Saksan laillistamisprojekti jatkuu kahden pilarin mallin nimellä. Ruotsalaisten huumehaukkojen masinoima julkinen kirje EU:n komissaarille on viimeisin yritys kampittaa projektia. Kirjeessä esitetyt väitteet on kuitenkin syytä tutkia huolellisesti, koska samoja tullaan käyttämään jatkossa laillistamisen estämiseksi niin Suomessa kuin muissakin EU maissa. Huumehaukkojen kansainväliset kokoontumisajot järjestetään toukokuussa Tukholmassa, ja sieltä heidän väitteet siirtyvät suomalaiseen kannabiskeskusteluun.
Saksan terveysministeri Kurt Lauterbach julkisti pääsiäisen jälkeen 12. huhtikuuta hallituksen uuden kahden pilarin esityksen kannabiksen laillistamiseksi. Se kerettiin tiedotusvälineissä leimaamaan laimeaksi ja kevytlaillistamiseksi, mutta käytännössä uudistus merkitsee tavalliselle kansalaiselle kieltolain loppumista ja kannabiksen saamista laillisista lähteistä, joiden aloittamista porrastetaan siten, että Saksan koko aikuisväestölle avoimet kannabismarkkinat olisivat toiminnassa viiden vuoden kuluttua.
Hallitus määrittelee uuden laillistamissuunnitelmansa kahden pilarin malliksi. Ensimmäinen pilari sisältää yksityisen sekä yhteisöllisen ei-kaupallisen omatarvekasvatuksen, ja toinen pilari alueelliset malliprojektit, joihin sisältyy kaupalliset toimitusketjut.
Ensimmäinen pilari sisältää käytännössä omatarvekasvatuksen sallimisen omassa taloudessa, jolloin henkilö saa kasvattaa kolme kasvia omaan käyttöönsä sekä yhteisöllisen omatarvekasvatuksen kannabisklubien tai vastaavien yhdistysten puitteissa. Kannabisklubeja valvottaisiin Saksan yhdistyslain mukaan. Klubit saisivat ottaa korkeintaan 500 jäsentä ikärajana 18 vuotta, ja ne voivat levittää jäsenilleen kannabiksen kukintoa, siemeniä ja pistokkaita.
Klubit voivat tarjota jäsenilleen korkeintaan 50 grammaa kannabista kuukaudessa ja korkeintaan 25 grammaa kerralla. Alle 21 vuotiaille klubit saavat tarjota korkeintaan 30 grammaa mietoa kannabista kuukaudessa. Jäsenet voivat kasvattaa kannabista myös kotonaan, ja klubit voivat tarjota jäsenilleen korkeintaan seitsemän siementä tai viisi pistokasta kuukaudessa. Klubien tulee nimittää ”nuortensuojelu-, riippuvuus- ja käytön ehkäisyvirkailijoita”.
Tätä toimintaa säätelevä lakialoite julkistetaan huhtikuun lopussa maatalousministeri Cem Özdemirin mukaan.
Tähän liittyy tietenkin kannabiksen hallussapidon dekriminalisointi, käytön ennaltaehkäisyn toimenpiteet ja alaikäisten suojeleminen.
On kuitenkin vaikea kuvitella kannabisklubien pystyvän tarjoamaan riittävästi kannabista miljoonille saksalaisille kannabiksen käyttäjille, kun tiedetään lääkekannabiksen kotimaisen tarjonnan riittämättömyys tyydyttämään kymmenien tuhansien potilaiden kysyntää.
Toinen pilari sisältää alueellisia, tieteellisesti seurattuja malliprojekteja, joilla pohjustetaan koko valtion kattavia ja valtion valvomia kannabismarkkinoita, kuten vuonna 2021 hallitussopimuksessa hahmoteltiin. Kaupallisten toimitusketjujen vaikutuksia terveyteen ja nuorison suojelemiseen sekä laittomien markkinoiden toimintaan seurataan tieteellisten tutkimusten avulla.
Näiden projektien on tarkoitus jatkua viisi vuotta, ja vain tietyn alueen (esimerkiksi jokin alue tai kaupunginosa) aikuisväestö voi osallistua siihen. Kaikille aikuisille tarkoitetut avoimet kannabismarkkinat eivät ole enää etusijalla, mutta pilarit toimivat askelmina tämän tavoitteen saavuttamisessa.
Kansainväliset huumehaukat
Kansainväliset huumehaukat ovat myös aktivoituneet ruotsalaisten johdolla. World Federation against Drugs, WFAD, eli ruotsalainen huumesotaorganisaatio lähetti EU:n sisäasioista vastaavalle komissaari Ylva Johanssonille 20:n huumesotajärjestön allekirjoittaman julkisen kirjeen ”Germany’s plan to legalise Cannabis is a challenge to EU law and global efforts to reduce drug-related harm”, jossa tuomitaan Saksan laillistamishanke.
Keskeinen väittämä on se, että Schengenin sopimus ja EU-neuvoston puitepäätös 2004/757/RIF kieltäisivät laillistamisen. Näiden arveluiden takiahan Saksan terveysministeri Kurt Lauterbach päätti porrastaa kannabiskaupan laillistamisen.
Väitteen kritiikki kohdistuu samaan asiaan kuin vuoden 1961 huumesopimuksen kritiikissä eli kieltääkö sopimus yksiselitteisesti kannabiksen laillistamisen ? Näinhän asia ei ole, vaan jos todetaan vuoden 1961 sopimuksen sallivan kannabiskaupan laillistamisen, kunhan valtio perustaa sen valvontaan sopimuksen edellyttämän valvontaviraston tai muun toimielimen, niin silloin myöskään Schengenin sopimus ei sitä itsessään kiellä.
Samaa voidaan sanoa EU:n neuvoston puitepäätöksestä. Saksan hallituksen tulee vakuuttaa EU-byrokratia siitä, että sen kannabiksen valvontamalli toteuttaa huumepolitiikan tavoitteita paremmin kuin nyt voimassa oleva kieltolaki. Tehtävä ei liene itsessään vaikea, mutta huumehaukkoja riittää byrokratian joka tasolla. Viiden vuoden aikana kerättävä tutkimusaineisto riittänee.
Laillistamisen jälkeen kannabis ei ole enää huumesopimuksessa viitattu huumausaine, jolloin siihen kohdistuu EU:n muu lainsäädäntö. Tarpeeksi monen valtion laillistettua kannabismarkkinat se voi liikkua vapaasti kansallisten rajojen yli, kuten huumehaukkojen kirjeessäkin todetaan:
“Kannabiksesta tulee laillistamisen myötä EU:n yhteismarkkinoilla myytävä hyödyke eli kauppatavara.”
Huumehaukat näkevät tämän kehityksen epäsuotavana mutta Saksan hallitus ja kymmenet miljoonat muut eurooppalaiset suotavana.
Seuraavaksi kirjeessä todetaan, että “Kymmenen vuoden kuluttua kannabiksen laillistaminen on vasta lähtökuopissa, mutta varhaiset tutkimustulokset antavat aihetta huoleen”, minkä jälkeen luetellaan laillistamisen haitat:
– käyttö kasvaa,
– kannabistuotteet halpenevat ja niiden vahvuus kasvaa,
– syntyy laillinen kannabisteollisuus,
– laittomat markkinat ovat jääneet jäljelle,
– kannabiksen käyttöön liittyvät liikenneonnettomuudet ja kuolemantapaukset lisääntyvät,
– kannabiksen käyttöön liittyvät ensiapu- ja sairaalakäynnit lisääntyvät
– lasten kannabismyrkytykset lisääntyvät,
– nuorten sairaalahoitoa vaativat kannabikseen liittyvät päihdeongelmat lisääntyvät Kanadassa enemmän kuin alkoholiin liittyvät,
– kannabishyperemesis,
– höyrystämisen aiheuttamat keuhkovauriot
Lista on rätkäisty ilman mitään sen kummempaa analysointia kunhan lähteet on merkitty kirjeen loppuun. Esimerkiksi höyrystämisen eli vaporoinnin aiheuttamat keuhkovauriot on jo vuosikausia sitten todettu liittyvän aivan muihin kemikaaleihin kuin kannabinoideihin. Lähteessä käytetyn Yhdysvaltojen terveysviraston, CDC, raportissa puhutaan ns. sähkötupakoista, joissa käytetään kaupoissa myytäviä liuospatruunoita. Keuhkovaurioita aiheuttava aine on E-vitamiiniasetaatti eikä THC, ja samaa ainetta on löydetty sekä nikotiini- että kannabisvapeissa. Tällä ei ole mitään tekemistä yrttimuotoisen kannabiksen vaporoinnin eikä däbbingin kanssa, ja Yhdysvalloissa ilmiö on näkynyt nimenomaan kannabiksen kieltolakia ylläpitävissä osavaltioissa. Vasta kannabiskaupan laillistaminen tarjoaa keinot valvoa kaupan olevia kannabistuotteita.
Jälleen kerran kannabiksesta tehdään syntipukki samalla kun nikotiiniteollisuus saa aivan vapaasti hukuttaa ihmiset tuotteisiinsa, kuten tupakkateollisuus ennen sitä. Ruotsi on nuuskan suurtuottaja, ja politiikkaa perustellaan ansiokkaasti tieteellisellä tutkimuksella verraten nuuskan terveellisyyttä tupakointiin. Kyseessä on haittoja vähentävä politiikka, ja tunnetaan nimellä The Swedish Experience. Jos joku on haistavinaan Ruotsin kannabis- ja nikotiinipolitiikan eroissa tekopyhyyttä ja ristiriitaisuutta, on hän harvinaisen oikeassa.
Kirjeen allekirjoittajien joukossa on kahdeksan järjestöä Ruotsista mutta ei yhtään Saksasta! European Cities against Drugs, ECAD, on yksi aloitteen allekirjoittajista. Yhä useampien länsieurooppalaisten kaupunkien vetäydyttyä sen kalliista ja hyödyttömästä jäsenyydestä löytyy sen tärkein kannatuspohja enää Venäjältä ja Turkista. Esimerkiksi Turku erosi vuonna 2011 ECAD:sta, kun kansalaisaktivistit kertoivat kaupungin valtuustolle, kuinka paljon Turku on maksanut järjestön jäsenyydestä.
Ruotsalaisten huumehaukkojen kirje EU komissaarille kertoo paljon huumeiden vastaisen sodan tilasta tämän hetken Euroopassa. Komissaari Ylva Johansson ja muut ruotsalaiset huumehaukat voivat hetken esittää yrmeää ilmettä ja levittää ristiriitaisia viestejään, mutta sen pahempaa vastusta heistä ei löydy Saksan laillistamishankkeelle. Joka tapauksessa näitä väitteitä tullaan kuulemaan ja näkemään laillistamiskeskustelun edetessä myös Suomessa.
Huumesodan kokoontumisajot Tukholmassa
Ruotsin EU-puheenjohtajuuskausi huipentuu Tukholmassa 31.5. – 1.6. järjestettävään kansainväliseen Drug Policy for the Future konferenssiin. Käytännössä tämä on kuin 1900-luvun amerikkalaisen huumesodan kokoontumisajot: mukana ovat mm. Bertha K. Madras kertomassa Pohjois-Amerikan kokemuksista kannabiksen laillistamisessa ja Peter Allebeck kannabiksen terveysvaikutuksista. Psykoosia ei heidän seurassa unohdeta eikä vähätellä.
Konferenssin suojelijana toimii Kuningatar Silvia, ja sen otsikko jatkaa huumehaukkojen innovaatiota pukea 1900-luvun bejerotilainen huumesotamalli myönteisiin mielikuviin kuten Drug Policy Futures, joka “tarjoaa vaihtoehtoja, ei laillistamista” ja Foundation for Drug Policy Solutions, joka “edistää suurta muutosta”. Jälkimmäisen johtokunnassa toimii huumesodan haamu, kenraali Barry McCaffrey, ja ylipäänsä näiden organisaatioiden miehitys näyttää vuoden 1998 YK:n Drug Free World – We Can Do It! kokouksen vahakabinetilta. Mutta näiltä muumioilta poliitikkomme, STM:n virkamiehet ja huumeiden vastaiset järjestöt ovat tottuneet oppinsa hakemaan.
Ruotsalainen kaksinaismoraali näkyy niiden suomalaisten poliitikkojen mielipiteissä, jotka ovat laillistamassa nuuskan mutta samalla suhtautuvat kielteisesti kannabiksen laillistamiseen. Mielipiteet ja ehkä myös raha tulee Ruotsista!
Lähde: Eigenanbau und Modellversuch – Bundesregierung einigt sich auf Eckpunkte zu Cannabis 12.4.2023, Daily Finland 12.4.2023, Dentons 13.4.2023, Germany’s plan to legalise Cannabis is a challenge to EU law and global efforts to reduce drug-related harm. World Federation against Drugs 12.4.2023.
Ensimmäistä pilaria koskeva lainsäädäntö tulee julki huhtikuun lopussa ja toista pilaria koskeva kesän jälkeen. Kannabiskokeilusta ei ole vielä päätöstä, tuleeko siihen mukaan kymmenen, viisikymmentä vai sata kaupunkia ja aluetta.
Frankfurt ja Offenbach haluavat mukaan kannabiskokeiluun
Tuoreita kannabisuutisia Saksasta
Terveysministeri Karl Lauterbach ja riippuvuusasiantuntija Rainer Thomasius väittelevät laillistamisen haitoista ja hyödyistä
Onko laillistamismallin ensimmäinen pilari jo pystyssä, kun kansainvälinen kannabisneskonfrenssi vyöryy Berliiniin kesäkuussa?
Miten Saksan malli tulee eroamaan Espanjan tai Hollannin kannabisskenestä?
