Joulukuussa julkaistussa artikkelissa ”Reefer Madnessista Kannabispsykoosiin” esitettiin kysymys, pitääkö huumepolitiikan uudistusta lykätä, kunnes kannabiksen käytön yhteys psykooseihin on tutkittu riittävästi, vai pitääkö huumepolitiikkaa uudistaa sen takia, että kieltolaki ei ole oikea tapa käsitellä kannabiksen käytöstä koituvia haittoja? Tuore tutkimus vastaa, että kannabiskaupan laillistaminen ei lisää kannabispsykoosien ilmaantuvuutta, päinvastoin sen tarjoamilla keinoilla voidaan auttaa ongelmaisia paremmin kuin kieltolailla.
Kanadalaisessa tiedelehdessä Canadian Journal of Psychiatry julkaistiin vuoden alussa tutkimus “Cannabis Legalization and Emergency Department Presentations for Transient Cannabis-Induced Psychosis and Schizophrenia Conditions: Ontario and Alberta, 2015-2019” kannabispsykoosi- ja skitsofreniatapausten määrien kehityksestä päivystyspoliklinikoilla ennen ja jälkeen kannabiskaupan laillistamisen 17. lokakuuta 2018. Näiden kehitystä verrattiin alkoholin ja amfetamiinin aiheuttamien psykoositapauksien määrien kehitykseen.
Aineistona käytettiin Albertan ja Ontarion provinssien päivystysklinikoiden keräämiä tiedostoja, koska niiden päivystysklinikat toimittavat kaikki tietonsa Kanadan terveysvirastolle. Tutkimukseen on koottu tiedot kahdesta provinssista tilastollisen selitysvoiman lisäämiseksi.
Tutkimuksessa kerrotaan, että kannabiksen aiheuttamat ohimenevät psykoottiset tapaukset päivystysklinikoilla kaksinkertaistuivat vuosina 2015 – 2019. Tutkimuksen johtopäätös oli, että kannabiskaupan laillistaminen Kanadassa vuonna 2018 ei aiheuttanut merkittävää muutosta ohimenevien psykoositapausten määrän kehityksessä päivystysklinikoilla laillistamisen jälkeisenä ajanjaksona.
Kyseisenä ajanjaksona päivystysklinikoilla käsiteltiin 5832 kannabispsykoosiksi luokitelua tapausta, joista 77,1% oli miehiä ja keski-ikä 28 vuotta. Skitsofrenia- ja muita psykoosisairaustapauksia oli 211661 tapausta, 63,2% miehiä ja keski-ikä 39 vuotta. Amfetamiinipsykooseja oli 10829 tapausta, 70% miehiä, keski-ikä 34 vuotta. Alkoholipsykooseja oli 1884 tapausta, 70% miehiä ja keski-ikä 38 vuotta. Ontariossa päivystysklinikoilla kirjataan 6,4 miljoonaa käyntiä vuosittain, ja Albertassa 2,3 miljoonaa vuosittain.
Jatkossa analyysia pitäisi tarkentaa tutkimaan provinssien erilaisten valvontamallien vaikutusta kannabiksen käytöstä aiheutuvien ongelmien hoidossa.
Oma ongelmakokonaisuutensa on luokittelun pätevyys: tapauksien kirjaamisessa ei ole mukana kannabiksen käytön aloittamista, määrää, tiheyttä eikä kestoa eikä myöskään käytetyn kannabiksen vahvuutta ym. kuvaavaa tietoa. Analyysista ei myöskään selviä se, onko luokitus ensi- vai toissijainen eli onko potilas tullut ensiapuun kannabispsykoosin vai jonkin muun syyn takia.
Joka tapauksessa tässä tutkimuksessa saadut tilastolliset kuvaajat eivät osoita kannabiskaupan laillistamisen olevan kynnys tai käännekohta, eli sillä ei tämän analyysin perusteella havaittu olevan vaikutusta kannabispsykoositapausten kehitykseen.
Analyysiin mukaan otetuissa skitsofreniatapauksissa ei ole kannabiksen kanssa tekemisissä olevia tapauksia. ICD-10 luokittelun F20.x, F22.x-F25.x, F28.x, F29.x, F30.2, F31.2, F31.5 ovat erilaisia skitsofreniatyyppisiä luokkia, joissa ei ole kriteerinä kannabiksen käyttö tai vaikutus. Tutkimuksen yhtenä tuloksena on, että skitsofrenian ilmaantuvuudessa ei ole tapahtunut muutoksia kyseisenä ajanjaksona eli kannabiksen käytön ja kannabispsykoosien lisääntymisellä ei ole vaikutusta skitsofrenian ilmaantuvuuteen, mikä seikka on todettu eri tutkimuksissa jo aiemmin.
Tutkimusta tukee toinen, Quebecissä tehty tutkimus, jossa viiden kuukauden aikana laillistamisen jälkeen kahdella päivystysklinikalla psykiatrista apua hakeneita kannabiksen käyttäjien tietoja verrattiin kahta vuotta aiemmin apua hakeneiden tietoihin. Tutkimuksessa todettiin, että psykoottisten tapausten ilmaantuvuudessa ei tapahtunut suuria muutoksia ennen ja jälkeen kannabiskaupan laillistamisen kannabiksen käytön ja päivystysklinikoiden kirjaamien kannabiksen käyttöhäiriöiden lisääntymisestä huolimatta.
Tutkimuksessa on jätetty auki keskustelu syistä vai seurauksista. Vuonna 2018 julkaistussa laajassa 180 000 ihmisen tietoja analysoineessa tutkimuksessa päädyttiin siihen johtopäätökseen, että skitsofreniariskille alttiit ihmiset käyttävät muita todennäköisemmin kannabista.
Vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan kannabispsykoosia selittävä tekijä on perimän lisäksi lapsuudessa tai nuoruudessa koettu trauma, joka altistaa mielenterveysongelmille ja päihdeongelmille, kuten kannabiksen ongelmakäytölle sekä kannabiksen käytöstä johtuville negatiivisille tuntemuksille, kuten dysforia, paranoia ja psykoottiset kokemukset.
Kannabis ja varsinkin korkean THC-pitoisuuden lajikkeet voivat aiheuttaa psykoosin kaltaisia olotiloja varsinkin kokemattomilla ihmisillä, käynnistää psykoosin sille alttiissa ihmisissä ja vaikeuttaa psykoottisen taudin oireilua. Kannabiksen ei kuitenkaan ole kymmenien vuosien käytön lisääntymisestä huolimatta voitu osoittaa vaikuttavan skitsofrenian ilmaantuvuuteen.
Tästä vaikutussuhteesta on esitetty hyvin suoraviivaisia johtopäätöksiä. Tunnettu kannabispsykoositutkija Marta Di Forti esitti vuonna 2018 tutkimuksessaan, että vahvat kannabislajikkeet ovat suoraan syypäitä 50%:iin Amsterdamissa diagnosoiduista psykoositapauksista. Psykoosisairauksien torjuminen on hyvin kannatettava ajatus, mutta vahvojen kannabislajikkeiden kieltolaki ei paljoa vaikuta uusien psykoositapausten syntymiseen.
On selvää, että kannabiksen kriminaalivalvonta on vienyt yhteiskunnan resursseja vääriin osoitteisiin, jos sen tavoitteena on kannabiksen käytön haittojen vähentäminen. Tutkimusartikkelissa nostetaan esille sitä, kuinka laillisella valvonnalla voidaan vaikuttaa kannabiksen saatavuuteen, tarjontaan ja vahvuuteen. Kannabiskaupan ottaminen yhteiskunnan valvontaan antaa välineitä vaikuttaa ongelmaiseen kannabiksen käyttöön ikärajojen ja kannabiksen vahvuuden valvonnalla ja saatujen voittojen ohjaamisella hoitoon, neuvontaan ja tutkimukseen.
Yksi tutkimuksen tekijöistä on Lontoossa sijaitsevan King’s Collegen psykiatrian professori Robin Murray, joka on vuosien mittaan profiloitunut tohtori Marta Di Fortin rinnalla kannabispsykoosin asiantuntijana esiintyen kannabisuutisissa ja -dokumenteissa. Täten kannabiksen laillistamisen vastustajillakaan ei luulisi olevan huomautettavaa tutkimuksen uskottavuudesta.
Kanadan kannabislaki velvoittaa parlamenttia tekemään julkista tutkimusta laillistamiseen liittyvistä hyödyistä ja haitoista, minkä takia tämä kyseinen tutkimus ei tarjoa alustavia tutkimustietoa pelkästään laillistamisen arvioinnille Kanadassa vaan tarjoaa tietopohjaa muissa maissa käytävään keskusteluun laillistamisen hyödyistä ja haitoista.
Tutkimusraportissa huomautetaan alussa, että on tärkeää tiedostaa se, että vain pieni osa kannabiksen käyttäjistä saa käytöstään ongelmia.
Lähde:
Associations Between Canada’s Cannabis Legalization and Emergency Department Presentations for Transient Cannabis-Induced Psychosis and Schizophrenia Conditions: Ontario and Alberta, 2015–2019. Canadian Journal of Psychiatry 12.1.2022.
The Potential Impact of Recreational Cannabis Legalization on the Prevalence of Cannabis Use Disorder and Psychotic Disorders: A Retrospective Observational Study. Canadian Journal of Psychiatry 11.2.2021.
GWAS of lifetime cannabis use reveals new risk loci, genetic overlap with psychiatric traits, and a causal effect of schizophrenia liability. Nature Neuroscience volume 21, pages 1161–1170, 2018.
Author Correction: GWAS of lifetime cannabis use reveals new risk loci, genetic overlap with psychiatric traits, and a causal effect of schizophrenia liability. Nature Neuroscience volume 22, page 1196, 2019.
Cannabis-induced dysphoria/paranoia mediates the link between childhood trauma and psychotic-like experiences in young cannabis users. Schizophrenia Research. Volume 238, Pages 178-184, December 2021.
Jos nuorilla on ongelmia kannabiksen käytön kanssa, paras ratkaisu on ottaa markkinat yhteiskunnan valvontaan pois väkivaltaisilta huumejengeiltä. Asiantuntijana Peter Reynolds, Clear – Cannabis Law Reform järjestön puheenjohtaja.
Maailman johtavat ja eniten käytetyt asiantuntijat Robin Murray ja Marta Di Forti kertovat kannabispsykoosikokemuksistaan. Kannattaa huomata, miten he nostavat esille yksittäistapauksia argumenttiensa tueksi.
