Ruotsissa julkaistiin Johan Anderbergin kirjoittama kirja ”Cannabusiness – om konsten att legalisera en drog” kannabiksen laillistamisliikkeestä. On huomattavaa, ettei kirja ole kirjoitettu kieltolain kannattajien näkökulmasta, onhan Ruotsi huumesodan keskuksia maailmassa. Johan Anderbergin kirjan alaotsikko ”taito laillistaa huume” ei viittaa myöskään ns. huumeliberaaliin kirjaan, vaan sitä on jo ehditty kehumaan ensimmäisenä ruotsalaisena kirjana aiheesta, jossa ei sorruta kummankaan osapuolen ylistämiseen.
Kirjassa käsitellään kannabiksen kieltämisen historiaa kansainvälisesti ja ruotsalaisesta näkökulmasta. Jo 1960-luvun lopulla liberaalin kansanpuolueen edustaja Eskil Tistad kyseenalaisti kannabiksen demonisoinnin ja huumeleiman. Hänen mukaansa tällainen politiikka johtaisi nuorison vieraantumiseen politiikasta ja kovien huumeiden kieltämisen kyseenalaistamiseen.
Vain muutaman vuoden kuluttua nollatoleranssin ja huumevapaan yhteiskunnan perustaja Nils Bejerot sai läpi ajatuksensa sodasta kannabiksen käyttäjiä vastaan. Kirjassa kerrotaan seikkaperäisesti Bejerotin epäilyttävistä tutkimuksista ja hänen hyvin ideologisesta maailmankatsomuksestaan, mikä kiteytyi huumesotaorganisaation Riksförbundet Narkotikafritt Samhälle perustamisessa 1960-luvun lopussa.
Kirjassa kerrotaan rohkean 28-vuotiaan ruotsalaisen ylläpitämästä cannabis.se -sivustosta, joka yrittää ylläpitää kannabiskulttuuria yhteiskunnassa, jossa kaikkien pitäisi olla mobilisoituna kannabista vastaan. Jos cannabis.se edustaa kannabiksen puolustajia ruotsalaisessa keskustelussa, niin on mielenkiintoista lukea arvostelu myös maan valtamediassa.
Ruotsin suurimmassa aamulehdessä Dagens Nyheterissä Cannabusiness-kirja saa myönteisen arvion. DN jatkaa kirjan käsittelyä pääkirjoituksessaan, jossa Erik Helmerson valittaa sitä, kuinka jyrkän kahtiajakautunutta kannabiskeskustelu onkaan Ruotsissa. Jos kirjoittaa kannabiksen haitoista, toimitus saa heti satoja yhteydenottoja kannabiksen myönteisten vaikutusten puolesta. Jos taas sattuu siteeraamaan myönteistä tutkimusta, saa heti lukea olevansa huumeliberaali, joka haluaa muuttaa kaikki ruotsalaiset hamppuzombeiksi.
DN:n pääkirjoituksessa otetaan kantaa laillistamisen ja kieltämisen puolesta esitettyihin argumentteihin, joista yksi on tullut tutuksi meillä Suomessakin – Ruotsistahan meidän kielteinen kannabispolitiika on kotoisin. Eli miksi pitää hyväksyä vielä yksi päihde? Eikä jo hyväksytyissä päihteissä ole tarpeeksi ongelmaa?
Tähän löytyy kaksi vasta-argumenttia, joista ensimmäinen on lääketieteellis-moraalinen: useiden tutkimusten osoittaessa kannabiksen käytön aiheuttavan vähemmän haittoja kuin tupakan tai alkoholin käyttö, olisi tekopyhää jatkaa em. päihteiden myymistä kaupoista ja pakottaa poliisit kitkemään kannabista aina kun sitä löytyy.
Toinen argumentti on taloudellis-yhteiskunnallinen: kannabiksen vastainen sota maksaa huikeita summia rahaa. Kannabiksen laillistaminen vapauttaisi nuo resurssit ja sen lisäksi saisimme sen myynnistä kertyvät verotulot. Rahat voisimme käyttää haitoista tiedottamiseen ja ongelmaisten hoitamiseen.
Erik Helmerson haluaa laillistamiskysymyksestä enemmän keskustelua, enemmän tosiseikkoja, enemmän analyysia – ei vähemmän.
”Nykyinen järjestelmä ei varmaan ole täydellinen, jos valtion rikoslaboratorio tutkii kahdeksan kertaa enemmän kannabisjuttuja kuin asuntomurtoja.”
Lähde: Cannabis.se 27.7.2011, Dagens Nyheter 6.8.2011 ja 17.8.2011
