Suomessa Vihreän puolueen 12.9. hyväksymä kannabiksen laillistamisaloite ”Historian oikealla puolella” käynnisti kiivaan julkisen väittelyn nykyisen huumepolitiikan onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Keskustelussa on noussut esille muiden maiden esimerkit ja mm. WHO:n arviot kannabiksen haitoista, suositukset dekriminalisoida käyttö ja harkita vaihtoehtoja rankaisevalle huumepolitiikalle, huumesodalle.
Kannabiksen laillistamisen ja huumepolitiikan kokonaisvaltaisen uudistuksen kannatus on kasvanut merkittävästi vuonna 2016 järjestetyn YK:n huumepoliittisen erityisyleiskokouksen, UNGASS 2016, jälkeen. Tuossa kokouksessa YK:n huumevalvonnan rituaalinomainen yksimielisyys repesi ja huumepolitiikkaansa lieventävät valtiot haastoivat avoimesti kriminaalivalvonnan kannattajat.
Eri maissa ja osavaltioissa toteutetut mallit osoittavat, kuinka erilaisia vaihtoehtoja kieltolaille on olemassa. Kannabiksen laillistamisella voidaan edistää yhteiskunnan terveyttä, tasavertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta ohjaamalla verotuloja näitä edistäviin hankkeisiin. Kannabismarkkinat voidaan myös antaa suuryritysten voitontavoittelun välineeksi, jolloin päädytään samanlaisiin ongelmiin kuin huumesodassa.
YK:n huumetoimisto: huumesota on katastrofi
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres, ihmisoikeustarkkailijat, YK:n toimistot ja ohjelmat, WHO ja jopa INCB ovat tuoneet julki kantansa ihmisten rankaisemisen lopettamiseksi. Tämä kanta leikkaa läpi YK:n järjestelmän, mikä nousi esille vuonna 2019, jolloin YK:n toiminnan koordinointityöryhmä julkaisi yhteenvedon YK:n järjestelmän saamista kokemuksista huumeongelmasta.
YK:n huumetoimiston, UNODC, oikeuslaitoksen ja vankilalaitoksen uudistamishanke julkisti 9.9. dokumenttielokuvaprojektin Rethink Incarceration. UNODC isännöi tätä projektia korostaakseen ihmisten vangitsemisen vaihtoehtojen tärkeyttä ja kiireellisyyttä sekä tarjotakseen jäsenvaltioille apua uudistusten toteuttamiseksi.
Dokumenttielokuvan Incarceration Nations yksi episodi on Smart on Drugs, Not War on Drugs, jossa esitetään huumesodan selväsanainen kritiikki:
“The global war on drugs is a colossal failure, incarcerating millions and decimating targeted communities.”
Dokumentissa näytetään eri maissa toteutettuja kokeiluja, jotka havainnollistavat sitä, miltä maailma näyttäisi, jos käsittelisimme huumeongelmaa järkevästi huumesodan sijaan.
EU: ihmisoikeudet keskiöön ja vaihtoehtoja rankaisemiselle
Vuonna 2020 alkanut maailmanlaajuinen pandemia osoitti, että valtiot ovat kykenemättömiä turvaamaan vankilaan tuomittujen ihmisten terveyden ja hengen asettaen jälleen kerran kyseenalaiseksi vankilarangaistukseen perustuvan huumepolitiikan perusteet. Tämä on ollut yksi merkittävä tekijä siihen, että EU:n uusi huumepoliittinen toimintasuunnitelma vuosille 2021 – 2025 painottaa ihmisoikeuksia ja vaihtoehtoja rankaisemiselle.
EU:n neuvosto hyväksyi viime vuoden joulukuussa uuden huumepoliittisen toimintasuunnitelman vuosille 2021 – 2025. Siinä todetaan aivan alussa, että tällä strategialla sitoudutaan sellaiseen lähestymistapaan, joka perustuu tutkimusnäyttöön, tasapainoon kysynnän ja tarjonnan vähentämisessä ja pitää ihmisoikeudet tämän politiikan ytimenä.
Neuvosto painottaa toimintasuunnitelman uudessa osassa uusien vaihtoehtojen tarjoamista rankaisemiselle.
YK:n huumekomission, CND, kokouksessa 13.4.2021 Peter Mihok (European Commission) selitti uutta toimintasuunnitelmaa, että EU:ssa korostetaan yhä enemmän rankaisemisen vaihtoehtoja vähäisistä rikoksista.
Italia sallii neljän kannabiskasvin kasvatuksen omaan käyttöön
Italian korkein oikeus antoi vuoden 2019 lopussa päätöksen, jonka mukaan kannabiksen kotikasvatus on laillista, mikä käynnisti laajan keskustelun kannabiskaupan laillistamisesta.
Tämä päätös ei jäänyt tyhjäksi, ja syyskuussa Italian parlamentin alahuoneen asettama komitea hyväksyi neljän kannabiskasvin kasvatuksen kotitaloudessa omaan käyttöön. Komitea korotti salakuljetuksesta ja laittomasta myynnistä langetettavan enimmäisrangaistuksen kuudesta kymmeneen vuoteen.
Italia on Euroopan toiseksi suurin lääkinnällisen kannabiksen markkina, yli 20 000 potilasta käyttää kannabista lääkkeenä laillisesti ja sitä jakelee noin 600 apteekkia. Kannabista käyttävien potilaiden määrä on kasvanut 30% vuodessa eikä Covid-19 pandemia ole hidastanut kasvua. Ongelmana on lääkkeellisen kannabiksen saatavuus.
Italian kymmenet erilaiset kannabisyhdistykset, -kaupat ja päihdealan järjestöt ovat järjestäytyneet kannabiksen laillistamista ajavan kansanäänestysaloitteen taakse. Mm. italialaisen mafian toiminnasta ja kansainvälisestä huumekaupasta kirjoja julkaissut kirjailija Roberto Saviano on mukana kampanjassa. Aloite sai kerättyä vaadittavat 500 000 nimeä viikossa 18.9 mennessä ja aikaa on vielä syyskuun loppuun saakka, mikä takaa sen, että Italiassa järjestetään vuonna 2022 kansanäänestys kannabiksen laillisesta asemasta.
Ranskan parlamentin komitea: kannabis lailliseksi
Ranskan parlamentin asettaman komitean kolmeosainen raportti kannabiksesta julkaistiin heinäkuussa. Sen ns. viihdekäyttöä käsittelevä raportti ehdottaa kannabiksen valvotun saatavuuden toteuttamista sekä kattavaa kansallista keskustelua niistä keskeisistä kysymyksistä, kuinka toteuttaa kannabiskaupan yhteiskunnallinen valvonta ja suojella nuorisoa.
Ranska aloitti keväällä kaksivuotisen kokeilun, jossa 3000 potilasta ympäri Ranskaa tulevat saamaan lääkinnällistä kannabista ja heidän terveydentilaansa tullaan tarkkailemaan valtion toimesta. Ensimmäiset kannabisreseptit myönnettiin saman tien Etelä-Ranskassa Clermont-Ferrandin yliopistollisessa sairaalassa.
Saksassa laillistamisesta parlamenttivaalikysymys
Saksan parlamentissa äänestettiin kannabiksen laillistamisesta viimeksi vuoden 2020 lopussa ja tänä syksynä asiasta on tullut vaalikysymys. Neljä kuudesta parlamenttipuolueesta kannattaa kannabiksen laillistamista ja ne ovat yhtä mieltä siitä, että nykyinen huumesotapolitiikka on epäonnistunut. Toistaiseksi vain Vihreällä puolueella on valmis laillistamissuunnitelma, joka kuitenkin hävisi äänestyksessä viime vuoden lokakuussa. Vaalit pidetään 26.9.
Saksan liittovaltion konservatiivista CSU:ta edustava huumekomissaari Daniela Ludwig kertoi elokuussa Der Spiegel lehden haastattelussa kannattavansa kannabiksen käytön ja hallussapidon dekriminalisointia alle kuuden gramman määristä. Hänen ehdotusta pidetään jonkinlaisena kompromissiyrityksenä neljän puolueen politikoidessa oikeasta laillistamismallista ja konservatiivien vastustaessa sitä.
Malta ja Luxemburg uudistavat kannabispolitiikkansa
Luxemburgin hallitus ilmoitti vuonna 2018 aikovansa laillistaa kannabiskaupan ensimmäisenä valtiona Euroopassa. Sitten Covid-19 pandemia sekoitti kuviot, ja kuluvan vuoden kesäkuussa terveysministeri Paulette Lenert ilmoitti, että lakialoite etenee sovitunkaltaisesti. Alunperin laillistamisen ajateltiin toteutuvan vuoden 2021 loppupuolella mutta tätä siirretään vuodella eli ensi vuoden loppuun. Alkuperäisen suunnitelman mukaan vain Luxemburgin kansalaiset saavat laillisesti ostaa kannabista.
Maltan suunnittelema kannabislainsäädännön uudistus voi alkaa lokakuussa parlamentin aloittaessa toimintansa uudistuksesta vastaavan ministerin Owen Bonnicin mukaan. Bonnici kertoi neuvotelleensa asianomistajien kanssa heinäkuussa, ja hänen lakialoitteensa pitäisi olla valmis istuntokauteen mennessä. Kannabisaktivistien tietojen mukaan laki tulisi sallimaan enintään seitsemän gramman hallussapidon ja neljän kasvin kotikasvatuksen omaan käyttöön.
Zurichin kaupunki aloittaa kannabiskokeilun
Zurichin kaupunki ilmoitti 14.9 aloittavansa syksyllä 2022 kolme ja puoli vuotta kestävän kannabiskokeilun. Tämän kokeilun tekee mahdolliseksi Sveitsin parlamentin viime vuonna hyväksymä laki, joka sallii kaupunkien toteuttaa tieteellisiä tutkimuksia viihdekäyttöön tarkoitetun kannabiskaupan vaikutuksista.
‘Züri Can – Cannabis with Responsibility’ nimisessä tutkimuksessa paikalliset kannabiksen tuottajat saavat liittovaltiolta tuotantoluvat, ja erilaisia THC/CBD koostumuksia sisältäviä kannabistuotteita tulee myyntiin apteekkien ja kannabisklubien kautta. Kokeilua valvoo Zurichin yliopiston psykiatrinen sairaala.
Etelä-Afrikka: laillistamissuunnitelma on valmis
Etelä-Afrikan hallitus laati vuonna 2018 lain Cannabis for Private Purposes Bill, joka laillistaa kannabiksen kasvatuksen henkilökohtaiseen käyttöön mutta jatkaa edelleen myynnin kriminalisointia. Tämä perustuu korkeimman oikeuden aikaisemmin antamaan päätökseen, jonka mukaan henkilökohtaisen käytön kriminalisointi on perustuslain vastaista.
Lakia on kritisoitu liiallisesta ankaruudesta ja sen käytäntöön soveltaminen on ollut hidasta ja ristiriitaista. Julkisen keskustelun jälkeen Department of Agriculture, Land Reform and Rural Development eli suomalaisittain maa- ja metsätalousministeriö antoi elokuun 25. päivä oikeusministeriölle suunnitelmansa kannabistalouden kehittämiseksi turvalliseksi, syrjimättömäksi ja tuottavaksi teollisuudenalaksi.
Suunnitelma on hyvin kattava, mutta sitä myös arvostellaan siitä, ettei siinä oteta tarpeeksi huomioon kieltolain takia kärsineiden kansanosien hyvittämistä eikä siinä oteta lainkaan huomioon niitä tuhansia paikallisia pienviljelijöitä, jotka tällä hetkellä muodostavat laittomien kannabismarkkinoiden selkärangan. Lisäksi suunnitelmassa nähdään liian paljon muista maista lainattuja kohtia sen sijaan, että suunnitelmaa olisi tehty nojautuen Etelä-Afrikan omiin vahvuuksiin.
Uruguay kehittää kannabispolitiikkaansa
Uruguay on hyvä esimerkki siitä, miten laillisia kannabismarkkinoita kehitetään kokemusten karttuessa.
Kannabismarkkinoita hallinnoiva Institute for the Regulation and Control of Cannabis, IRCCA, ilmoitti tuovansa ensi vuonna apteekkeihin uuden lajikkeen, joka sisältää 10% THC:tä. Aiemmin apteekeissa myydyissä lajikkeissa THC:n osuus oli 1% ja 2%. Kannabisklubien kasvattamissa lajikkeissa THC:n pitoisuus voi nousta jopa 20%:iin.
Uruguay aikoo myös sallia turistien ostaa laillisilta markkinoilta kannabista. Laki aiotaan saada valmiiksi jo tänä vuonna. Tarkoituksena ei ole luoda kannabisturismia vaan ohjata turisteja pois laittomilta markkinoilta turismista vastaavan ministeri Remo Monzeglion mukaan. Miljoonat argentiinalaiset ja brasilialaiset matkustavat kesäkaudella Uruguyan rannikolle.
42 000 kannabiksen käyttäjää on rekisteröitynyt apteekkien asiakkaiksi, mutta he eivät ole paljoa ostaneet kaupan olevia lajikkeita. Tällä päätöksellä aiotaan saada heidät takaisin laittomilta markkinoilta tai laillisten lähteiden ääreltä eli kannabisklubeista ja kaverin kasvattaman tai itsekasvatetun kannabiksen parista.
Nora Volkow: alaikäisten kannabiksen käyttö ei ole noussut
USA:n korkein huumetutkija, kansallisen huumeriippuvuuden tutkimusinstituutin, NIDA, johtaja Nora Volkow kertoi elokuussa antamassaan haastattelussa, että kannabiskaupan laillistaminen ei ole lisännyt alaikäisten kannabiksen käyttöä.
”Kieltopolitiikan keskeiset opit ovat usko siihen, että kannabiksen laillistaminen lisäisi käyttöä ja pelko siitä, että se merkitsisi enemmän päihtyneitä autonkuljettajia, enemmän nuoria kannabisriippuvaisia, enemmän rikoksia ja enemmän huumeita, lisää huumeista aiheutuvia vammoja ja kuolemantapauksia. Päinvastainen on kuitenkin totta, kuten käytännössä jokainen aiheeseen liittyvä tutkimus osoittaa.”
”Osavaltioita vertaillessa voidaan huomata, että kannabiksen käytön haitalliset vaikutukset ovat paljon pahempia joissakin osavaltioissa, mutta ne osavaltiot, jotka ovat laillistaneet sen, ovat saaneet parempia tuloksia kuin muut.”
Tämä on tärkeä lausunto, koska Nora Volkow on ollut hyvin kärkevä laillistamisen arvostelija. Hän johtaa hyvin rahakasta liittovaltion tutkimuslaitosta, joka rahoittaa arvioiden mukaan jopa 90% kaikesta huumetutkimuksesta ja on perinteisesti keskittynyt vain huumehaittojen tutkimukseen.
Laillistaminen ei lisää liikenneonnettomuuksia, huumeongelmaa eikä väkivaltarikoksia
Laillistamisen vastustajat ovat väittäneet kannabiksen valvotun jakelun aiheuttavan monenlaisia yhteiskunnallisia ongelmia kuten lisää liikenneonnettomuuksia, väkivaltaa, rikollisuutta ja päihteiden ongelmakäyttöä. Kokemusten kertyessä näihin väitteisiin voidaan antaa vastauksia tieteellisen tutkimusnäytön perusteella.
Albertan ja Ontarion ensiapuasemien liikenneonnettomuuksista kootuista tiedoista tehdyn analyysin mukaan Kanadassa vuonna 2018 toteutettu kannabiksen laillistaminen ei ole lisännyt onnettomuuksien määrää kaikkien ikäluokkien kohdalla eikä erityisesti nuorten kuskien kohdalla.
Yhdysvalloissa kannabiskauppa on laillistettu 18:ssa osavaltiossa ja Washington D.C:ssä. Coloradon ja Washingtonin osavaltioiden kohdalla tutkimusnäyttöä on kertynyt jo kahdeksan vuoden ajalta. Tutkijaryhmä kävi läpi vuosilta 2000 – 2019 useita kansallisia tietokantoja selvittääkseen laillistamisen aiheuttamat muutokset. Tulokseksi saatiin, että laillistaminen lisää aikuisten kannabiksen käyttöä mutta vähentää merkittävästi kannabikseen liittyviä pidätyksiä. Sen sijaan ei löydy näyttöä sille, että laillistaminen lisäisi kovien huumeiden käyttöä, niiden käyttöön liittyviä pidätyksiä, yliannoksia, riippuvuushoitoa ja väkivaltarikollisuutta. Näyttöä löytyy sille, että kannabiksen laillistaminen vähentää opioidikuolleisuutta.
Lailliset markkinat kasvavat osavaltio kerrallaan
Amerikkalaiset käyttävät liki 90 miljardia dollaria vuodessa kannabikseen, mutta vain joka kolmas ostaa sitä pääasiallisesti laillisesta kannabiskaupasta New Frontier Datan kuluttajakyselyn perusteella. Suosituin hankintalähde on ystäväpiiri, 34% vastaajista ilmoitti hankkivansa kannabista ystävän kautta, mikä saattaa tarkoittaa myös laillista tuotetta, joka ostetaan ystävän kautta tai jaetaan keskenään. Laittomalta kauppiaalta kannabista ostaa noin 20% kyselyyn vastanneista. Näiden lisäksi 9% hankkii kannabiksensa lähettipalvelun kautta kotiin kuljetettuna ja 3% kasvattaa kannabiksensa itse.
Laittomien markkinoiden jatkuvuuden syynä on se, että merkittävä osa kannabiksen käyttäjistä asuu osavaltioissa, joissa on laillista käyttää kannabista ainoastaan lääkkeenä. Kyselyn mukaan suurin osa keskiverto- ja suurkuluttajista aikoo siirtyä laillisen kaupan asiakkaaksi heti kun niiden myynti alkaa. Luvut osoittavatkin kehityksen kulkevan laillisen kaupan suuntaan: vuonna 2018 27 %:a kannabiksen käyttäjistä oli ostanut laillisesta kaupasta edes yhden kerran, ja tuoreimman kyselyn mukaan osuus oli noussut jo 41 %:iin.
USA:n laillisen kannabiskaupan arvioidaan nousevan 35 miljardiin dollariin vuonna 2025. Laillistamisen vastustajien argumentti siitä, etteivät laittomat markkinat olekaan hävinneet, perustuu tarkastelun historiattomuuteen. Alkoholin kieltolainkin jälkeen kesti vuosia saada ne markkinat yhteiskunnan valvontaan, ja kannabiksen kieltolaki on kestänyt huomattavasti kauemmin ja on lisäksi kansainvälinen.
Laillistaminen, yksityisen voiton tavoittelu ja oikeudenmukainen valvonta
Alkoholin ja tupakan laillinen valvonta antavat paljon opetuksia siitä, miten päihteiden laillista jakelua ei pidä valvoa. Kaksi huumevalvonnan asiantuntijaa Jonathan P. Caulkins ja Peter Reuter julkaisivat huhtikuussa puheenvuoron “Huumesodan lopettamisen ei tarvitse, eikä pitäisi, sisältää tarjonnan laillistamista voittoa tavoittelevan teollisuuden tarpeisiin.”
Caulkins ja Reuter vetävät historiallisista kokemuksista johtopäätöksen, että käyttäjien ongelmaisen osan takia ei pitäisi sallia enemmistön nauttia päihteiden kiistattomista hyödyistä. Kannabismarkkinoiden laillistaminen on johtanut tarjonnan lisääntymiseen, käytön kasvuun ja hintojen laskuun.
Caulkins ja Reuter ovat aikaisemmin esittäneet, että kohtuullisesti toteutettu tuotannon ja myynnin kieltolaki tuottaa enemmän hyötyä kuin ei-aiottuja haittavaikutuksia. Tämä ehkäisee teollisuuden ja uusien tuotteiden kehityksen. Mutta haasteena on nykyisen kaltainen kriminaalivalvonnan kehitys ihmisiä sortavaksi huumesodaksi, mikä riivaa Yhdysvaltojen huumepolitiikkaa.
Kuinka luodaan yhteiskunnallisesti oikeudenmukainen valvontajärjestelmä?
Jonathan P. Caulkins on mukana myös raportissa Cannabis legalisation and Social Equity, jossa todetaan kannabiksen kieltolain aiheuttavan epäoikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa ja Yhdysvalloissa eritoten mustalle väestön ryhmälle ja alkuperäisasukkaiden yhteisöille.
Kieltolain aiheuttama epäoikeudenmukaisuus on noussut näkyvästi esille kannabiksen aikuiskäyttöön laillistavissa lakihankkeissa. Aiheesta ei ole juurikaan erimielisyyttä, ja ne, jotka toivovat kannabispolitiikalla pystyttävän korjaamaan näitä epäoikeudenmukaisia kieltolain haittavaikutuksia, ovat esittäneet useita erilaisia vaihtoehtoja ongelman korjaamiseksi.
Coloradon osavaltio sai vuosina 2014 – 2019 miljardi dollaria verotuloja kannabiskaupasta, josta yli puolet suunnattiin yhteiskunnallisiin palveluihin, terveydenhoitoon ja ympäristönhoitoon sekä 17% opetukseen.
Washingtonin osavaltio sai vuonna 2019 396 miljoonaa dollaria verotuloja kannabiskaupasta, joista suurin osa ohjattiin terveyspalveluihin siten, että 116,5 miljoonaa dollaria meni yleisiin terveydenhoidon menoihin, 188,3 miljoonaa perusterveydenhoitoon, kaupungeille ja kunnille 15 miljoonaa, opetukseen ja ennaltaehkäisyyn 9,5 miljoonaa, tutkimukseen 0,4 miljoonaa ja muihin kuluihin 49,2 miljoonaa.
Aivan äskettäin kannabiskaupan laillistaneet osavaltiot ovat ohjanneet kannabiskaupan tuottamia verotuloja suoraan oikeudenmukaisuutta edistäviin hankkeisiin. Illinois ja Massachusetts perustivat erityiset oikeudenmukaisuuden rahastot, jotka osavaltion alkurahoituksen jälkeen rahoitetaan kannabisveroilla.
Laillistaminen ja kannabismarkkinoiden yrityskaappaus
Huumepoliittinen ajatushautomo Transform on julkaissut kannabismarkkinoiden laillistamista käsitteleviä oppaita “How to Regulate Cannabis: A Practical Guide”, ja käsittelee oppaan uusimman painoksen osiossa “’Corporate Capture’ and Emerging Cannabis Markets” monien asiantuntijoiden kantamaa huolta ylikansallisten yritysten vaikutusta kannabiksen laillistamisen kehitykseen.
Termillä corporate capture Transform viittaa mm. Kanadan kehitykseen luoden useita ylikansallisia yrityksiä, joiden pörssiarvo liikkuu miljardeissa dollareissa. Nämä taloudellisesti vahvat yritykset ovat valmiita siirtymään kehittyville kannabismarkkinoille sitä mukaa kuin kannabiksen laillistaminen edistyy maailmalla. Lääkinnällisten ja ei-lääkinnällisten kannabismarkkinoiden samankaltaisuus näyttää johtavan siihen, että nämä samat yritykset voivat saumattomasti siirtää toimintaansa muiden maiden lääkekannabismarkkinoille.
Siksi kannabiksen laillistamisen ensimmäiset askeleet tarjoavat tärkeän mahdollisuuden asettaa sellaiset tavoitteet ja rajoitukset, jotka suojelevat markkinoita yrityskaappauksilta. Käytännössä tämä tarkoittaa oikeudenmukaista lupakäytäntöä sekä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden takaavia ohjelmia. Tämän takia esimerkiksi valtiollisen monopolin luominen voi olla tärkeä ensi askel kannabismarkkinoiden luomisessa, kunnes on saatu luotua markkinoita ohjaavat lait ja säädökset.
Laillinen valvonta kestävän kehityksen viitekehyksessä
YK:n huumekomission, CND, 12.4. järjestetyssä kokouksessa käsiteltiin Health Poverty Action kansalaisjärjestön yhdessä International Drug Policy Consortium -ajatushautomon ja Instituto RIA kansalaisjärjestön kanssa kehittämää mallia, Legal Regulation through a Development Lens, jossa tarkastellaan ensiksi, miten laittomien huumemarkkinoiden laillistamisen ja yhteiskunnan valvontaan ottaminen voidaan valjastaa palvelemaan kestävän kehityksen tavoitteita.
Toinen malli havainnollistaa, miten huumemarkkinat kehittyvät, jos kieltolaki korvataan suuryritysten ja rahaeliitin voitontavoittelulla. Tällöin voidaan päätyä samoihin ongelmiin, joita huumesota on aiheuttanut vuosikymmeniä: plantaasit ja kasvatustehtaat korvaavat pienviljelijät, laadunvalvonta korruptoituu ja voitot johdetaan edelleen veroparatiiseihin verottajan ulottumattomiin.
YK:n vuoteen 2030 asettamien kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen on jäljellä enää yhdeksän vuotta. Kieltolain käytännön toteutustapa on merkittävä köyhyyden aiheuttaja ja ylläpitäjä kehittyvissä talouksissa, ja siksi valvottujen markkinoiden luomisessa on paljon kestävää kehitystä tukevia tekijöitä. Kieltolain haittoja voidaan torjua dekriminalisointipolitiikalla, mutta kestävän kehityksen tavoitteita voidaan saavuttaa vain ottamalla kaikki tuotanto- ja tarjontaketjujen vaiheet yhteiskunnan valvontaan.
Hyvä esimerkki nykyisestä tilanteesta on huumekasveja tuottavien maanviljelijäyhteisöjen asema: toisaalta kriminaalivalvontaviranomaiset käyvät satunnaisesti tuhoamassa heidän satonsa ja toisaalta järjestäytynyt rikollisuus maksaa sadosta minimihintaa. Viljelijöillä ei ole muita vaihtoehtoja.
Lähde: Historian oikealla puolella – kannabis lailliseksi ja verolle. Puoluekokousaloite Vihreän liiton puoluekokoukselle 2021. Hyväksytty 12.9.2021.
Rethink Incarceration. UNODC: 9.9.2021.
UN system coordination Task Team on the Implementation of the UN System Common Position on drug-related matters: What we have learned over the last ten years: A summary of knowledge acquired and produced by the UN system on drug-related matters. UNODC March 2019.
EU:n huumestrategia 2021 – 2025. Lehdistötiedote 2021.
Canada’s cannabis legalization and drivers’ traffic-injury presentations to emergency departments in Ontario and Alberta, 2015-2019. Drug and Alcohol Dependency. 2021.
Is Recrational Marijuana a Gateway to Harder Drugs and Crime? National Bureau of Economic Research. 2021.
Tiffany Kary: As Pot Goes Mainstream, Illicit Market Endures: Cannabis Weekly. Bloomberg 19.4.2021.
Jonathan P. Caulkins, Peter Reuter: Ending the War on Drugs Need Not, and Should Not, Involve Legalizing Supply by a For-Profit Industry. The American Journal of Bioethics. 2021
Beau Kilmer, Jonathan P. Caulkins, Michelle Kilborn, Michelle Priest & Kristin M. Warren: Cannabis legalisation and Social Equity: Some opportunities, puzzles and trade-offs. Boston University Law Review. 2021.
Transform: ’Corporate Capture’ and Emerging Cannabis Markets. 21.7.2021.
Health Poverty Action: Legal Regulation through a Development Lens. 2021.
‘Swazi gold’: grandmothers in Eswatini growing cannabis to make ends meet. The Guardian. 2.9.2021
Vihreän puolueen puoluekokouksen kannabiswebinaari 12.9.
USA:n kongressissa käsitellään demokraattisen puolueen lakiesitystä, joka laillistaisi kannabiskaupan liittovaltion tasolla ja sallisi osavaltioiden kehittää omia valvontajärjestelmiään
Pitäisikö kannabiskauppa laillistaa Saksassa?
