Löytyy runsaasti tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia siitä, että kannabiksen laajamittaisella ja monipuolisella käytöllä voidaan rakentaa nykyistä ekologisempaa elämisen mallia ja siten sopeutua ilmastonmuutokseen. Ongelmana ovat kieltolain luomat ennakkoluulot ja asenteet.
Kannabiksen laillistamista on vastustettu mm. sillä argumentilla, että sen viljely on epäekologista, kuluttaa vettä ja aiheuttaa ravinne- ja myrkkypäästöjä ympäristöön. Valtakunnan kannabiksen ykkösvastustajaksi itsensä korottanut Helsingin yliopiston professori Eija Kalso käyttää tätä kannabiksen laillistamisen vastaisena argumenttina.
“Kannabiksen kasvatus vaatii runsaasti energiaa ja vettä. Vuonna 2012 pelkästään laillisen kannabiksen kasvatuksen arvioitiin kuluttavan Yhdysvalloissa prosentin kansallisesta energiantarpeesta ja maksavan noin kuusi miljardia dollaria vuodessa. Yhden kannabissavukkeen tuottaminen aiheuttaa 1,5 kilon hiilidioksidipäästön. Tämä on ristiriidassa ilmastonmuutoksen jarruttamisen kanssa.”
Kieltolaki vaikuttaa kannabiksen kasvatuksen ekologisuuteen: laittomat kasvattajat päästävät kemikaaleja maahan ja vesistöihin, jättävät kasvatuksessa tarvitsemiaan tavaroita maastoon ja rajojen yli kulkevat salakuljettajat saastuttavat maastoa. Toisaalla lailliset kasvattajat joutuvat kasvattamaan kasveja tiukasti vartioiduissa kasvihuoneissa keinovalolla, -kastelulla ja -lannoitteilla. Laillistamisen edistyessä ympäristöstä piittaamaton kasvatus sekä rajojen yli kulkeva salakuljetus saadaan valvontaan. Toisaalta liian tiukasta valvonnasta voidaan luopua ja kasvattajat voivat siirtää kasvinsa ulkotiloihin auringonvaloon, mikä vähentää kasvatuksen aiheuttamia päästöjä.
Muiden päihteiden korvaaminen kannabiksen käytöllä suojelee myös ympäristöä. Tupakanviljely on merkittävä metsäkadon aiheuttaja köyhissä kehitysmaissa. Siihen käytetty peltopinta-ala on pois muulta tuotannolta ja sen kuivaamisessa poltetaan puuta. Esimerkiksi Malawi on riippuvainen tupakkateollisuudesta sen tuodessa 60% maan vientituloista, mutta tupakanviljely aiheuttaa 80% sen metsätuhosta.
Alkoholin valmistuksessa tarvittavien raaka-aineiden kasvatuksella ei yleensä ole muuta ihmiskäyttöä. Alkoholituotteiden kuljetus ja varastointi aiheuttavat runsaasti päästöjä: esimerkiksi oluen hiilijalanjäljestä kolmasosa tulee sen säilytyksestä viileässä. Jokainen tislattu alkoholilitra tuottaa kymmeniä litroja jätettä ympäristöön ja vesistöön.
Teollinen hyötykäyttö
Vielä tärkeämpää on se, että kannabiksen kieltolaki on hidastanut ja jopa estänyt koko kasvin hyötykäyttöä, missä piilee suuria mahdollisuuksia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Tunnetusti kannabiksen viljely kuitukäyttöön kuluttaa paljon vähemmän vettä, lannoitteita ja muita kemikaaleja kuin puuvilla mutta tuottaa yli kaksi kertaa enemmän kuitua, ja lisäksi se kasvaa nopeammin kuin puu.
Tunnettua on myös hampun siementen korkealaatuiset ja terveelliset öljy ja proteiini, joiden avulla voidaan korvata mm. soijan tuontia, jonka viljely tuhoaa sademetsiä. Kannabiskasvi tuottaa öljyä ja bensiiniä korvaavan bioetanolin valmistukseen sopivaa biomassaa moninkertaisesti muihin kasveihin verrattuna.
Sementtiteollisuus on yksi suurimpia hiilidioksidin tuottajia ja betonin valmistuksessa tarvittavan hiekan kaivaminen tuhoaa laajamittaisesti ympäristöä. Kannabiskasvin puumaisesta varresta, päistäreestä, voidaan valmistaa hamppubetonia, hempcrete, murto-osalla siitä energiasta ja hiekasta, mitä kuluu perinteisen betonin valmistukseen. Arvioiden mukaan talon rakentaminen hempcretellä vähentää rakennusaikaisia hiilidioksidipäästöjä jopa 50%. Materiaali on terveellisempää asuinkäytössä, sitoo hiiltä ja hajoaa luonnossa käytön jälkeen.
Päistäreestä voidaan puristaa kasvin omien kemikaalien avulla hamppupuuta, joka on kestävämpää kuin tammi mutta kasvaa sata (100) kertaa nopeammin. Kannabiksen viljelyllä voidaan parantaa saastunutta maaperää ja näin kasvatettua hamppua voidaan jatkojalostaa teollisuuden tarpeisiin.
Hampun päistäreestä saadaan kuivatislauksen avulla biohiiltä, tisleitä ja kaasuja. Jalostamalla näitä valmistetaan hamppumuovia ja erilaisia biokomposiittimateriaaleja, joilla on jo korvattu laajasti öljypohjaisia muovimateriaaleja autoteollisuudessa.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarvitsee uutta sähköteollisuutta energiatalouteen. Tämä teollisuus tarvitsee uusia mineraaleja, joiden louhiminen ja jalostaminen aiheuttaa suuria ympäristöongelmia. Hampusta saadaan parempia akkuja kuin litiumista, koska sen biohiili on litiumia ja grafeenia tehokkaampi ja paljon halvempi raaka-aine nanoluokan kalvoksi akkuihin.
Yhdysvallat laillisti hampun kasvatuksen ja kaupan liittovaltio tasolla vuoden 2018 lopussa, mikä on buustannut hampun teollisen käytön kasvua kansainvälisesti. Teollisen hampun markkinat Yhdysvalloissa olivat 4,6 miljardia dollaria vuonna 2018 ja arvon ennustetaan nousevan 13 miljardiin vuonna 2026. Yhdysvallat on maailman suurin hamppumarkkina-alue, mutta raaka-aineet on pitänyt tuoda tähän asti ulkomailta.
Kannabiksen laillistaminen ja kestävän kehityksen periaatteet
YK:n yleiskokouksessa vuonna 2015 hyväksyttiin kestävän kehityksen tavoitteet, jotka jakautuvat 17:ään kansainväliseen tavoitteeseen kattaen ihmiselämän kaikki osa-alueet.
Vuonna 2016 pidetyn YK:n huumepolitiikan erikoiskokouksen, UNGASS 2016, loppuasiakirjaan kirjattiin merkittäviä päätöksiä ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi sekä sitouduttiin “edistämään sellaista tutkimusta jäsenvaltioissa, joka auttaa paremmin ymmärtämään laittomien kasvien kasvattamiseen ajavia syitä soveltamalla inhimillisen kehityksen indikaattoreita, ympäristön suojelun kriteerejä sekä muita mittavälineitä, jotka ovat linjassa YK:n asettamien kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.”
YK:n huumetoimiston, UNODC, vuosiraportin 2019 esipuheessa nostetaan esille se, että nykyinen tilanne on merkittävä este kestävän kehityksen asettaman ketään ei jätetä -tavoitteen toteutumiselle, kuten kansainvälinen yhteisö vannoi vuonna 2015.
Vuosiraportissa luovutaan selkeäsanaisesti moralistisesta “väärinkäyttö” termistä, mikä on vuosikymmeniä leimannut kannabiskeskustelua, ja kehotetaan luopumaan rikosoikeudellisista rangaistuksista kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kestävän kehityksen 17 tavoitetta:
1. Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
7. Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
8. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinalueet.
12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
14. Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
15. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
16. Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
17. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.
Kestävän kehityksen tavoitteet ovat käsikirja paremman ja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi, ja ne koostuvat edelleen 169:stä päämäärästä.
Kannabis on monipuolinen, monikäyttöinen ja laajalle levinnyt kasvi, jolla on nykyään jo 25 000 erilaista käyttötarkoitusta. Niinpä sen käytön ja kaupan laillistaminen, sen laajamittainen kasvatus ja hyödyntäminen lääkkeenä, ravintona ja raaka-aineena liittyy suoraan 15:een tavoitteeseen ja 64:ään päämäärään. Tämä vaikutus voi olla myönteinen tai kielteinen riippuen kannabiksen käytön, kasvatuksen ja kaupan valvonnasta ja politiikasta sen ympärillä.
Ihmiskunta on käyttänyt kannabiskasvia muihin kuin psykoaktiivisiin käyttötarkoituksiin kautta esihistorian ja historian ravintona (tavoitteet 1 ja 2) ja kuituna moniin tarpeisiin (tavoitteet 9 ja 11). Viime aikoina on tutkittu kannabiksen juuriston kykyä puhdistaa maaperää, mikä parantaa vesien laatua (tavoite 13). Sen biomassasta saadaan energiaa (tavoite 7) ja se on uusiutuvien biomuovien raaka-aine (tavoite 15).
Kannabiksen ei-psykoaktiiviset käyttömuodot edistävät tavoitteiden 1, 2, 7, 9, 11, 12, 13 ja 15 toteutumista. Kannabiksen psykoaktiivisen käytön kieltolakiin perustuvan valvonnan uudistaminen edistää puolestaan tavoitteiden 3, 4, 5, 8, 10, 13, 16 ja 17 toteutumista. Voidaan sanoa, että professori Kalson ajama kieltolakipolitiikka on kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa ristiriidassa.
Hamppu, marihuana, ruoho, pilvi, kannabis… kyseessä on sama kasvi, jonka huumeleima on estänyt sen käyttöä erinomaisista ominaisuuksistaan huolimatta. Uuden sukupolven suunnittelijat ja tutkijat tuovat tämän ekologisen materiaalin takaisin vaatekaappiin, jääkaappiin, lääkekaappiin, autotalleihin, rakennuksiin, lentokentille sekä hyvinvoinnin ja bruttokansantuotteen kasvuun.
Kieltolaki on estänyt hampun hyötykäytön ja se on myös estänyt huomaamasta, että kannabiksen varsinainen kultakaivos ei piile vain viihdekäytön laillistamisessa vaan siinä, että sen jälkeen pystymme aloittamaan kannabiskasvin kaikkien mahdollisuuksien hyödyntämisen.
Tusky seuraa prosessia. Voit liittyä jäseneksi tai antaa muuten tukesi: FI92 5491 0220 1491 86
Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4360
Lähde: Helsingin yliopisto 7.12.2018, Tobacco and its environmental impact: an overview. WHO 2017. The Guardian 31.7.2015, The Environmental Impact of Alcohol. The Environmental Magazine 29.8.2018, The Guardian 25.9.2019, Business Insider 8.5.2019, The Guardian 2.10.2019, Scientific American 20.5.2011, The Guardian 25.9.2014, The Guardian 2.10.2019, United Kingdom Social Cannabis Clubs 17.9.2019,
Interconnected Carbon Nanosheets Derived from Hemp for Ultrafast Supercapacitors with High Energy. ACS Nano 7.5.2013 s. 5131-5141, Faurecia 13.4.2018, YLE 15.8.2019,
For Alternative Approaches to Addiction, Think & do tank, FAAAT: Linking Cannabis to Sustainable Development. Paving the way for the next decade in Cannabis & hemp policies. 2019. UNODC 26.6.2019, UNODC raportti 2019,
International Peace Institute: Let’s Talk About Drugs: Policy Coherence and the Sustainable Development Goals. Konfrenssi 22.2.2018. International Peace Institute: Aligning Agendas: Drugs, Sustainable Development, and the Drive for Policy Coherence. Raportti 22.2.2018.
Raportti pdf-muodossa,
International Cannabis Policy Conference 2018 : 14 videota:
