Osavaltioiden tasolla säädetyt kannabiksen aikuiskäyttöä, tuotantoa ja vähittäiskauppaa valvovat lait eivät ole aiheuttaneet kansanterveydellistä haittaa Yhdysvalloissa. Kannabiksen laillistaminen murtaa myös järjestäytyneen rikollisuuden huumekaupan ansaintalogiikan. Kannabiksen kaupallinen kasvatus voisi olla kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista, mutta tiukka valvonta ja liittovaltiotason kieltolaki ehkäisevät kannabisteollisuuden hiilijalanjäljen eliminointia. Liittovaltiotasoinen laillistamisaloite esiteltiin Yhdysvaltojen kongressissa toukokuussa, ja laillistaminen voi olla todellisuutta jo tänä vuonna.
CATO-instituutti julkaisi edellisen kannabiksen laillistamista käsittelevän raporttinsa “Dose of Reality: The Effect of State Marijuana Legalizations” vuonna 2016, ja se päätyi tuoreimmassa raportissaan “The Effect of State Marijuana Legalizations: 2021 Update” samoihin johtopäätöksiin, että kannabiksen laillistaminen Coloradossa ei ollut aiheuttanut kieltolain kannattajien ennustamia katastrofeja, muttei myöskään kaikkia laillistamisen kannattajien esittämiä hyötyjä. Lopputulos oli kuitenkin myönteinen osavaltion saaman verotulon ylittäessä ennakkoarviot. Merkittävien haittavaikutuksien puute on huomionarvoista siksi, että laillistamisen vastustajat ovat esittäneet hyvin rankkoja ennustuksia.
Vuoden 2021 raportin julkaisemista CATO-instituutti perustelee sillä, että kolmetoista uutta osavaltiota sekä pääkaupunki Washington D.C. ovat laillistaneet kannabiskaupan aikuiskäyttöön, ja kokemuksien kumuloituessa muut laillistavat osavaltiot saavat näistä tiedoista näkökulmia siihen, mitä heillä on odotettavissa laillistamisen jälkeen.
Taustaa
Yhdysvalloissa osavaltiot ovat toteuttaneet 1970-luvulta saakka kannabiksen lievemmän valvonnan kokeilujaan liittovaltion ankarasta huumelainsäädännöstä huolimatta. Vuosina 1973 – 1978 11 osavaltiota dekriminalisoi kannabiksen käytön ja/tai hallussapidon (aikajärjestyksessä Oregon, Alaska, Kalifornia, Colorado, Maine, Minnesota, Ohio, Mississippi, New York, North Carolina ja Nevada).
Toinen dekriminalisointiaalto alkoi vuonna 2001 Nevadan lieventäessä kannabislakejaan niin, etteivät kannabiksen käyttö ja hallussapito olleet enää rikoksia. Sen jälkeen 19 osavaltiota ja Washington D.C. dekriminalisoivat kannabiksen käytön ja/tai hallussapidon.
Vuonna 1996 Kalifornia laillisti kannabiksen lääkekäytön, jonka jälkeen 33 osavaltiota sekä Washington D.C. ovat laatineet lääkekäytön sallivia lakeja. Joissakin osavaltioissa kannabiksen lääkekäytön laillistaminen on johtanut kannabiksen käytön de facto laillistamiseen.
Selkeimmät irtiotot liittovaltion kieltolaista on toteutettu kannabiksen aikuis- ja lääkekäytön laillistaneissa osavaltioissa (Colorado, Washingtonin osavaltio, Oregon, Alaska, Kalifornia, Nevada, Maine, Massachusetts, Illinois, Michigan ja Vermont). Melkein kaikki on toteutettu kansalaisaloitteiden kautta. Muodollisen laillistamisen jälkeen kannabiskaupan aloittaminen on yleensä kestänyt vuoden tai kaksi, jona aikana on säädetty lainsäädäntöä valvontatoimenpiteistä, toimiluvista ja verotuksesta.
Vuoden 2020 vaaleissa neljä osavaltiota laillisti kannabiskaupan kansalaisaloitteiden kautta: New Jersey, South Dakota, Arizona ja Montana. Mississippi ja South Dakota laillistivat lisäksi kannabiksen lääkekäytön.
Lisääkö dekriminalisointi ja laillistaminen kannabiksen käyttöä?
Yksi keskeisimmistä kannabiksen laillistamiseen liittyvistä kysymyksistä koskee kannabiksen käytön kasvua. Jos kasvu on vähäistä, niin on oletettavaa, että laillistamisen muut vaikutukset ovat vähäisiä, koska nämä liitännäisvaikutukset riippuvat käytön laajuudesta.
Tutkimusten mukaan 1970-luvulla toteutetut kannabiksen käytön ja hallussapidon dekriminalisoinnit eivät itsessään lisänneet kannabiksen käyttöä. Äskettäin toteutetuista laillistamishankkeista tehdyt analyysit ovat vielä rajallisia, mutta näyttää siltä, ettei niillä ole ollut merkittävää vaikutusta käytön tasoon.
Kannabiksen laillistaneissa osavaltioissa kannabiksen käyttö näyttää olevan korkeammalla tasolla kuin keskimäärin Yhdysvalloissa, mutta tämä ero on ollut jo ennen laillistamista. Yhdessätoista laillistaneessa osavaltiossa kannabista käyttävien määrä on ollut keskimäärin 15% ja kansallinen keskiarvo 11,6%. Illinois muodostaa poikkeuksen 11,4%:lla.
Alaikäisten kannabiksen käyttö on yleisesti vähentynyt eivätkä laillistaneet osavaltiot muodosta tässä poikkeusta. Tutkimusten mukaan kannabiskaupan laillistamisella ei ole ollut havaittavaa vaikutusta kannabiksen käyttöön nuorten keskuudessa.
Kannabiksen käytön lisääntyminen ennen laillistamista antaa kulttuurisen selityksen laillistamisaallolle: kannabiksen käytön lisääntymisen myötä siihen liittyvien käsitysten muuttuminen ja leiman hälveneminen hälventää kansalaisten ja lainlaatijoiden vastustuksen laillistamista kohtaan. Eli kannabiksen käytön yleistyminen ei ole laillistamisen seuraus vaan syy siihen.
Laskeeko laillistaminen hintatasoa lisäten sitä kautta käyttöä?
Kannabiskauppa on monimuotoista, koska on olemassa satoja erilaisia lajikkeita. Laittoman kaupan olosuhteissa kuluttajien on vaikeaa erottaa näitä toisistaan, ja he maksavat silloin saman hinnan keskinkertaisesta ja laadukkaasta kannabiksesta. Coloradossa, Washingtonin osavaltiossa ja Kaliforniassa hintaerot kasvoivat laillistamisen jälkeen, mikä osoittaa sen, että kuluttajien on laillisissa olosuhteissa helpompaa erottaa erilaatuiset lajikkeet. Tutkimusten mukaan kannabiksen hintataso ei ole laskenut merkittävästi laillistamisen jälkeen, ja kannabiksen käyttö ei yleistynyt halvempien kannabiksen hintojen takia.
Lisääkö tai vähentääkö kannabiksen laillistaminen muiden huumeiden ja päihteiden käyttöä?
Laillistamisen vastustajat väittävät kannabiksen laillistamisen johtavan muiden huumeiden, kuten kokaiinin, käytön lisääntymiseen. Tutkimustietojen mukaan kannabiksen laillistamisen ja kokaiinin käytön välillä ei ole selvää suhdetta. Oregonissa kokaiinin käyttö kasvoi kannabiksen laillistamisen jälkeen, mutta Massachusettsissa laski. Muissa laillistaneissa osavaltioissa kokaiinin käytön tasot ovat samalla tasolla kuin valtakunnallisesti.
Laillistamisen kannattajat väittävät, että kannabiksen laillistaminen on saanut osan ihmisistä vaihtamaan alkoholin käyttö kannabiksella, mikä on turvallisempi päihde. Tutkimustietojen mukaan näilläkään ei ole suoraa suhdetta. Alkoholin käyttö nousi yli valtakunnallisen keskiarvon Washingtonin osavaltiossa, Massachusettsissa, Kaliforniassa ja Oregonissa mutta laski Coloradossa, Mainessa, Alaskassa ja Nevadassa.
Terveys ja itsemurhat
Aikajaksolla 1999 – 2018, mikä kattaa ajan ennen ja jälkeen kannabiksen laillistamisen, ei voi nähdä mitään yhteyttä kannabiksen laillistamisen ja itsemurhamäärien kehityksen välillä. Joidenkin tutkimustulosten mukaan kannabiksen lääkekäytön ja alhaisempien itsemurhalukujen välillä on yhteys, mutta tällaista yhteyttä ei näy tämän raportin aineistossa ehkä sen takia, että osavaltiot ovat laillistaneet lääkekäytön ennen kannabiskaupan ja aikuiskäytön laillistamista.
Kannabiksen lääkekäytön ja alhaisempien itsemurhalukujen välinen yhteys voi johtua osittain siitä, että kannabiksen lääkekäytöllä voidaan korvata paljon haitallisempia kipu- ja opioidilääkkeitä. Yhden tutkimuksen mukaan itsemurhat ja lääkemyrkytykset lisäsivät keski-ikäisen valkoisen väestönosan kuolleisuutta vuosina 1999 – 2013 Yhdysvalloissa. Muissa tutkimuksissa on löydetty opioidien ja kipulääkkeiden yliannosten sekä viime aikojen itseaiheutettujen kuolemantapausten ja itsemurhien välillä. Täten kipulääkkeenä haitaton kannabis voi laskea yliannoskuolemien ja itsemurhien määrää.
Rikollisuus
Kannabiksen laillistaminen helpottaa huumeiden kriminaalivalvontaa vapauttaen talous- ja henkilöstöresursseja vakavamman rikollisuuden tutkintaan. Kannabiksen laillistamisen kannattajat kiistävät myös sen väitteen, että kannabiksen käyttö lisäisi neurologisia taipumuksia rikollisuuteen ja aggressioon.
Yleisesti kannabiksen laillistaminen ei ole lisännyt eikä vähentänyt väkivaltarikollisuutta. Mainessa ja Nevadassa väkivaltarikollisuus laski laillistamisen jälkeen, mutta Alaskassa ja Massachusettsissa lisääntyi.
Liikenneturvallisuus
Useimmissa osavaltioissa liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrässä ei tapahtunut mitään muutoksia laillistamisen jälkeen. Oregonissa kuolemaanjohtaneet liikenneonnettomuudet alkoivat lisääntyä ennen laillistamista ja tämä kehitys on jatkunut. Liittovaltion liikenneturvallisuushallinto seuraa myös liikenneonnettomuuksia, joihin liittyy alkoholin ja kannabiksen käyttöä. Tässä raportissa keskitytään liikenneonnettomuuksien kuolemantapauksiin kokonaisuutena, koska alkoholin vaikutuksena alaisena ajaminen voi korvautua kannabiksen vaikutuksen alaisena ajamisella. Yleisen turvallisuuden kannalta kokonaisvaikutus ratkaisee; varsinainen huoli ei ole siinä, että kannabiksen käyttöön liittyvät liikenneonnettomuudet lisääntyvät, vaan siinä, että korvaako tämä lisääntyminen alkoholin käytön aiheuttamat liikenneonnettomuudet. Lisäksi kannabiksen laillistamisen jälkeen poliisi saattaa testata kannabiksen käyttöä tehokkaammin kuin aikaisemmin, minkä takia ainekeskeisiä tutkimusaineistoja ei voi vertailla keskenään.
Talous ja väestönkehitys
Kannabiksen laillistaminen ei todennäköisesti vaikuta paljoakaan osavaltioiden talouden ja väestönkehitykseen, koska kannabiskauppa on vain pieni osa kokonaistaloudesta. Kannabiksen laillistamisen mahdollisesti aiheuttamien vaikutuksien arvioimiseksi on kuitenkin hyvä tarkastella sen luomia taloudellisia mahdollisuuksia.
Useissa osavaltioissa kannabiksen laillistamisen puolestapuhujat arvioivat laillistamisen tuovan osavaltioon pääasiassa nuorta väestöä nauttimaan vapaamielisemmistä kannabislaeista. Uutisissa raportoitiin asuntojen hintojen noususta Coloradossa (varsinkin Denverin ympäristössä). Yhden analyytikon mukaan kannabis antoi potkua Denverin työpaikkojen kehitykseen ja nosti vuokratasoa. Laillistaneiden osavaltioiden tärkeimpien kaupunkien kehityksen analysointi asettaa nämä väitteet kyseenalaisiksi. Vaikka joitakin ihmisiä on muuttanut osavaltiosta toiseen helpomman kannabiksen saatavuuden takia, on väestönkasvu ollut pientä eikä tällä ole havaittavaa vaikutusta asumisen hintatasoon eikä kokonaistalouden kehitykseen.
Laillistamisen puolustajat väittävät, että laillistaminen lisää taloudellista aktiviteettia luomalla työpaikkoja kannabissektorille, johon kuuluu “kannabisturismi” sekä muuta taloutta tukevaa toimintaa, mikä lisää talouden tuottavuutta. Osavaltioiden työllisyyttä suhteessa väestöpohjaan vertailtaessa valtakunnalliseen keskiarvoon ei kannabiksen laillistaneissa osavaltioissa koettu havaittavaa muutosta työllisyydessä laillistamisen jälkeen.
Massachusettsissa ja Nevadassa työllisyys koheni, Vermontissa, Alaskassa, Illinoisissa ja Mainessa supistui ja Coloradossa, Washingtonin osavaltiossa, Michiganissa ja Kaliforniassa kehitys seurasi valtakunnallista keskiarvoa. Kannabiksen tuotanto ja kauppa työllistävät tuhansia ihmisiä, mutta laillistamisen jälkeinen työllisyyden kehitys on kuitenkin vaatimatonta verrattuna kunkin osavaltion kokonaistyövoimaan.
Osavaltioiden ja valtakunnallisen bruttokansantuotteen kasvun vertailu osoittaa, että joissakin osavaltioissa (Coloradossa, Oregonissa, Washingtonin osavaltiossa, Nevadassa ja Alaskassa) se koheni hieman laillistamisen jälkeen, mutta yleisesti kehitys on ollut tasaista.
Vaikutus osavaltioiden julkistalouteen
Kannabiksen laillistamisella on ollut merkittävä vaikutus osavaltioiden verotulojen lisäämisessä. Colorado, Washingtonin osavaltio, Oregon ja Kalifornia ovat säätäneet merkittävän valmisteveron aikuiskäyttöön tarkoitetulle kannabikselle myyntiveron, paikallisverojen ja lupamaksujen ohella. Coloradossa kannabiksen valmisteverolla kerätään liki 20 miljoonaa dollaria kuussa. Vuonna 2015 osavaltio sai yhteensä 135 miljoonan dollarin verotulot. Nämä luvut ylittävät laillistamista ennen esitetyt arviot vaikkakin verotulojen kasvu tapahtui alussa hyvin hitaasti.
Samanlainen kehitys koettiin Washingtonin osavaltiossa, missä kannabiskaupan tuottamat verotulot olivat noin 70 miljoonaa dollaria ensimmäisenä vuotena eli kaksinkertaiset alkuperäiseen arvioon verrattuna. Oregonissa kannabiksen verotus alkoi tammikuussa 2016 ja kuukauden verotulot ovat olleet 10 miljoonaa dollaria kun alkuperäinen arvio oli 2 – 3 miljoonaa dollaria. Kaliforniassa kannabiksen verotulot ylittävät 50 miljoonaa dollaria kuussa. Nämä verotulot voivat vielä tasoittua yhä uusien osavaltioiden laillistaessa kannabiskaupan. Esimerkiksi Washingtonin osavaltiossa Oregonin rajalla sijainneiden kannabiskauppojen myynti väheni merkittävästi Oregonin avattua kannabiskaupat.
Rikosoikeudellisiin menoihin kannabiksen laillistamisella ei ole ollut vaikutusta. Nevadassa ennen laillistamista kasvaneet menot ovat jatkaneet kasvuaan laillistamisen jälkeen, kun taas Alaskassa menot ovat laskeneet laillistamisen jälkeen.
Johtopäätökset
Rajallinen tietokanta kannabiksen laillistamisen jälkeisestä kehityksestä estää meitä sulkemasta pois sitä, että laillistaminen aiheuttaisi pieniä muutoksia kannabiksen käytössä tai muita vaikutuksia. Kun lisää tietoa tulee saataville, voidaan tätä analyysia laajentamalla käydä rakentavaa keskustelua kannabiskaupan uudistamisesta. Tähän asti kertynyt tietomäärä ei tue laillistamisen vastustajien eikä kannattajien vahvoja väitteitä. Merkittävä poikkeus on verotulojen kasvu, joka on ylittänyt odotukset. Merkittävien haittavaikutusten poissaolo on erityisen merkittävää verrattuna niihin synkkiin ennustuksiin, joita laillistamisen vastustajat ovat esittäneet.
Lailliset kannabismarkkinat vs. laittomat huumemarkkinat
Laillistamisen kannattajat väittävät, että laillistaminen tuo kuluttajan saataville turvallisia tuotteita, vähentää rotusyrjintää hallussapitorikoksen kriminaalivalvonnassa, vähentää kriminaalivalvonnan kuluja ja tuottaa yhteiskunnalle verotuloja. Näiden hyötyjen suuruus riippuu suoraan siitä, miten laillinen valvonta onnistuu syrjäyttämään laittomat kannabismarkkinat.
Tutkimuksen “Illegal drug market responses to state recreational cannabis laws” mukaan kannabiksen aikuiskäytön laillistaminen Yhdysvaltojen osavaltioissa näyttää liittyvän laittomien huumemarkkinoiden muutoksiin ko. osavaltioissa, mihin kuuluu kannabiksen katumyyntihintojen lasku. Laittomien opioidien katumyyntihintojen muutokset osoittavat, että kannabiskaupan laillistaneissa osavaltioissa laittomien huumeiden markkinat eivät ole irrallisia kannabiksen laillisesta valvonnasta.
Laillisen valvonnan menestykseen vaikuttaa suoraan kaksi muuttuvaa tekijää: tuotannon teknologia ja kulutuksen hintajoustavuus.
Kannabiksen kasvatus on suhteellisen helppoa eikä sitä tarvitse jalostaa teollisilla prosesseilla, joten melkein jokainen voi tuottaa sitä. Tämä heikentää hallituksen mahdollisuuksia eliminoida laittomia kannabismarkkinoita ja siten saada laillistamisen tuomat hyödyt.
Kolmas muuttuva tekijä on kannabiksen ja muiden laittomien huumeiden keskinäinen riippuvuus. Kannabiksen kuluttajat ja tuottajat voivat olla myös muiden laittomien huumeiden kuluttajia ja tuottajia. Tätä kautta kannabiksen laillistaminen voi vaikuttaa muiden laittomien huumeiden markkinoihin. Kannabiksen laittomat tuottajat ja jälleenmyyjät tuottavat ja myyvät myös muita huumeita, ja heidän poistumisensa markkinoilta voi vähentää laittomien aineiden tarjontaa ja siten lisätä niiden hintaa. Meksikon huumekartellien tiedetään tuottavan ja myyvän kannabista.
Tässä analyysissa käytettiin laittomien huumeiden ja lääkeaineiden katuhintatietoja, kannabiksen vahvuutta ja laatua ja kriminaalivalvonnan takavarikkotietoja.
Kannabiksen katuhinnat laskivat 9,2% kannabiskaupan laillistaneissa osavaltioissa laillistamisen jälkeen heikkolaatuisen kannabiksen hinnan laskiessa eniten. Hintojen laskuun liittyy valvontaviranomaisten tekemien kannabistakavarikkojen 93 %:n lasku kannabiksen laillistaneissa osavaltioissa.
Laittomien opioidien (heroiini, oxycodone ja hydrocodone) hinnat nousivat ja takavarikot laskivat kannabiksen laillistaneissa osavaltioissa.
Niissä kannabiskaupan laillistaneissa osavaltioissa, joissa on eniten kannabiskauppoja asukasmäärään suhteutettuna ja alhaisimmat myyntilupamaksut, laittoman kannabiksen hinta laski kaikista eniten. Keskeinen poliittinen viesti on se, että ankarien valvontatoimenpiteiden säätäminen laillisille kannabismarkkinoille on tehottomin tapa karsia laittomia kannabismarkkinoita eli liian tiukka laillinen valvonta on tehotonta politiikkaa laittomien markkinoiden eliminoimisessa.
Toiseksi kannabismarkkinoiden laillistamisella ja laittomien opioidien hintatasolla ja puhtaudella on yhteys. Opioidien vahvuuden kasvu ja siihen suhteutettu hintojen nousu osoittaa, ettei vahvuus selitä yksinään hintojen nousua. Kutistuvat laittomat kannabismarkkinat aiheuttavat tuottajahintojen nousua, ja siten opioidien hinnat nousevat, jos laittomassa tuotannossa ja jakelussa on tuotannon mittakaavan tuomaa etua. Tässä tarkastelumallissa kannabiksen laittomat tuottajat ja jakelijat ovat myös muiden laittomien huumeiden tuottajia ja jakelijoita, ja heidän poistumisensa markkinoilta vähentää muiden huumeiden tarjontaa ja nostaa täten niiden hintatasoa.
Meksikolaiset huumeiden salakuljetusorganisaatiot tuottavat ja jakelevat kannabista muiden huumeiden ohella. On myös mahdollista, että laittomilla markkinoilla riski kasvaa lainvalvonnan painopisteen siirtyessä kannabiksesta muihin huumeisiin, mikä vaikuttaa hintatasoon. Lopuksi joidenkin toimijoiden poistuminen markkinoilta muuttaa laittomilla markkinoilla toimivien tuottajien kokoonpanoa.
USA:n huumepoliisin, DEA, julkistamien tietojen mukaan kannabistakavarikot ovat supistuneet yli 80% vuoden 2013 jälkeen. Laillistaminen on vienyt Yhdysvaltojen kannabismarkkinoita Meksikon kartelleilta. Meksiko on edelleen tärkein ulkomailta Yhdysvaltoihin tuodun kannabiksen lähde, mutta kannabismarkkinoilla kotimaassa tuotettu kannabis on korvannut meksikolaisen marihuanan. Vuonna 2013 Meksikon rajalla takavarikoitiin liki 1,3 miljoonaa kiloa kannabista, ja vuonna 2019 enää 249000 kiloa, mikä merkitsee 81%:n laskua. Vähäisempiä määriä kannabista salakuljetetaan Kanadasta ja Karibian alueen maista.
Vuonna 2020 laittoman kannabiskaupan kooksi Yhdysvalloissa arvioitiin yli 100 miljardia dollaria, ja laillisen kannabiskaupan arvioitiin nousseen 17,5 miljardiin dollariin. Vuonna 2026 laillisen kannabiskaupan arvioidaan nousevan yli 40 miljardiin dollariin.
Laillistaminen ja ilmastonmuutos
Kannabiskaupan laillistaminen on lisännyt sen kaupallista tuotantoa Yhdysvalloissa, mutta tämän ympäristövaikutusta ei ole vielä arvioitu. Laillista kannabista tuotetaan paljolti sisätiloissa laadunvalvonnan ja turvallisuuden takia. Nature Sustainability-lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa “The greenhouse gas emissions of indoor cannabis production in the United States” analysoitiin kannabiksen sisäkasvatuksen vaatimia energia- ja muita materiaalipanoksia ja määrällistettiin ne vastaaviksi kasvihuonekaasupäästöiksi.
Nämä päästöt vastasivat 2283 – 5184 kiloa hiilidioksidipäästöjä tuotettua kannabiskiloa kohti vaihdellen alueittain. Päästöt syntyvät kasvatustilojen olosuhteiden säätelemisessä tarvittavien sähkön tuotannosta ja maakaasun kulutuksesta, kasvilamppujen sähkönkulutuksesta sekä hiilidioksidin tuotannosta kasvien kasvun kiihdyttämiseksi.
Kannabiksen kasvatus voisi olla kestävän kehityksen periaatteiden mukaista vihreää yrittäjyyttä, mutta Yhdysvaltojen liittovaltion kannabiksen kieltolaki pakottaa osavaltiot harjoittamaan paranoidisen tarkkaa valvontaa ja estää osavaltioiden välisen kannabiskaupan. Kannabis täytyy enimmäkseen kasvattaa umpinaisissa varastorakennuksissa, valaista keinovalolla ja ylläpitää suotuisat kasvatusolosuhteet tehokkailla ilmastointilaitteistoilla, mihin tarvittava sähköenergia tuotetaan mm. Coloradossa hiilivoimalaitoksilla.
Markkinatutkimuksen mukaan 60 %:a Yhdysvaltojen kannabiksen kasvattajista käyttää teollisuuskiinteistöjä 44 %:n kasvattaessa pelkästään sellaisissa.
Coloradon kannabismarkkinat ovat USA:n suurimpia myynnin ollessa yli miljardia dollaria vuonna 2020. Luonnonolosuhteiden kannalta osavaltio on huono valinta kannabiksen kasvatukseen, minkä takia sen kannabisteollisuudella on yksi USA:n likaisimmista hiilijalanjäljistä. Kannabiksen kasvattajat tuottavat 1,7 % osavaltion kokonaishiilijalanjäljestä, mikä on enemmän kuin hiiliteollisuus.
Kannabiksen laillistamissuunnitelmissa tulee ottaa huomioon muutoksen vaikutukset ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tämän uuden teollisuuden valvojien tulee asettaa ilmastonmuutos keskiöön valvontasäädöksissä sisäkasvatuksen tehostamiseksi. Osavaltioiden tulee vaatia LED-valot, kasvatustilojen eristämistä ja tehokkaita ilmanvaihtojärjestelmiä. Vielä tehokkaampaa olisi siirtää kannabiksen kasvatus ulkotiloihin ja kasvihuoneisiin.
“Kannabiskaupan laillistavien osavaltioiden kannattaa edistää kasvihuone- ja ulkokasvatusta, ja kasvihuonekaasupäästöjä voidaan leikata merkittävästi välttämällä kannabiksen sisäkasvatusta kokonaan”, tutkimuksen tekijät kirjoittavat artikkelissaan.
Oregonissa kannabista orgaanisesti tuottavan SoFresh Farms yrityksen johtaja Fred Gunnerson on ollut alalla yli 30 vuotta, ja hän syyttää liittovaltion kieltolakia ylipäänsä kannabiksen sisäkasvatuksen synnystä ja kehityksestä:
“Ennen meitä uhkasi 25 vuoden vankeusrangaistus oman lääkkeen kasvattamisesta ja sen vuoksi kaikki täytyi tehdä salaa piilossa.”
Laillistaminen 2021 tai 2022
Kolme tuoretta mielipidemittausta kertoo jopa yli 90 %:n Yhdysvaltojen kansalaisista kannattavan jonkin asteista kannabiksen laillistamista. Vain 8 % – 25 % tällä hetkellä vastustaa sitä.
Digital Third Coastin mielipidemittauksen mukaan 92 % amerikkalaisista kannattaa osittaista tai täyslaillistamista. Tämä on yhdenmukainen Pew Research Centerin huhtikuussa julkaiseman tuloksen kanssa, jonka mukaan 8 % vastusti kannabiksen lääke- tai aikuiskäytön laillistamista.
Digital Third Coastin tutkimuksessa laillistamisen kannattajat perustelivat kantaansa sillä, että valinta käyttää kannabista “kuuluu vapauden piiriin tai on henkilökohtainen valinta”. Vastanneista 81 % piti suuntauksen kohti laajempaa laillistamista olevan hyväksi yhteiskunnalle.
American Civil Liberties Unionin, ACLU, ja Drug Policy Alliancen, DPA, mielipidemittauksen mukaan peräti 83 % amerikkalaisista pitää huumesotaa epäonnistuneena politiikkana ja vain 12 % pitää sitä menestyksenä. 66 % kannattaa kaikkien laittomien huumeiden hallussapidon dekriminalisointia, 64 % kannattaa pakollisten minimirangaistusten poistamista huumerikoksilta ja 61 % huumerikoksista saatujen vankeustuomioiden muuntamista tai karsimista.
Quinnipiac University poll tutkimuksen mukaan 70 % amerikkalaisista rekisteröityneistä äänestäjistä kannattaa kannabiksen laillistamista. Quinnipiac alkoi kysymään aiheesta vuonna 2012, jolloin 51 % kannatti ja 44 % vastusti. Nyt vastustajia on enää 25 %.
Leafly.comin vuoden 2021 raportin mukaan kannabisteollisuuden työllisyys kasvoi vuonna 2020 32 % työllistäen 321 000 ihmistä Yhdysvalloissa. Alalle syntyi vuonna 2020 78 000 uutta työpaikkaa samalla kun muilla tuotannonaloilla työllisyys laski ja talous taantui maailmanlaajuisen pandemian takia.
Kaliforniassa syntyi 23707 uutta työpaikkaa, Floridassa 14891, Michiganissa 9216 ja Illinoisissa 8348. Vuodesta 2017 kannabisteollisuuden täyspäiväiset työpaikat ovat kolminkertaistuneet. Työpaikkojen kehitys korreloi laittomien markkinoiden supistumisen kanssa, mitä Covid-pandemia on kiihdyttänyt, julistettiinhan kannabiskaupat eristyksen aikana välttämättömien peruspalveluiden piiriin Yhdysvalloissa.
Vuodesta 2014 alkaen aina toukokuuhun 2021 saakka kannabiskaupan laillistaneet osavaltiot ovat keränneet yhteensä 7,9 miljardia dollaria verotuloja, minkä päälle kaupungit ja kunnat ovat saaneet satoja tuhansia dollareita paikallisveroina ja lupamaksuina.
Maailmanlaajuinen nettikauppa Amazon ilmoitti kesäkuussa lopettavansa työntekijöidensä kannabiksen käytön testaamisen ja tukevansa liittovaltiotason laillistamista.
Connecticutin osavaltion senaatti hyväksyi kannabiskaupan laillistavan lain torstaina 17.6., ja kuvernööri Ned Lemont allekirjoitti lain tehden siitä 19:nnen laillistaneen osavaltion. Rhode Islandin senaatti hyväksyi kannabiksen laillistamisen 22.6. äänin 29 – 9, ja lakialoitteen käsittely jatkuu osavaltion kongressissa. Louisianan kuvernööri allekirjoitti kannabiksen alle 14 gramman hallussapidon dekriminalisoivan lain 15.6., ja hänen työpöydällään on allekirjoitusta odottamassa lääkekäyttöä laajentava lakialoite, joka sallii potilaiden käyttää poltettavaa kannabista.
Yhdysvaltojen pääkaupungin Washington D.C:n asukkaat hyväksyivät kansanäänestyksessä kannabiskaupan laillistavan lain vuonna 2014, mutta D.C. ei ole itsenäinen osavaltio ja liittovaltio on tähän asti estänyt lain täytäntöönpanon. Liittovaltion kongressin House Appropriations Committee poisti laillistamisen täytäntöönpanon kieltäneen varauksen D.C:n uudesta budjettiesityksestä. Osavaltioaseman vahvistaminen Bidenin hallintokaudella tekisi kannabiksesta täysin laillisen D.C:ssä.
New Mexicossa laillistaminen astuu voimaan 29.6., ja Connecticutissa sekä Virginiassa 1.7. South Dakotassa viihdekäytön laillistamisen piti astua myös voimaan 1.7., mutta aloitteen oikeuskäsittely on edelleen kesken. South Dakotassa kansalaisten hyväksymä lääkekäytön salliva laki astuu voimaan myös 1.7. mutta sen käytännön toteuttaminen kestänee vielä kuukausia. Alabama laillisti kannabiksen rajoitetun lääkekäytön kuvernööri Kay Iveyn allekirjoitettua laki 17.5.
New Yorkissa ja New Jerseyssä asukkaiden hyväksymät laillistamiset astuivat voimaan keväällä, mutta laillinen kauppa alkanee vasta ensi vuonna.
Yhdysvalloissa kannabiksen laillistaminen on saavuttanut tänä kesänä muutosmomentin: yhteensä jo 44% kansalaisista asuu sellaisessa osavaltiossa, jossa kannabis on laillista tai paraikaa laillistumassa.
USA:n korkeimman oikeuden tuomari Clarence Thomas julkaisi 28.6. kannanottonsa, jossa hän tuomitsee liittovaltion nykyisen kannabispolitiikan epäjohdonmukaisena ja siten järjettömänä. Tuomari Thomasin mielestä korkeimman oikeuden vuonna 2005 antama päätös pitää kannabiksen kieltolaki voimassa ei ole enää ajanmukainen. Kannabiskauppa on tällä hetkellä laillista 33:ssa lääkekäytön laillistaneessa osavaltiossa ja 19:ssä kannabiskaupan laillistaneessa osavaltiossa, mutta lailliset kannabisyritykset eivät pysty vähentämään verotuksessaan liiketoiminnasta syntyneitä kuluja kuten muut lailliset yritykset.
Kannabiksen liittovaltiotasoinen laillistamisaloite, Marijuana Opportunity, Reinvestment and Expungement (More) Act, tuli uudelleen muokattuna kongressin käsittelyyn 28.5. New Yorkin osavaltion edustajan Jerrold Nadlerin esittelemänä. Lakialoite hyväksyttiin kongressin alahuoneessa joulukuussa 2020, mutta se ei edennyt senaatin käsittelyssä. Vallanvaihdos kongressissa on antanut aloitteelle uuden mahdollisuuden. Nixon julisti huumesodan 18. kesäkuuta vuonna 1971 eli 50 vuotta sitten, joten muutoksella on jo korkea aika.
Lähde: Angela Dills, Sietse Goffard, Jeffrey Miron, Erin Partin: The Effect of State Marijuana Legalizations: 2021 Update. CATO-instituutti 2021. Angélica Meinhofer, Adrian Rubli: Illegal drug market responses to state recreational cannabis laws. Addiction 2021. DEA: 2020 National Drug Threat Assessment. 2.3.2021. Hailey M. Summers, Evan Sproul, Jason C. Quinn: The greenhouse gas emissions of indoor cannabis production in the United States. Nature Sustainability 8.4.2021. Forbes 3.3.2021, Drug Policy Alliance: Marijuana Opportunity Reinvestment & Expungement (MORE) Act Reintroduced in the House. 28.5.2021. MORE Act 2021.
Toimittajat ja asiantuntijat keskustelevat enää siitä, laillistetaanko kannabis liittovaltiotasolla 2021 vai 2022
Kannabiskaupan laillistamiseen tulee liittää yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ohjelmat, jotta huumesodasta eniten kärsineet vähemmistöryhmät pääsevät nauttimaan laillistamisen tuomista mahdollisuuksista.
