Ruotsin valtakunnansyyttäjä valitti korkeimpaan oikeuteen kahdesta väärin perustein langetetusta rattijuopumustuomiosta kannabiksen vaikutuksena alaisena. Suomessa jopa käyttörikoksesta epäiltyjä voidaan määrätä kusitesteihin ajokorttinsa säilyttämiseksi poliisin mielivaltaisilla päätöksillä.
Ruotsin valtakunnansyyttäjä Anders Perklev on valittanut korkeimpaan oikeuteen kahdesta rattijuopumustuomiosta, koska tuomioiden perustana käytetty kannabistesti ei mittaa päihtymystilaa vaan hajoamisprosessin lopputuotteita, jotka eivät lukeudu kiellettyihin aineisiin.
Näissä tapauksissa henkilöille on langetettu tuomioita rattijuopumuksesta kannabiksen eli THC:n vaikutuksen alaisina vaikka itse testi ei mittaa THC:ta vaan sen hajoamistuotetta. 11-COOH-THC:n tai tarkemmin delta-9-THC-11-oic-hapon esiintyminen veressä on merkki siitä, että henkilö on joskus käyttänyt kannabista mutta se ei kerro lainkaan siitä, onko henkilö ollut päihtyneenä autoa ajaessaan. 11-COOH-THC ei ole psykoaktiivinen aine eikä se myöskään ole kiellettyjen aineiden listalla
Tällä voi olla kauaskantoisia seurauksia, koska kieltolain johdosta näitä tuomioita on Ruotsissa jaettu kymmeniä ilman minkäänlaista harkintaa tuomioiden perusteluista.
Valtakunnansyyttäjän havaittua tämän ristiriidan aloitti hän tutkinnan vuosina 2008 – 2013 langetetuista rattijuopumustuomioista ja hän löysi noin 150 tuomiota, joissa kaikissa oltiin langetettu tuomiot samoilla perusteilla.
Hän valitsi tästä joukosta kaksi tapausta, jotka hän vei korkeimman oikeuden käsittelyyn. Jos korkein oikeus päätyy samaan johtopäätökseen ja purkaa tuomiot, voidaan loputkin tuomiot viedä oikeuteen purettaviksi.
“On selvää, etteivät syyttäjät eivätkä tuomioistuimet ole ymmärtäneet laboratorioanalyysien merkitystä. Muussa tapauksessa henkilöitä ei olisi syytetty rattijuoppoudesta. Eikä myöskään tuomittu kyseisestä rikoksesta”, toteaa valtakunnansyyttäjä kuivakkaasti lausunnossaan.
Asia ei ole pelkästään tekninen vaan rattijuopumustuomio ja vieläpä laittomasta huumeesta on Ruotsissa hyvin leimaava asia ja on voinut viedä mm. ammattiautoilijalta ammatin.
Suomessa käytäntö perustuu mielivaltaan
Suomessa käyttörikoksesta rankaisemisen oheisrangaistukseksi on vakiintunut huumetesteihin pakottaminen ajokortin säilyttämiseksi. Tämä on merkittävä lisärangaistus, joka on usein rahallisesti suurempi kuin varsinainen sakkorangaistus. Lisäksi se on työelämästä syrjäyttävä rangaistus, koska ajokortti on monille tärkeä työväline.
Rattijuopumuksen takia ajokorttiseurantaan voidaan määrätä sellainen henkilö, joka on jäänyt kolmen vuoden aikana kaksi kertaa kiinni rattijuoppoudesta. Kannabiksen osalta henkilön ei tarvitse jäädä edes kiinni rattijuoppoudesta vaan pelkästä käyttörikoksesta. Nuorena henkilönä kiinnijäänyt voi joutua ajokorttinsa suoritettuaan yllättäen taannehtivan ajokorttiseurannan uhriksi ilman, että olisi jäänyt toistamiseen kiinni tai saanut rangaistusta.
Tämä virkamiehen mielivallan mahdollistava käytäntö perustuu lain ja viranomaisohjeistuksen ristiriitaan. EU:n ajokorttidirektiivi 91/439/ETY ja ajokorttilain 12§ 1 mom käsittelevät alkoholia ja huumeita samoin.
Ajokorttilain 20§ 1 mom sanoo, että “poliisi VOI määrätä henkilön huumetestiin” mutta kannabiksen käyttörikoksesta kiinniotettujen ja jopa epäiltyjen käsitelyssä sovelletaan poliisin omaa ohjetta “Päihderiippuvuus ja ajo-oikeus”, jossa todetaan, että ajokortti voidaan ottaa pois jos henkilö jää kiinni rattijuoppoudesta 2 kertaa kolmen vuoden aikana tai jos henkilö jää kiinni huumausaineen käyttörikoksesta.
Eli henkilön ei tarvitse jäädä edes kiinni rattijuoppoudesta kannabiksen vaikutuksen alaisena päätyäkseen huumetestiin! Lisäksi hän joutuu maksamaan testauksen itse. Terveyskeskukset ovat lain vastaisesti ohjanneet testattavia yksityisille lääkäriasemille, mikä on tehnyt rangaistuksesta kalliin tuomitulle.
Poliisin hallinnollinen määräys rikkoo perustuslain takaamaa tasa-arvoisuutta ja lain käytön oikeudenmukaisuutta. Yhdessä tapauksessa henkilö teki tutkintapyynnön laittomasta kotietsinnästä. Parin päivän päästä häneltä vaadittiin ajokorttia, mikä kertoo siitä, että poliisi käyttää valtaansa koston välineenä.
Ajokortin menettäminen pelkän kannabiksen käyttörikoksen tai jopa käyttörikoksen epäilyn takia on kohtuuton ja epäoikeudenmukainen rangaistus verrattuna tekoon.
Tämä on merkittävä käytön kriminalisointiin perustuva kansalaisia eriarvoistava viranomaiskäytäntö, jota sovelletaan viranomaisten mielivaltaisilla päätöksillä.
Lähde: Aftonbladet 28.5.2015
