Tänä vuonna tulee 25 vuotta täyteen YK:n Drug Free World – We Can Do It ! huumeohjelman julistuksesta. Tusky uutisoi vuonna 2021 sen jo unohtuneen YK:n huumevalvontabyrokratiassa, mutta nyt se on kuopattu virallisesti! Kannabiskaupan laillistamista haluavien valtioiden tulisi välttää konfliktia huumesopimuksia valvovan lautakunnan, INCB, kanssa ja pyrkiä muuttamaan itse järjestelmää nyt, kun tästä vallitsee YK:n jäsenvaltioiden enemmistön yhteinen näkemys.
YK:n yleiskokouksessa joulukuussa 2022 hyväksyttiin äänestyksen jälkeen päätöslauselma ”Addressing and countering the world drug problem through a comprehensive, integrated and balanced approach”, josta oli poistettu viittaus huumeettoman maailman tavoitteesta. Historiallisen tästä päätöksestä tekee sen hyväksyminen äänestyksen jälkeen ainoastaan yhdeksän valtion vastustaessa sitä. Tämä paljasti sen, kuinka ns. “Wienin yhteisymmärrys” on ollut vuosikausia pienen vähemmistön väline huumepolitiikan uudistamisen jarruttamisessa.
Tämä “yhteisymmärrys” on pitänyt kansainvälisen yhteisön kiinni sellaisissa politiikan muodoissa ja narratiiveissa, jotka ovat paljon konservatiivisempia kuin YK:n jäsenvaltioiden enemmistön harjoittamat huumepolitiikan muodot. Haittojen vähentäminen -termi on ollut tabu vaikka ainakin 105 valtiota harjoittaa tällaisia toimenpiteitä osana kansallista huumepolitiikkaansa.
Meksiko, Ecuador ja Honduras esittivät YK:n 77:nnen yleiskokouksen vuosittaiseksi huumepoliittiseksi päätöslauselmaksi luonnoksen, jossa ei ollut enää mukana vuosikymmenien pakollista sitoutumista huumeettoman maailman tavoitteeseen. Luonnoksessa ei ollut säilytetty paljon muitakaan sellaisia huumesotaan liittyviä paragraafeja, joita ollaan tottumuksesta pidetty mukana vuodesta toiseen keinotekoisen yhteisymmärryksen nimissä. Huumepoliittinen yksimielisyys on ollut YK:ssa valtioiden välinen pienin yhteinen nimittäjä kymmenien vuosien ajan.
Tämä herätti eri valtioiden arvostelua luonnoksen komiteakäsittelyssä, ja erityisesti Venäjän edustaja nosti puheenvuorossaan esille huumeongelman valtioiden turvallisuusongelmana ja kuinka ”luonnos on vinoutunut ihmisoikeuksien puolustamiseen”. Venäjä jopa esitti ratkaisuksi edellisen päätöslauselman kopiointia ! Venäjän huumepolitiikka perustuu nollatoleranssiin, ja siitä on tullut huumesotaa kannattavien valtioiden johtaja Yhdysvaltojen luovuttua tästä roolista YK:ssa vuonna 2014.
Venäjän vastustus aiheutti sen, että komitean käsittelyssä jouduttiin turvautumaan äänestykseen valtioiden yhteisestä huumepoliittisesta päätöslauselmasta ensimmäisen kerran kansainvälisen huumevalvonnan historiassa. Komiteassa yhdeksän valtiota vastusti uutta päätöslauselmaa, 116 puolsi ja 45 valtiota pidättäytyi.
Päätöslauselmasta äänestettiin 15. joulukuuta YK:n yleiskokouksessa, ja Venäjän rinnalla äänesti ainoastaan 8, päätöslauselman puolesta 124 ja pidättäytyi 45 valtiota. Venäjän rinnalla kansainvälistä huumesotaa kannattaa enää Belarus, Syyria, Iran, Cameroon, Nicaragua, Nigeria, Pakistan ja Turkki. On huomionarvoista, että mm. Kiina ja Kuuba pidättäytyivät asettumasta Venäjän kanssa samaan rintamaan. Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Viro äänestivät uuden päätöslauselman puolesta. Venäjän ajama huumepoliittinen linja hävisi siten kahdessa äänestyksessä ja kirkkaasti !
Uusi päätöslauselma on lyhyt ja ytimekäs, sen paragraafit on ryhmitelty teemojen mukaan siten, että vuoden 1961 huumesopimuksen keskeinen tavoite ihmiskunnan terveyden ja hyvinvoinnin suojeleminen on sen keskiössä. Meksikon YK:n suurlähettiläs pohjusti luonnosta komitean istunnon alussa kysymällä, miksi tuhlata paperia sellaisiin raportteihin ja päätöslauselmiin, joissa vain toistetaan samat asiat vuodesta toiseen?
”Emme voi jatkaa byrokraattista hidastelua toistamalla samaa tekstiä ja toistamalla samoja tekoja toivoen erilaisia tuloksia.”
Vaikka luonnosta vesitettiinkin komitean käsittelyssä, painotetaan hyväksytyssä päätöslauselmassa hyvin vahvasti ihmisoikeuksien kunnioittamista. Päätöslauselma tekee selvän eron kaikkiin aiempiin lauselmiin tuomitessaan kriminaalivalvonnan systemaattisen rasismin ja painottaessaan sitä, ettei tällaisia tekoja voida käsitellä rankaisematta. Toisaalta päätöslauselmassa kehotetaan harkitsemaan vaihtoehtoisia tapoja käsitellä vähäisiä, ei-väkivaltaisia huumerikoksia eli dekriminalisoimaan.
Äänestystulos on todella mielenkiintoinen maailman valtioiden enemmistön hylättyä huumesotaretoriikka korkeimmalla mahdollisella tasolla.
Vaikka päätöslauselmaa ei voida millään tavalla pitää laillistamiseen kehottamisena, menee tämä viesti YK:n huumekomission, CND, kokoukseen, missä käytännössä käsitellään yhä useampien valtioiden laillistamishankkeita. CND:n kokouksessa hyväksyttävät päätöslauselmat ja poliittiset dokumentit eivät enää menekään läpi vanhalla rutiinilla, vaan tasapaino alkaa valua reformin puolelle.
Laillistaminen ja INCB:n keskeinen asema
Tämä liittyy valtioiden kansainväliseen oikeuteen laillistaa kannabiskauppa alueellaan. Kansainvälinen huumevalvontalautakunta, INCB, on kansainvälisen valvontajärjestelmän korkein taho. Sillä on kansainvälisissä huumesopimuksissa asetettu auktoriteetti arvioida valtioiden huumepoliittisten ratkaisuja ja toimenpiteitä. Yhä useampien valtioiden laillistaessa kannabiskaupan on INCB:n asema muuttunut keskeiseksi.
YK:n vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen 14. artiklassa ja vuoden 1971 psykotrooppisten aineiden sopimuksen 19. artiklassa säädetään sopimusrikkomusten rangaistusasteikosta. Ensimmäisinä ja lievimpinä ovat neuvottelut ja konsultoinnit. Riippuen valtion vastauksista ja muista reaktioista toimenpiteet voivat ankaroitua “nimeä ja häpäise” prosessina, jolla kiinnitetään YK:n huumekomission ja YK:n talous- ja sosiaalineuvoston, ECOSOC, huomio asiaan. INCB voi esittää laillisten lääkeaineiden tuonti- ja vientikieltoja.
Asiat eivät ole kuitenkaan koskaan edenneet tälle tasolle, vaan Hollannin, Portugalin, Bolivian, Uruguayn, Kanadan, Jamaikan, Thaimaan jne. huumepoliittisia reformeja toteuttaneiden valtioiden kanssa neuvotellaan ja konsultoidaan. Paheksunta on näkynyt enää INCB:n vuosiraporteissa sen jälkeen, kun USA lopetti muiden valtioiden painostamisen huumepolitiikan varjolla vuonna 2014, ns. Brownfieldin doktriini.
Artikla 14 antaa INCB:lle vallan ottaa käyttöön nämä toimet, jos sillä on selvät syyt uskoa, että sopimusten tavoitteet on asetettu vakavaan vaaraan. Näiden toimenpiteiden soveltaminen kannabiksen valvottujen markkinoiden kohdalla veisivät CND:n, INCB:n ja koko kansainvälisen yhteisön tuntemattomille vesille.
Toisaalta laillistamista haluavien valtioiden ei kannata sivuuttaa INCB:n mandaattia eikä hakea lainsäädännöllisiä porsaanreikiä. Haittana on kansainvälisen lainsäädännön kunnioittamisen väheneminen. On hyväksyttävä se tosiseikka, etteivät nykyiset sopimukset jousta loputtomiin, ja on pyrittävä tämän järjestelmän muuttamiseen ja päivittämiseen vastaamaan 2000-luvun arvoja ja tavoitteita. Tähän on nyt 124 valtion YK:n yleiskokouksessa antama mandaatti.
INCB:ssä pitää puolestaan pystyä ymmärtämään tämän päivän poliittista todellisuutta ja välttää jäykkää “sopimuksien vaatimaa” kielteistä asennetta. Artikla 14:n soveltamisesta pitää neuvotella valtioiden kanssa ja harkita kaikki vaihtoehdot jännityksen lieventämiseksi.
Tämä näytelmä maailman politiikan korkeimmalla tasolla havainnollistaa sitä, kuinka huumepoliittisia uudistuksia on jarruttanut pieni mutta rähjäävä vähemmistö. Tämä koostuu pääasiassa kriminaalivalvonnan virkamiehistä ja sille alisteisesta hoitosektorista. Tämä näkyy Suomessakin sillä tavalla, että keskustelua johtaa huumepoliisien edustajat ja heitä komppaavat pääasiassa oikeistolaiset poliitikot. Molemmilla tahoilla on omia etuja ajettavanaan.
Oletko voinut lukea tästä uutisesta mistään muusta mediasta ? Jos haluat tukea Tuskyn uutistoiminnan jatkumista vuonna 2023, voit maksaa tuki- ja jäsenmaksun tilille FI92 5491 0220 1491 86.
Lähde:
Resolutions adopted by the General Assembly at its 77th session. General Assembly of the United Nations 2022.
International drug control. A/77/466 DR adopted on 15 December 2022 with a vote (124-9-45) (A/77/PV.54) under item 111. Report of the Third Committee 30.11.2022.
Third Committee, 55th plenary meeting – General Assembly, 77th session. 17 Nov 2022. Venäjän edustajan puheenvuoro alkaen kohdasta 32 min.
Concluding Its Session, Third Committee Approves 12 Draft Resolutions, including Texts on Occupied Palestinian Territory, Racism, World Drug Problem. United Nations SEVENTY-SEVENTH SESSION, 54TH & 55TH MEETINGS 17.11.2022.
’Drug-free world’ no more! Historic resolution at the UN spells end of consensus on drugs. IDPC 22.12.2022.
End ‘war on drugs’ and promote policies rooted in human rights: UN experts. United Nations Human Rights Office of the High Commissioner 24.6.2022.
INCB: The spectre of article 14: The INCB Report for 2021, regulated cannabis markets and the board’s potential enforcement measures. IDPC 17.1.2023.
USA:n ilmavoimien veteraanin ja Veterans for Medical Cannabis Access kansalaisjärjestön toiminnanjohtajan Michael Krawitzin lausunto YK:n huumekomissiolle 16.3.2022 kannabiksen laillisesta valvonnasta huumausaineyleissopimuksen mukaisesti
Huumepolitiikka diktatuurissa: dokumentti äideistä, joiden lapsia on tuomittu pitkiin vankeustuomioihin kannabiksen käytöstä tai hallussapidosta Belarusissa
