Historiallisen virheen korjaaminen vai lupa laillistaa?

Maaliskuun ensimmäisellä viikolla YK:n huumekomissio, CND, äänestää historiallisessa äänestyksessä kannabiksen huumeluokituksen korjaamisesta vastaamaan tutkittua tietoa. Ennen kokousta kansainvälisen huumevalvontalautakunnan, INCB, presidentti Cornelis P. de Joncheere antoi lausunnon, jossa hän kannattaa koko huumevalvontajärjestelmän muutosta.

Nykyisen huumeluokituksen mukaan kannabiskasvi on heroiinin veroinen huume vailla lääkinnällistä käyttöä ja sen vaikuttava aine, THC, amfetamiinin veroinen huume, ja mm. USA:n huumeluokituksessa lievemmässä luokassa kuin ”marihuana”. On päivän selvää, että tämä väite on vedetty aikoinaan hanurista ja kyseessä on yksi suurista noitavainoihin ja orjuuteen verrattavissa olevista historiallisista virheistä, jonka nojalla miljoonia ihmisiä kriminalisoidaan aivan turhaan samalla kun miljoonat potilaat ovat jääneet vaille pätevää lääkitystä.

EU:n komission äänestyssuositus tarjoaa näkemystä, miten tässä äänestyksessä voi käydä. CND:ssä äänestää kerrallaan 53 jäsenvaltiota, joista 13 on EU:n jäsenvaltioita, jolloin blokkina äänestämällä EU:lla on 25%:n äänivalta CND:ssä.

Komissio ehdottaa EU:n jäsenvaltioille kannabiksen ja hasiksen poistamista vuoden 1961 huumesopimuksen ankarimmasta IV luokasta, mikä tarkoittaisi kannabiksen lääkepotentiaalin tunnustamista ja mm. Suomessa hankalan erityislupakäytännön lopettamista.

EU:n komissio kannattaa myös kannabiksen vaikuttavan ainesosan, THC:n siirtämistä vuoden 1971 sopimuksen luokittelusta vuoden 1961 luokitteluun, mikä korjaisi tämän historiallisen kummajaisen, jossa huumeen vaikuttava aine on lievemmän valvonnan piirissä kuin ne kasvit, joissa tämä aine piilee. Todellista ristiriitaa tämäkin vain korostaa: THC:stä tulee siten heroiiniin rinnastettava aine.

EU:n komissio haluaa lykätä tinktuurojen ja ekstraktien siirtämistä lievempään luokitteluun kuin kannabis sekä CBD:n jättämistä huumeluokituksen ulkopuolelle. EU:n komissio vastustaa ”tiettyjen THC:tä sisältävien tuotteiden” siirtämistä lievään III luokkaan. Tällä viitataan Sativexin kaltaisiin lääkevalmisteisiin, joilla ei ole todettu olevan minkäänlaista kysyntää huumemarkkinoilla.

Näillä suosituksilla EU:n komissio sivuuttaa WHO:n asiantuntijalautakunnan tutkittuun tietoon perustuvan muutosehdotuksen ja hylkää potilaiden edun ilman tieteellisesti pitäviä perusteluja.

Monimutkaisilta näyttävien raporttien ja taulukoiden ei pidä antaa hämärtää sitä tosiseikkaa, että kyseessä on törkeä historiallinen virhe: kannabis ei ole millään mittarilla samalla tasolla vaarallisuudessa heroiinin tai amfetamiinin kanssa.

Kannattaa myös muistaa, että Tanska on sitoutunut samoihin kansainvälisiin sopimuksiin kuin Suomi ja sallii jo nyt teollisen mittakaavan kannabiksen kasvatuksen lääkekäyttöön sekä helpon saatavuuden potilaille ns. lääkekannabisohjelman nimissä.

Kyseessä on ensisijaisesti poliittinen eikä tieteelliseen tutkimukseen nojaava äänestys. Pelätään, että kannabiksen huumeluokittelun lieventäminen on portti täyslaillistamiseen. Mm. Yhdysvalloissa laillistamisaallon levitessä kongressiin ovat FDA:n, DEA:n ja NIDA:n virkamiehet yrittäneet selittää poliitikoille komiteoiden kuulemistilaisuuksissa, ettei ankara huumeluokitus olekaan este tutkimukselle – mutta tarvitsisimme vielä 3 – 5 vuoden tutkimukset voidaksemme edetä laillistamisessa. Näiden tutkimuksien olisi pitänyt olla valmiina jo 1970-luvulla, jolloin kannabiksen käyttöä alettiin dekriminalisoimaan Yhdysvalloissa osavaltioiden tasolla ja Euroopassa mm. Hollannissa, mutta kansainvälisessä huumevalvonnassa edettiin kohti tiukkenevaa valvontaa ilman mitään tieteellistä näyttöä kieltolain hyödyistä ja kannabiksen haitoista.

Riippumatta CND:n äänestystuloksesta on WHO:n asiantuntijalautakunnan tekemä tieteellinen arvio kannabiksen lääkinnällisestä potentiaalista voimassa, ja valtiot jatkavat kannabiksen lääkekäytön laajentamista ja tutkimusta. Kyse on kansainvälisen valvontajärjestelmän tieteellisestä uskottavuudesta.

Uuteen valvontajärjestelmään

Kansainvälinen huumevalvontalautakunta, INCB, valvoo sitä, kuinka YK:n jäsenvaltiot noudattavat hyväksymiään huumesopimuksia. Sen vuosiraportti maailmantilanteesta julkaistaan aina ennen YK:n huumekomission, CND, vuosikokousta, joka on poliittisia päätöksiä tekevä jäsenvaltioiden foorumi.

INCB:n uusimmassa vuosiraportissa 2019 todetaan jälleen kerran, että kannabiksen viihdekäytön eli muun kuin lääke- ja tutkimuskäytön laillistaminen on huumesopimuksien vastaista. INCB ei enää kiistä kannabiksen lääkekäyttöä, kunhan sen valvonta täyttää huumesopimuksien vaatimukset eli ne samat pykälät, joilla valvotaan myös opiaatti- ym. lääkitystä. Tämäkin on jo tärkeä saavutus, koska INCB on ollut tulkinnoissaan hyvin konservatiivinen.

Raportissa kerrotaan, kuinka laillisen eli lääkekäyttöön tarkoitetun kannabiksen tuotanto on noussut vuoden 2000 1,4 tonnista 289,5 tonniin vuonna 2018. Tämä tarkoittaa INCB:n valvoman lääkekannabiksen määrää eli esimerkiksi Bedrocanin ja GWPharmaceuticalsin tuottamaa kannabista.

Raportin tiedotustilaisuudessa torstaina 27.2. INCB:n presidentti Cornelis P. de Joncheere nosti esille koko valvontajärjestelmän muutoksen tarpeen.

Asia nousi esille Joncheeren vastatessa kannabiksen valvontaa ja uusia synteettisiä aineita koskeviin kysymyksiin, joista erityisesti tilaisuuden lopuksi annettu lausunto kertoo hyvin selkeästä muutoksen tahtotilasta. Joncheere kuvaili tilannetta siten, että huumeongelmaa ei ratkaise se, vaikka ottaisimme 20 000 uutta kemikaalia kriminaalivalvonnan alaisuuteen.

“Sopimusjärjestelmään sisältyy joitakin perustavaa laatua olevia kysymyksiä, joita jäsenmaiden täytyy alkaa käsitellä. Meidän tulee tunnustaa, että sopimukset laadittiin 50 – 60 vuotta sitten.”

The Single Convention eli suomeksi vuoden 1961 huumausaineyleissopimus täyttää 60 vuotta vuonna 2021.

Joncheere arvioi sen olevan “oikea hetki tarkastella, kuinka hyvin se vastaa nykyajan vaatimuksiin vai tarvitsemmeko vaihtoehtoisia välineitä ja lähestymistapoja näiden ongelmien hoitamiseksi”.

INCB:n presidentin julkisesti esittämillä arvioinneilla on laajempi merkitys kuin hänen satunnainen henkilökohtainen mielipiteensä. INCB on se taho, jota hallitusten, poliitikkojen ja professori Eija Kalsonkin pitää kuunnella.

Lausunto kertoo konsensuksesta tutkittuun tietoon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan kansainvälisen huumesopimusjärjestelmän puolesta YK:n ja sen koko kansainvälisen huumevalvontabyrokratian huipulla. Kannabiksen huumeluokituksen muuttaminen vastaamaan tutkittua tietoa on oleellinen askel tässä prosessissa.

Tusky seuraa prosessia. Voit liittyä jäseneksi tai antaa muuten tukesi: FI92 5491 0220 1491 86

INCB:n vuosiraportin 2019 tiedotustilaisuus 27.2.2020. Kohdassa 38.30 Cornelis P. de Joncheere asettaa kyseenalaiseksi sen, ovatko valvontavälineemme tarkoituksenmukaisia, fit for purpose. Kohdassa 42.40 Joncheere selittää, kuinka tulossa oleva CND:n kokous on yksi jäsenvaltioiden keino arvioida se, oliko vuonna 1961 tehty kannabiksen huumeluokitus oikea. Tilaisuuden lopuksi kohdasta 1.02.00 Joncheere arvioi koko järjestelmän muutostarvetta ja kuinka vuosi 2021 voisi olla sopiva ajankohta tehdä tämä perusteellinen arvio.