Lähde: Time 19.7.2011
Tutkimuksen alussa koehenkilöt olivat 20-24 –vuotiaita ja tutkijat jakoivat heidät kolmeen eri ryhmään: satunnaiskäyttäjät (light users), aktiivikäyttäjät (heavy users) ja entiset käyttäjät mukaan lukien henkilöt, jotka eivät olleet koskaan polttaneet kannabista (former or non-users).
Kannabiksen satunnaiskäytön määriteltiin tarkoittavan kuukausittaista tai sitä harvemmin tapahtuvaa käyttöä kun aktiivikäyttäjät polttivat kannabista viikoittain tai useammin. 72% koehenkilöistä ei ollut koskaan polttanut kannabista tai viimeisestä käyttökerrasta oli kulunut yli vuosi. Koehenkilöistä 18% oli satunnaiskäyttäjiä ja 9% aktiivikäyttäjiä. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet laittomien huumeiden käyttäjien kertovan käyttömääristään rehellisesti tutkimuksissa, joissa tutkimushenkilöiden anonymiteetti on taattu eikä totuuden kertomisesta voi seurata sanktioita.
Koehenkilöiden muistia ja älykkyyttä testattiin erilaisin kokein kolme kertaa kahdeksan vuoden tutkimusjakson aikana. Kun tulokset olivat vihdoin taulukoitu, tutkijat huomasivat merkittävän eron ryhmien välillä: kannabiksen käyttäjät selvisivät huonommin testissä, jossa piti muistaa lista sanoja eri pituisten taukojen jälkeen tai luetella aiemmin kerrotun numerosarjan numerot käänteisessä järjestyksessä.
Kun tutkijat ottivat huomioon kannabiksen käytön lisäksi muita tekijöitä, kuten sukupuolen ja koulutustason, hävisivät ryhmien väliset erot lähes kokonaan. Kannabiksen käyttäjien (mies)sukupuoli ja keskimäärin matalampi koulutustaso vääristivät alkuperäisiä tuloksia siten, että kannabiksen käyttö näytti olevan yhteydessä matalampaan älykkyyteen. Miehet yksinkertaisesti pärjäävät keskimäärin naisia heikommin verbaalista kyvykkyyttä mittaavissa testeissä, kun taas naiset ”alisuorittavat” matemaattista päättelykykyä mitattaessa. Alkuperäisen koeasetelman painotukset saivat kannabiksen vaikutukset näyttämään merkittävämmiltä mitä ne todellisuudessa olivat.
Kun muut tekijät kannabiksen käytön lisäksi otettiin huomioon, kannabis näytti vaikuttavan negatiivisesti ainoastaan testissä, jossa koehenkilön piti välittömästi palauttaa mieleen lista substantiiveja. Tutkijat kuitenkin huomasivat, että kannabiksen aktiivikäyttäjien koetulokset palautuivat tässäkin testissä normaalitasolle, mikäli he lopettivat kannabiksen käytön.
Tutkimusta Australian kansallisessa yliopistossa johtanut Robert Tait kertoi yhteenvetona, että kannabiksen käyttöön liittyvät kognitiiviset haittavaikutukset näyttävät selittyvän pääasiassa muilla tekijöillä kuin kannabiksen käytöllä ja ne ovat joka tapauksessa väliaikaisia, vaikka kannabiksen käyttö olisi jatkunut jo pitkään.
Myös muu viimeaikainen tutkimus osoittaa, että ”en ole niin luulet kuin pilvessä” –hetket johtuvat todennäköisesti akuutista kannabispäihtymyksestä eivätkä kannabiksen pitkäaikaisvaikutuksista.
