialtis eikä sitä käytetä yleisesti. Prosessin tulos on epävarma, se tuottaa erilaisia sivutuotteita ja on lisäksi niin kallis, että hyvin epätodennäköisesti kukaan ryhtyy sitä kokeilemaan, jos on mahdollisuus kasvattaa kasvia.
Venäjän delegaation esiintyminen huumekokouksessa kertoo siitä, kuinka vaikeaa huumekeskustelu on Venäjällä. Venäjän edustajan esiintyminen nosti pinnan alla kyteneen erimielisyyden esille kärjistäessään keskustelua ja hylätessään diplomaattisen puheenparren. Tämä sai mm. WHO:n tunnustamaan luokitusprosessin olevan enemmän poliittinen kuin tieteelliseen tutkimukseen perustuva.
Vaikutus kansainväliseen valvontaan
INCB:n edustaja selitti jäsenvaltioille, miten asiantuntijalautakunnan luokitussuositus vaikuttaa sen työhön sopimusten noudattamista valvovana elimenä.
5.1: ECDD:n suositus poistaa kannabis IV luokasta vaikuttaa kansallisella tasolla kaikista ankarimpiin toimenpiteisiin, mutta kansainvälisellä tasolla valvonta ei muutu, koska kannabis pysyy edelleen I luokassa. Hallitusten täytyy pitää yllä tilastoja ja arvioita kulutuksesta, ja INCB jatkaa tilanteen valvontaa ja analysointia.
5.2: Dronabinolin eli THC:n siirto vuoden 1971 sopimuksen piiristä vuoden 1961 sopimuksen piiriin aiheuttaa joitakin muutoksia. Hallitusten tulee jatkossa antaa INCB:lle kulutusarviot vuoden 1961 sopimuksen mukaisesti.
5.3: THC-isomeerien siirtäminen vuoden 1971 sopimuksen piiristä vuoden 1961 sopimuksen piiriin lisää joitakin valvontatoimenpiteitä.
5.4: Epämääräisen “uutteet ja tinktuurat” luokan poistaminen edellyttää selkeämmän luokan määrittelemistä, mistä jäsenvaltioiden tulee sopia.
5.5.: ECDD suosittaa CBD:n poistamista huumeluokituksesta lisäämällä vuoden 1961 sopimukseen alaviite, jossa mainitaan tämä asia. INCB:n huolena on käytännön soveltaminen, miten kemiallinen analysointi toteutetaan. CBD-tuotteiden tuonti ja vienti maasta toiseen eivät olisi enää kansainvälisen valvonnan alaisia. Suosituksen muotoilu voi aiheuttaa sekaannusta kansallisten viranomaisten keskuudessa. Vuoden 1961 sopimus sallii kannabiksen teollisen viljelyn vain kuidun ja siemenien tuotantoon. Kannabiksen viljelyssä CBD:n tuotantoon syntyy myös THC:tä, mitä pitää valvoa.
5.6: THC:tä ja CBD:tä yhtä paljon sisältävä Sativex-suusuihke ja pelkkää THC:tä sisältävä Marinol-pilleri tulisi ottaa vuoden 1961 sopimuksen piiriin. INCB:lle on epäselvää, mihin tuotteisiin tätä sovelletaan. INCB:n mukaan tuotantoa pitää valvoa ja hallitusten tulee ilmoittaa tilastoista.
Venäjä kyseenalaisti seuraavaksi ECDD:n mandaatin siirtää aineita sopimuksesta toiseen. Venäjä epäili, ettei tällaiselle löydy ennakkotapausta.
INCB:n edustaja vastasi Venäjälle pyytäen sitä ottamaan yhteyttä UNODC:n lakipalveluun. Sen jälkeen INCB jatkoi selittämällä, että aikoinaan kannabiksen luokittelun aikaan sen vaikuttavaa ainesosaa ei vielä tiedetty. THC:n käytön arvioita ei ole paljoa tullutkaan jäsenvaltioilta, joten aivan ilmeisesti tämän ristiriidan kanssa on painiskeltu. Tämä uusi luokittelu mahdollistaa myös muiden kannabinoidien luokittelun. Tässä INCB rinnastaa kannabiksen oopiumin valvontaan, joka on yksinkertainen.
Kokouksessa toistettiin ainakin kolme kertaa se, että kannabiksen vaikuttava aine löydettiin vasta kannabiksen kieltämisen jälkeen. On hämmentävää, että 60 vuotta kannabiksen luokittelun jälkeen ja 50 vuotta THC:n luokittelun jälkeen kansainvälisellä tasolla tunnustetaan tämän ristiriitaisen luokittelun aiheuttamat ongelmat – joiden kanssa on vaan eletty !
INCB:n edustaja selitti edelleen, kuinka he seuraavat huumesopimuksen ehtoja aivan kuten oopiumin kohdalla, eikä uutta toimielintä tarvita vaan lisää työvoimaa, lupajärjestelmä sekä turvallinen ja valvottavissa oleva varastointi. Valtioiden tasolla tarvitaan uusia valvontatoimenpiteitä, mikä edellyttää lisää työvoimaa. INCB:llä on toimiva valvontajärjestelmä oopiumille. Jos tarvitaan samanlainen valvontakoneisto, niin se vaatii paljon työtä ja lisää työvoimaa.
UNODC:n edustaja palasi vielä Jamaikan pyyntöön lisäavusta näiden suositusten toteuttamiseksi. Yleisellä tasolla UNODC tarjoaa kaikenlaista apua ja tukea jäsenvaltioille heille asetettujen velvoitteiden täyttämisessä. Mutta jopa UNODC:n edustaja oli epävarma siitä, miltä tämä tulee näyttämään.
Venäjän epäilyihin UNODC vastasi INCB:n ja WHO:n toimivan itsenäisesti sen mukaan, kuinka sopimuksissa heille on asetettu velvoitteita kehittää valvontaa. UNODC halusi antaa Venäjälle lakiapua yleisemmällä tasolla.
Venäjä jatkoi inttämällä ennakkotapauksesta ja ECDD:n roolista tässä. Venäjä vaati UNODC:ltä historiallista katsausta asiasta.
UNODC:n edustaja yritti selittää samankaltaisuuden periaatetta (eli miksi kannabista rinnastetaan heroiiniin ja morfiiniin) ettei se ole kovinkaan “eksplisiittinen tekijä” vaan tätä periaatetta sovelletaan laboratoriohenkilökunnan keskuudessa ja sitä on sovellettu aiemminkin vaikkakin laillisesta näkökulmasta tällainen määrittely ei riitä. UNODC vahvisti myös WHO:n aseman suositusten antajana sekä sen, että vuoden 1971 sopimuksessa ei ole määritelty sen suhdetta muihin sopimuksiin.
USA:n edustaja tivasi vielä sitä, että vaikuttaako aineen muuttaminen toisen sopimuksen piiriin jäsenvaltioiden velvoitteisiin muuttaa rikoslainsäädäntöä. Samoin “perinteisen käytön” määrittely on ristiriitainen vuosien 1961 ja 1971 sopimuksissa, ja USA haluaa UNODC:ltä puolueettoman mielipiteen siitä, miten tämä vaikuttaa jäsenvaltioihin.
Luokitussuositus ja muutosvastarinta
Kannabiksen luokitusprosessi alkoi vuonna 2015 CND:n pyynnöstä eli viisi vuotta sitten. Sopimuksien mukaisessa proseduurissa suosituksesta olisi äänestetty jo maaliskuussa, mutta nyt päivämäärä on auki. Päätöksen lykkääminen voi olla myös hyvä asia, koska perusteet pitää kannabis I luokassa ei ole vakuuttavia niiden ollessa enemmän poliittisia kuin tieteellisiä.
ECDD:n tärkeimmät suositukset ovat A: Kannabis otetaan pois IV luokasta mutta pysyy I luokassa, mikä sallii kannabiksen lääkinnällisen käytön ja poistaa sopimussuosituksen, että kannabiksen lääkekäyttö on kiellettävä, ja B: CBD ei kuulu huumevalvonnan piiriin.
Oleellisin puute on se, että kannabis pysyy edelleen I luokassa, vaikka lautakunta esitti kantanaan, että “did not consider that cannabis is associated with the same level of risk to health of most of the other drugs that have been placed in Schedule I“. Eli kannabiksen käyttöön ei liity samoja haittoja kuin muiden samaan luokkaan asetettujen aineiden käytöstä.
Venäjälle kannabiksen luokitus on tärkeä sisäpoliittinen kysymys, koska tekaistuilla huumesyytteillä vangitaan ja häväistään kansalaisaktivisteja, toisinajattelijoita ja kriittisiä toimittajia. Tämä yhdistää niinkin erilaisia valtioita kuin Filippiinit, Japani, Iran ja Ruotsi. Myös Suomessa ankaralla huumepolitiikalla on omat sisäpoliittiset käyttötarkoituksensa.
Kannabiksen luokitussuosituksen hyväksymisen esteenä on ankaran huumepolitiikan maiden vastustuksen lisäksi EU:n ja YK:n huumebyrokratioiden muutosvastarinta. Virkamiehet ovat vuosikymmeniä tottuneet erilaisten raporttien laatimisaikatauluihin, kokousrutiineihin, lausuntokierroksiin sekä siinä ohessa epämiellyttävään ristiriitaan kannabiksen ja THC:n luokittelussa. Siksi pelätään muutoksen rikkovan rutiinit ja puheparren sekä tuovan ajattelemisen aihetta, selittelyn tarvetta ja lisää lausuntokierroksia, joissa pitäisi olla kasvokkain kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Pattitilanne ei siten ole vain huumehaukkojen aiheuttama vaan seurausta CND:ssä vuosia jatkuneesta todellisuuden vieroksumisesta ja silmien sulkemiselta muutokselta. Huumehaukkoina tunnetut valtiot kuten Japani ja Venäjä hakevat keinoa purkaa jännitteitä, jotka ovat vain kasvamassa yhä uusien valtioiden laillistaessa kannabiskaupan kuten erityisesti Etelä-Afrikka, Meksiko ja Luxemburg, jotka seuraavat Kanadan esimerkkiä.
INCB toisaalta suhtautuu kannabikseen kielteisesti ja toisaalta haluaa kannabiskaupan varjolla lisää resursseja vedoten oopiumin valvontakoneistoonsa. INCB valvoo myös kannabiksen myyntiä lääkekäyttöön, mutta kuuluuko ei-lääkinnällinen käyttö ja kotimainen kasvatus sitä varten lainkaan INCB:lle vai onko se jäsenvaltioiden vastuulla ?
INCB ei ole ottanut kannabispolitiikassa muutosjohtajan asemaa vaan INCB ja Venäjä ovat löytäneet toisensa kannabiksen laillistamisen vastaisuudessa. Tämä on saanut INCB:n vahvistamaan kantansa, että kannabiksen valvotut markkinat eivät kuulu huumesopimuksen alaisuuteen, missä se on aivan oikeassa.
INCB:n presidentti täsmensi kansalaisjärjestöjen kuulemistilaisuudessa, “että vaikka INCB:llä on diplomaattisia keinoja käytössään, jäsenvaltioiden vastuulla on tarvittavat jatkotoimenpiteet”. Hän varmaan halusi kehottaa laillistajien rankaisemiseen, mutta lausunto voidaan tulkita kehotuksena laillistamiseen!
YK:n huumetoimiston, UNODC, Venäjän mandaatilla virkaan noussut toiminnanjohtaja Yuri Fedotov on myös korostanut, että “vastuu sopimuksien muuttamisesta on jäsenvaltioilla”.
Venäjän häiriköinti CND:ssä kesäkuussa nosti elefantin pöydälle, ja käyty keskustelu osoitti poliittisen prosessin olevan tärkeämpi kuin puolueeton tieteellinen arviointi. Kannabiksen luokitus jumittaa CND:ssä eikä Kansainvälinen huumelautakunta, INCB, pysty osoittamaan muutosjohtajuutta, vaan kannabiksen kaupan laillistaminen ja siitä seuraava kansainvälisten huumesopimuksien soveltaminen ja muokkaaminen jäävät jäsenvaltioiden tehtäväksi. Seurauksena on yhä laajemmaksi levenevä railo kansainvälisessä huumevalvonnassa laillistajien ja haukkojen välillä.
Tusky seuraa prosessia. Voit liittyä jäseneksi tai antaa muuten tukesi: FI92 5491 0220 1491 86
Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4360
Lähde: IDPC: The 2019 Commission on Narcotic Drugs and its Ministerial Segment. June 2019.,
IDPC: The International Narcotics Control Board on Cannabis: A Critique of the Report for 2018. June 2019., INCB: Report of the International Narcotics Control Board for 2018.,
41st Expert Committee on Drug Dependence. Recommendations on Cannabis and Cannabis related substances., WHO:n luokitussuosituskirje YK:n pääsihteerille 24.1.2019,
CND Blog 24.6.2019, SciDev. Net 28.6.2019, YLE 8.9.2019, OmVärlden 13.8.2019,
ECDD: Cannabis and Cannabis resin, Delta-9-tetrahydrocannabinol, Extracts and tinctures of cannabis, Isomers of THC, ECDD recommendations 22.1.2019.
Kannabiksen kasvatusta Nigeriassa
CBD-buumi
Kuinka Nixonin huumesota vaikutti Nepalin kehitykseen
