Vuoden 2020 myönteisten kannabisuutisten tulva ei tyhjentynyt Laillistamisaalto 2020 koosteella, vaan hyviä uutisia pukkaa nyt siihen malliin, että tässä on toinen kooste kansainvälisiä uutisia kannabiksen laillistamisesta.
YK: kannabis ei ole niin vaarallinen
YK:n huumekomissio, CND, lievensi joulukuun 2. päivänä pidetyssä äänestyksessä WHO:n suosituksesta kannabiksen huumeluokitusta, mutta historiallinen virhe jäi edelleen korjaamatta ja luokituksen ristiriitaisuus ovat nyt entistä räikeämpi. CND:n kokous hyväksyi suosituksen poistaa kannabis ankarimmasta IV luokasta, mutta se säilyy edelleen I luokassa. Käytännössä päätöksellä tunnustetaan kannabiksen lääkepotentiaali.
Muut suositukset hävisivät äänestyksessä. Eli edelleen kannabiskasvi ja hasis ovat yhtä vaarallisia kuin heroiini, mutta vaikuttava aine THC on yhtä vaarallinen kuin amfetamiini ja sen synteettinen versio vieläkin haitattomampi. Jos joku ihmettelee tämän luokitusjärjestelmän logiikkaa, niin sitä ei ole. Luokituksen ympärille luotu byrokratia vain vaikuttaa uskottavalta, koska sillä on valtava hallintopalatsi Wienissä, se tuottaa paljon virallisen oloista pumaskaa ja sillä on sivut netissä.
Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun kannabis virheellisesti vailla mitään tieteellistä perustelua luokiteltiin vaaralliseksi huumeeksi. CND:n päätös on kuitenkin selkeä viesti siitä, että luokittelu on väärä. Kannabiksen säilyttäminen I luokassa vaarallisena huumeena ei ole perusteltavissa millään haittavertailulla. Sen ainoa peruste on kieltolain kolonialistisen ja rasistisen perinnön jatkaminen poliittisen tarkoituksenmukaisuuden nimissä, ei tieteelliseen näyttöön perustuen.
CND:n äänestys oli poliittista teatteria, kun taas WHO:n asiantuntijalautakunnan raportit ovat tutkittua tietoa.
Vaikka kannabiksen huumeluokituksen muutos oli lähinnä symbolinen, on mielenkiintoista, että muutoksen puolesta äänesti joukko sellaisia maita, jotka ovat aikaisemmin vastustaneet kaikenlaista huumepolitiikan muutosta kuten Ruotsi, Thaimaa, Intia, Nepali ja Marokko.
Tällä kertaa myös Suomen valtamedia heräsi historialliseen kannabisuutiseen. Valtion virallinen uutistoimisto YLE muistutti 3.12. julkaistussa uutisessaan “YK-järjestö poisti kannabiksen vaarallisimpien huumeiden listalta”, että ”Toimikunnan äänestyspäätös ei merkitse kannabiksen yleistä laillistamista”.
Ilta-Lehti otsikoi puolestaan 3.12.2020, että “YK päätti poistaa kannabiksen vaarallisimpien huumausaineiden listalta” ja “Päätöksen toivotaan helpottavan kannabiksen tutkimista ja käyttöä lääketieteellisissä tarkoituksissa.”
Valitettavasti media ei ole taustoittanut huumeiden kansainvälistä valvontajärjestelmää, vaikka huumeuutisten, -elokuvien ja -sarjojen tuotanto on miljardibisnes. YLE ei ole mm. tuonut uutisoinnissaan esille sitä, että kansainväliset huumesopimukset eivät ole laillistamisen este kuten käytännön esimerkit osoittavat.
Yhdysvaltojen kongressissa historiallisia kannabisäänestyksiä
USA:n kongressin edustajainhuone, ns. alahuone, hyväksyi 4. joulukuuta äänin 228-164 lakialoitteen More Act, joka dekriminalisoi kannabiksen liittovaltiotasolla. More Act on laaja lakipaketti, joka käytön ja hallussapidon dekriminalisoinnin lisäksi laskee kannabiksen huumeluokitusta, poistaa kannabisrikoksista aiheutuneet rikosrekisterimerkinnät ja ohjaa kannabiskaupasta saatavia verotuloja huumesodasta kärsineille kansan ryhmille.
Alahuone hyväksyi 9. joulukuuta Medical Marijuana Research Act lakipaketin, joka sallii osavaltioissa käytetyllä lääkekannabiksella tehtävän tutkimuksen, keventää tutkimuslupiin vaadittavaa byrokratiaa ja parantaa tutkimuksessa käytettävän kannabiksen laatua. Molemmat lakipaketit odottavat senaatin hyväksyntää, ja sen jälkeen presidentin allekirjoitusta.
USA:n seuraavan presidentin hallintoon terveysministeriön johtajaksi ollaan nimittämässä Kalifornian oikeusministeri Xavier Becerra. Hänen johdollaan jatketaan liittovaltion koronapandemian vastaisia toimia, mutta hänen johdollaan on myös tarkoitus laskea USA:n huumelaissa kannabiksen huumeluokitusta. Terveysministeriö ja oikeusministeriö aikovat luokitella kannabiksen lievempään II luokkaan.
Kongressin selvityksen mukaan liittovaltio saisi kannabiksen laillistamisesta vuosina 2021 – 2030 13,7 miljardin dollarin verotulot ja säästäisi liittovaltion menoja 73 000 ihmisen välttäessä vankeusrangaistuksen kannabisrikoksesta vuosittain.
Kannabiksen laillistamisen kannatus on kongressissa jakautunut puolueittain ainoastaan viiden republikaanin äänestettyä More Act lakialoitteen puolesta. Floridaa edustava Matt Gaetz äänesti puolesta, ja hän varoittaa puolueensa edustajia jäämästä häviäjien puolelle tässä koko ajan suositummaksi nousevassa aiheessa, jota myös enemmistö republikaanisen puolueen äänestäjistä kannattaa. Pew Research Centerin mielipidemittauksen mukaan amerikkalaisista 67% kannattaa kannabiksen laillistamista, demokraateista 78% ja republikaaneista 55%. Republikaanien tällä hetkellä hallitsema senaatti ei aio ottaa lakialoitetta edes käsittelyyn.
Georgian osavaltiossa valitaan 5. tammikuuta 2021 kaksi uutta senaattoria liittovaltion senaattiin. Tämä vaali voi ratkaista liittovaltion laillistamisen vuonna 2021, jos demokraatit vievät paikat.
Alaska laillistaa kannabiksen sosiaalisen käytön luvan saaneissa kannabiskaupoissa alkaen 11. huhtikuuta, mutta käytännössä vaadittavat toimenpiteet voivat kestää aina kesään saakka.
New Jerseyn osavaltiossa kansalaisaloite kannabiksen laillistamiseksi voitti marraskuun vaaleissa. Osavaltion oikeusministeri kehotti heti marraskuun lopussa oikeusistuimia luopumaan pienten kannabistapausten käsittelystä. Osavaltion kongressin edustajainhuone ja senaatti hyväksyivät lain joulukuussa ja se odottaa kuvernöörin allekirjoitusta astuakseen voimaan. Lain mukaan merkittävä osa osavaltion saamista lisenssi- ja verotuloista ohjataan huumesodasta kärsivien yhteisöjen tukemiseen mm. luomalla kannabisalalle työpaikkoja niille, jotka on saaneet vankeusrangaistuksia kannabikseen liittyvistä rikoksista. Samalla lievennettiin psilosybiini-sienten hallussapidosta langetettavia rangaistuksia.
Maryland on New Jerseyn naapuri, jossa lakialoite kannabiksen laillistamiseksi on tulossa tammikuun alussa 2021 osavaltion parlamentin käsittelyyn. Maryland laillisti lääkekäytön vuonna 2012 ja dekriminalisoi hallussapidon omaan käyttöön vuonna 2014. Demokraattisen puolueen edustaja Jazz Lewis on laatinut lakialoitteen, joka laillistaa kannabiskaupan mutta myös pyrkii korjaamaan huumesodan aiheuttamia vaurioita yhteiskunnalle. Kaikki kannabiksesta langetetut tuomiot tullaan poistamaan rekistereistä vuosina 2022 – 2023 ja kannabiskaupasta saatavia verotuloja ohjataan yhteiskunnallista tasavertaisuutta korjaaviin ohjelmiin. Republikaaninen kuvernööri Larry Hogan on aikaisemmin ilmaissut tukensa kannabiksen laillistamiselle. Kannabismyönteisyys voi olla hyvä veto hänen tavoitellessa uudelleenvalintaa vuonna 2024.
Seitsemän muutakin osavaltiota suunnittelee laillistavansa kannabiksen vuonna 2021: Virginia, Texas, Rhode Island, Pennsylvania, New York, Uusi Meksiko ja Connecticut. Rhode Islandin kuvernööri Gina Raimondo lisäsi vuoden 2020 alussa budjettiesitykseen kannabiksen laillistamisaloitteen, mutta se ei edennyt osavaltion kongressissa. Koronapandemia on vienyt osavaltion talouden siihen kuntoon, että kongressissa on löydetty yhteisymmärrys laittaa laillistamisaloite vuoden 2021 osavaltion budjettiesitykseen.
Nebraskan korkein oikeus mitätöi syyskuussa kansalaisaloitteen kannabiksen lääkekäytön laillistamiseksi. Kaksi osavaltion demokraattista senaattoria ja kannabisaktivistit ovat laatineet aikuisten viihdekäytön laillistavan lakisaloitteen vuoden 2022 välivaalien yhteydessä järjestettävään kansanäänestykseen.
Illinoisissa vuosi laillistamisen jälkeen kannabiksen myynnistä saatavat verotulot ovat liki tasoissa alkoholin verotulojen kanssa ja ne ylitetään vuonna 2021. Kannabiksen myynti saavutti tänä vuonna 666 miljoonaa dollaria ja vuonna 2021 myynnin arvioidaan nousevan 1,6 miljardiin dollariin. Illinoin kuvernööri J.B. Pritzker ilmoitti joulukuun lopussa, että kaikki kannabisrikokset ja niistä saadut rekisterimerkinnät on poistettu osavaltion rekistereistä neljä vuotta ennen aiemmin sovittua määräaikaa.
Uusi-Seelanti: Äänestystulos oikeuteen kieltolakilobbyn kampanjoinnin valheiden takia
Uudessa-Seelannissa yli 350 ihmistä on nostanut kanteen korkeimpaan oikeuteen kansanäänestyksen tuloksen hylkäämiseksi kampanjoinnissa esille tulleiden väärinkäytöksien vuoksi. Kannabiksen laillistamista vastustava ryhmittymä kampanjoi valtamediassa ja sosiaalisessa mediassa väitteillä, jotka eivät pitäneet paikkaansa ja jotka aiheuttivat sekaannusta äänestäjien keskuudessa.
Ei-puolen kampanjassa esiteltiin mm. nallekarkkeja, joiden kerrottiin houkuttelevan lapsia kannabiksen käyttöön. Toisessa mainoksessa tunnetun meijerialan yrityksen tuotemerkistä ja myymälöiden julkisivusta oli kysymättä yrityksen omistajalta lupaa muokattu kannabiskauppa, jonka edessä lapset leikkivät ja skeittaavat. Mainoksen otsikkona oli “Our way of life is too precious to be wasted” ja sillä luotiin mielikuvaa, että kannabista myytäisiin alaikäisille ja lapsille. Laillistamisaloitteessa alaikärajaksi oli asetettu 20 vuotta, ulospäin näkyvä kannabismainonta oli kielletty eikä kannabiskaupoissa saa myydä alkoholia, tupakkaa eikä elintarvikkeita.
Kanteessa arvostellaan vaalien asiantuntijalautakuntaa, jonka olisi pitänyt puuttua virheelliseen mainontaan. Mutta arvostelu menee lautakunnan toiminnan arvostelua pitemmälle.
Valtamedia kertoi Uuden-Seelannin lääkäriliiton kielteisestä kannasta, mutta kun liitto muutti kantansa myönteiseksi laillistamisaloitteelle, ei tästä ollut lainkaan uutisointia valtamediassa. Valtamedia ei myöskään uutisoinut Aotearoa Legalise Cannabis Party -puolueen kantaa, vaikka puolue on ollut mukana yhdeksässä parlamenttivaalissa.
Kannabiksen laillistaminen sai melkein 50% äänistä, ja kansanedustajien tulisi ottaa tämä huomioon ja perustaa asiantuntijakomitea tutkimaan tieteellinen näyttö tässä asiassa.
Kansanäänestys jonkin vähemmistön oikeuksista ei sovi demokratiaan, ja Uuden-Seelannin kansanäänestys kannabiksesta on varoittava esimerkki kieltolakilobbyn toiminnasta silloin kun sen asema on uhattuna. Se on vuosikymmenien mittaan tottunut yksinoikeudella levittämään disinformaatiota kannabisvalistuksen nimissä, mikä pitää ottaa huomioon vastaavanlaisten kansanäänestyksien suunnittelussa.
EU:n uusi huumestrategia 2021 – 2025
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18. joulukuuta uuden huumestrategian vuosille 2021 – 2025, jonka sivulla 2 huumepolitiikkaan vaaditaan “paradigman muutosta”. EU:n uuden huumeagendan a. kohdassa korostetaan ihmisoikeuksia huumepolitiikan perustana ja b. kohdassa kehotetaan ottamaan kansalaisyhteiskunta mukaan huumepolitiikan toteuttamiseen.
Huumestrategiassa todetaan Euroopan huumemarkkinoiden arvon olevan vähintään 30 miljardia euroa vuodessa, mutta siinä ei ole pohdintaa siitä, kuinka tämä raha otettaisiin yhteiskunnan valvontaan ja verotettavaksi.
EU:n korkein oikeus: CBD ei ole huume
EU:n korkein oikeus totesi 19. marraskuuta antamassaan päätöksessä, että CBD ei ole huumausaine, koska ”sillä ei ole psykotrooppisia vaikutuksia eikä se ole haitallinen ihmisille”. Oikeuden mukaan Ranskan päätös kieltää CBD-tuotteiden myynti on vastoin EU:n tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta.
“Kansallisen tuomioistuimen täytyy perustaa arvionsa tieteelliseen tutkimusnäyttöön varmistaakseen sen, että väitetty uhka kansanterveydelle ei perustu ainoastaan hypoteettiseen arvioon”, oikeus totesi.
Oikeuden päätös tuo lisäpotkua EU:n laillisille kannabismarkkinoille.
Hollanti: Kannabiskokeilu törmäsi nimbyilyyn
Hollannissa kannabiskauppa ei ole laillista vaan perustuu ns. gedoogbeleid eli suvaitsevaisuusperiaatteeseen eli kannabiskahviloita ei aseteta syytteeseen myymisestä mutta kaupallinen kasvatus ja tukkukauppa kannabiskahviloille ovat kiellettyjä.
Hollannin hallitus aloitti vuonna 2017 kannabiksen kasvatuskokeilun, jossa kokeillaan kannabiksen valvottua kasvatusta kannabiskahviloiden tarpeeseen. Terveysministeriö sai 147 hakemusta kannabiksen kasvattajilta, joista valittiin 51, joista sitten joulukuussa arvottiin 10 tähän kokeiluun.
Ensimmäinen julkistettu kasvatuskokeilu Etten-Leurin kaupungissa Brabantin maakunnassa synnytti laajan paikallisen protestiaallon, mikä sai pormestarin kääntymään hallituksen puoleen kokeilun estämiseksi. Kokeilua valvova lautakunta on huolissaan siitä, että myös toisten kokeiluprojektien julkistaminen voi aiheuttaa samanlaisia takaiskuja, mikä vaarantaa kokeilun.
Tanska: lääkekokeilu onnistui
Tanskassa kaksi vuotta sitten aloitettu kannabiksen lääkekäytön kokeiluprojekti on onnistunut tuomaan kannabiksen hämäriltä kujilta lääkäreiden vastaanotolle ja apteekkiin. Pitkälle kehittynyt kasvihuoneviljelyn perinne Fynin saarella ja pohjoisamerikkalaisten kannabisyhtiöiden yhteistyö toi kymmenien miljoonien eurojen sijoitukset alalle. Tuloksia ei syntynyt ongelmitta, mutta vuonna 2020 Aurora Nordic sai vihdoin myyntiluvat, mikä aukaisi maailman lääkekannabismarkkinat.
Toinen tärkeä kehitysaskel oli se, että alalle erikoistunut QNTM Labs päätti sijoittaa pääkonttorinsa Odenseen, lähelle kannabiksen kasvatusaluetta. QNTM Labs kykenee tekemään Tanskan lääkevalvontaviranomaisten vaatimia analyyseja, jotka piti aikaisemmin tehdä Hollannissa vaikean prosedyyrin kautta.
Suomi: tärkeitä oikeudenpäätöksiä
Suomessa saatiin kaksi tärkeää oikeudenpäätöstä liittyen kannabiksen kasvatukseen ja lääkekannabiksen lääkekorvauksiin KELA:lta. Itä-Suomen hovioikeuden päätöksen mukaan kannabiksen kasvatus on laillista jalostukseen. YLE kerkesi uutisoimaan päätöstä, että se laillistaa kasvatuksen lääkkeeksi.
“Laki kieltää kasvattamasta hamppua huumeeksi, mutta sen kasvatus lääkkeeksi omaan käyttöön tai jalostusta varten on sallittua”.
Näin pitkälle meneviä päätelmiä tästä päätöksestä ei kuitenkaan voida vielä vetää. Lääkelain mukaan kotikasvatuksesta voidaan tuomita lääkkeen laittomana valmistuksena.
Hämeenlinnan Hallinto-oikeuden 8.12.2020 antaman päätöksen (20/1408) mukaan vuoden 2021 alusta alkaen kaikilla toimeentulotuen piirissä olevilla lääkekannabispotilailla on mahdollisuus hakea toimeentulotukea lääkekannabikseen ja siihen liittyvään hoitoon. Tapauksen tausta on se, että Turun hallinto-oikeus totesi vuonna 2006 kannabiksen lääkekäytön olevan täysin laillista, ja vuonna 2008 kannabis palautettiin Suomen lääkeluetteloon. Vuonna 2010 ensimmäinen kannabista lääkkeeksi saanut potilas sai oikeuden päätöksellä siihen lääkekorvaukset kunnan kieltäydyttyä ensiksi maksamasta niitä. Vuonna 2017 lääkekorvausasiat siirtyivät kunnilta KELA:lle, jonka lääkärit kielsivät korvauksien maksamisen.
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös kumoaa KELA:n kielteisen kannan, ja kannabislääkitys on samanlainen kuin mikä tahansa lääkärin määräämä lääke. Tässä päätöksessä on arvioitu, että hoitavalla lääkärillä on oltava toimivalta päättää, tarvitseeko potilas jotakin lääkettä vai ei. Se arviointi ei kuulu KELA:lle, ainakaan jos hoitava lääkäri antaa asiasta erikseen arvionsa. Mikäli potilaalla on resepti, mutta Kela ei suostu korvaamaan lääkettä, niin onko potilaalla silloin pakkotila, jossa hän on pakotettu kasvattamaan hänelle välttämätön lääke? Tähän kysymykseen potilaat ilmeisesti joutuvat hakemaan oikeudelta ratkaisun.
Korona-pandemia on saanut kannabiksen kotikasvatuksen ennen näkemättömään nousuun myös Suomessa, ja alan yrityksien myynti on noussut kohisten. YLE uutisoi näyttävästi TV:ssä ja nettiuutisissa, kuinka pitkään nousussa ollut kannabisala sai tuntuvaa nostetta korona-pandemian aiheuttaman eristyksen myötä.
Myynnissä on muun muassa kasvatustelttoja, vesiviljelylaitteita ja kannabiksen siemeniä. Kannabiksen kasvatukseen ja käyttöön soveltuvien tuotteiden laillinen myynti on jo miljoonaluokkaa Suomessa.
Meksikon ja Etelä-Afrikan laillistamishankeet venyvät
Meksikon senaatti hyväksyi marraskuussa korkeimman oikeuden päätökseen perustuvaa kannabiksen laillistamista äänin 82 – 12. Lain hyväksymiseen tarvitaan vielä alahuoneen päätös ja presidentin hyväksyntä, eikä oikeuden päätöksessä annetusta viimeisestä päivästä 15.12. voitu pitää kiinni ja ratkaiseva päätös siirrettiin ensiksi vuoden 2021 helmikuulle ja sen jälkeen vielä huhtikuun loppuun. Alahuoneen puheenjohtaja pyysi oikeudelta lisäaikaa, jotta monimutkainen asia voitaisiin käsitellä istuntokauden puitteissa. Lisäksi koronapandemian hoitaminen vie hallinnon resursseja.
Etelä-Afrikassa laillistaminen venyy kasvatusklubien toiminnasta syntyneen perustuslaillisen epäselvyyden vuoksi. Vuonna 2018 kannabiksen laillistaneessa perustuslakituomioistuimen päätöksessä sanotaan, että kansalaisen oikeuksiin kuuluu kannabiksen käyttö ja kasvatus. Oikeuden päätöksessä oikeuden kasvatukseen todettiin voivan tapahtua henkilön yksityisessä tilassa kuten esimerkiksi puutarhassa tai jossakin muussa paikassa, jos tämän tilan voidaan sanoa olevan kyseisen henkilön yksityinen tila.
Oikeuden päätöksen jälkeen syntyi kasvatusklubeja siitä tarpeesta, että kaikilla ihmisillä ei ole tietotaitoa tai mahdollisuutta kasvattaa kannabista itse kotonaan. Etelä-Afrikkaan on syntynyt useita kasvatusklubeja, joista suurin The Haze on joutunut viranomaisten kohteeksi. Klubi haastaa hallituksen laatiman laillistamisversion sillä, että oikeudenpäätöksen mukainen oikeus kasvattaa omaa kannabista pitää ulottaa myös niihin ihmisiin, jotka haluavat toteuttaa tätä oikeuttaan mutta joilla ei ole tarpeeksi vihreä peukalo tai tarpeeksi tilaa kotonaan. Klubeilla on selkeät säännöt ja toimintaohjeet siitä, että klubi ei myy kannabista vaan toimittaa jäsenen kasvin kuivattuna, trimmattuna ja pakattuna henkilökohtaisesti. Tämä pitää kirjata selkeästi tulevaan lakiin.
Muu maailma
Australiassa alhaisen pitoisuuden CBD-tuotteet tulevat apteekkeihin normaaleiksi käsikauppatuotteiksi yli 18 vuotta täyttäneille. Alhaisella pitoisuudella tarkoitetaan 150mg CBD:tä päivässä. Päätös on tärkeä Australian kannabisteollisuudelle ja varsinkin Tasmanialle, jossa kasvatetaan paljon kannabista. Australiassa on tällä hetkellä myynnissä kuusi CBD-lääkettä, jotka kaikki ovat tuontitavaraa.
Cannabis Awareness Tasmania järjestön perustaja Lyn Cleaver arvostelee päätöstä, koska se ei paranna epilepsiaa sairastavien lasten asemaa.
”Annokset ovat niin alhaisia, että tämän pitäisi olla myynnissä marketeissa. Muutos kuitenkin osoittaa, kuinka uskomattoman turvallisia CBD- ja yleensä kannabislääkkeet ovat.”
Australian osavaltio Uusi Etelä-Wales dekriminalisoi kaikkien huumeiden pienimuotoisen hallussapidon. Hallitus hyväksyi lakialoitteen marraskuun lopussa ja sen täytäntöönpano alkanee vuoden 2021 alussa. Uusi Etelä-Wales on väkiluvultaan Australian suurin osavaltio ja sen pääkaupunki Sydney on suurin kaupunki.
Kolumbialainen lääkekannabisyritys Khiron Life Sciences Corp. sai ensimmäisenä luvan viedä THC-pitoista kannabista Peruun yhteistyössä perulaisen apteekkiketjun Farmacia Universal S.A.C. kanssa. Farmacia Universalilla on kymmenen apteekkia 11 miljoonan asukkaan Limassa. Khiron on kouluttanut 200 perulaista lääkäriä kannabiksen lääkekäyttöön.
Thaimaa aloittaa kannabismatkailun. Terveysministeriö yhdessä turismi- ja urheiluministeriön kanssa aloittaa kannabiksen lääkekäytön ympärille luodut turistikierrokset. Pakettiin kuuluu vierailuja kannabismaatiloilla, luentoja lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä kasvatuksen ja kaupankäynnin opetusta. Thaimaan pohjoisosien provinssit Mae Hong Son, Lampang, Samut Songkhram, Sakon Nakhon, Nakhon Ratchasima, Buri Ram, Phatthalung ja Chon Buri ovat tällä hetkellä kannabiksen kasvatusaluetta.
Libanonin hallitus laillisti 21.4. kannabiksen lääke- ja teollisen kasvatuksen, jalostuksen ja kaupan ensimmäisenä Lähi-Idän valtiona. Abu Dhabilainen asianajotoimisto Wasel & Wasel alkaa kehittämään Libanonin kannabisteollisuutta tarjoamalla konsultointia ulkomaisille sijoittajille.
Costa Ricassa kansanedustaja Zoila Rosa Volio laati lakialoitteen, joka laillistaisi kannabiksen viljelyn teollisiin ja lääkinnällisiin tarkoituksiin.
Malawin parlamentti hyväksyi helmikuussa 2020 lain, joka sallii kannabiksen kasvatuksen lääkinnällisiin ja teollisiin tarkoituksiin. Kannabiksen kasvatusta valvomaan perustettu Cannabis Regulatory Authority ilmoitti marraskuussa maan olevan valmis aloittamaan kannabiksen kaupallinen kasvatus ja prosessointi. Samanlainen muutos on käynnissä monissa muissakin Afrikan valtiossa kuten Zimbabwessa, Sambiassa ja Lesothossa.
Uzbekistanissa ensimmäinen kaupallinen yritys on saanut luvan aloittaa kannabiksen kasvatus lääkinnällisiin tarkoituksiin. Maltalainen Melabis niminen yritys saa kasvattaa kannabista 3000 hehtaarilla Sirdaryon alueella Sardobassa. Jalostettu tuote on tarkoitettu pääasiassa vientiin.
Eduskunnan lakivaliokunta järjestää julkisen kuulemistilaisuuden kansalaisaloitteen johdosta 17. helmikuuta. Jos haluat tukea kampanjaa niin lahjoita hyväksi katsomasi summa yhdistyksen tilille :
FI92 5491 0220 1491 86
Helsingin Sanomien minidokumentti kannabiksesta
A-Studio: Ovatko asenteet kannabista kohtaan muuttumassa Suomessa?
Meksiko ja Israel laillistavat kannabiksen, ja miten koronapandemia vaikutti kannabismarkkinoihin
Kannabiksen kasvatusta Itävallassa
Ghana: kannabis – kultakaivos vai kansakunnan tuho?
Uuden-Seelannin kansanäänestyksen kampanjoinnissa käytettiin harhaanjohtavaa mainontaa kannabiksen laillistamista vastaan.
Intia: Onko YK:n luokittelupäätös perustelu dekriminalisoida kannabis?
